Avoin kirje Suomen pankille

 

11.3.2021

Hyvä pääjohtaja Rehn,

Vuosi 2021 tulee olemaan ratkaiseva vuosi ilmastokriisin torjunnan kannalta. COP26-ilmastohuippukokouksen lähestyessä tiedämme, että seuraavat vuodet tulevat määrittämään, onnistummeko rajoittamaan ilmaston lämpenemisen 1,5 tai edes 2 asteeseen. Euroopan unioni ja maailman muut suurvallat, Yhdysvallat ja Kiina mukaan lukien, ovat vahvistamassa ilmastotavoitteitaan ja luomassa työkaluja, joilla ilmastotoimien edistymistä seurataan.

Rahoitusalan rooli näiden tavoitteiden saavuttamisessa on ratkaiseva. Yksi COP26:n prioriteeteista onkin luoda yksityiselle sektorille sellaiset rakenteet, jotka mahdollistavat päästöttömän yhteiskunnan rakentamisen.

Fossiilisten polttoaineiden tuotannon täytyy aikavälillä 2020–2030 pienentyä vuosittain vähintään 6 %, jotta ilmaston lämpeneminen onnistutaan rajoittamaan alle 1,5 asteeseen. Tämän takia on erittäin tärkeää vähentää taloudellista tukea korkeapäästöiselle energiantuotannolle ja suunnata rahavirrat kestäviin vaihtoehtoihin. Uskottavat ilmastotoimet edellyttävät myös tuen lopettamista uusille fossiilisiin polttoaineisiin pohjautuville projekteille.

Euroopan keskuspankki ei voi olla huomioimatta ilmastonmuutoksen vastaisen toiminnan nykyistä momentumia. Vuonna 2020 kasvava joukko on noussut esiin ajamaan selkeää asiaa: ilmastotoimet eivät ainoastaan sovi EKP:n mandaattiin, vaan niitä tarvitaan täyttämään kyseinen mandaatti – ja ne ovat pankin velvollisuus.

Jo yli 168 000 eurooppalaista vaatii EKP:ta lopettamaan fossiiliyhtiöiden tukemisen rahapolitiikallaan, ja kansalaisjärjestöjen tilaaman kyselytutkimuksen 24 000 osallistujasta 80 % on sitä mieltä, että ilmaston tulisi olla EKP:n korkein prioriteetti. Kansalaisia tukevat myös europarlamentaarikot, jotka vaativat EKP:ta perustelemaan vinoutuneen suhtautumisensa fossiilisiin polttoaineisiin ja muuttamaan tapojaan.

EKP:n pääjohtaja Lagarde ja merkittävät EKP:n johtokunnan jäsenet ovat kaikki painottaneet sitä, kuinka tarpeellista on, että ilmastonäkökulma integroidaan osaksi pankin toimintoja, erityisesti markkinoiden neutraliteettia koskevan periaatteen uudelleenarvioinnin kautta. Ranskan keskuspankin pääjohtaja on jopa todennut haluavansa tehdä EKP:sta “ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun edelläkävijän”. Tästä kehityksestä johtuen NGFS erottaa nykyään suojatoimenpiteet ja ennakoivat toimenpiteet toisistaan tunnustaen täten, että keskuspankit ja niitä valvovat tahot voivat ottaa aktiivisen roolin ilmastonmuutoksen hillinnässä.

Asetettuaan kunnianhimoisen hiilineutraaliustavoitteensa vuodelle 2035 Suomi ei voi pysyä vaiti. Suomen Pankilla on valtaa sysätä EKP:ta eteenpäin ottamaan rohkeita askelia ilmastokriisin vastaisessa taistelussa.

Jotta EKP toimisi ilmaston puolesta – eikä sitä vastaan – keskuspankin tulee tukea seuraavia tärkeitä toimenpiteitä. Kyseisten toimenpiteiden käyttöönotto ei vaadi muutoksia pankin mandaattiin.

  • Omaisuuserien osto-ohjelmien ja vakuuskäytäntöjen tulisi olla linjassa Pariisin sopimuksen kanssa, jotta ne tukisivat siirtymää vähäpäästöiseen yhteiskuntaan.
  • Pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden tulisi olla linjassa Pariisin sopimuksen kanssa, mikä rohkaisisi pankkeja kestävään lainaamiseen ja kuroisi umpeen vihreiden investointien kuilua.
  • Rahoitusmarkkinoiden kestäviä sijoituksia tulisi tukea ja toimintaa tulisi koordinoida yhdessä Euroopan investointipankin (tai muiden vastaavien eurooppalaisten instituutioiden) kanssa, jotta vihreät investoinnit kasvaisivat ja varmistaisivat kehityksen kohti vähähiilistä tulevaisuutta.
  • EKP:n tulisi ottaa käyttöön vakauspolitiikan toimenpiteitä, joilla lisättäisiin Euroopan pankkisektorin resilienssiä ilmastoriskeille ja vähennettäisiin ”ruskeita” eli haitallisia rahavirtoja (kuten fossiilisten polttoaineiden rahoitusta).
  • EKP:n tulisi toimia johtavana esimerkkinä ilmastoraportoinnissa ja läpinäkyvyydessä arvioimalla kuinka hyvin sen oma ja Euroopan pankkisektorin toiminta on linjassa Pariisin ilmastosopimuksen kanssa sekä viestimällä tästä säännöllisesti Euroopan parlamentin jäsenille.

Ranskan keskuspankin ja EKP:n viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, kuinka sekä omaisuuserien oston että vakuuskäytännön irrottamisella fossiilisista polttoaineista olisi konkreettisia vaikutuksia ilmastopäästöihin. Lisäksi useat keskuspankit ovat ottaneet rahapolitiikassaan käyttöön ilmastoehtoja. Vaikka nämä ensimmäiset toimenpiteet eivät vielä ole riittäviä, ne osoittavat, että ilmastokriteerejä voidaan ottaa käyttöön viivyttelemättä.

Markkinoiden neutraliteetin ei tulisi toimia esteenä. Kuten te perustellusti korostitte, markkinat eivät hinnoittele ilmastoriskejä, mistä johtuen nykyinen neutraliteetin periaate vinouttaa EKP:n toimintaa fossiilisten polttoaineiden hyväksi. Pääjohtaja Christine Lagarde, EKP:n johtokunnan jäsen Isabel Schnabel, Ranskan pankin pääjohtaja François Villeroy de Galhau ja Alankomaiden pankin pääjohtaja Klaas Knot ovat kaikki ehdottaneet neutraaliteettiperiaatteen uudelleenarviointia. Toivomme, että Suomen Pankki edistää tämän periaatteen kunnianhimoista uudistusta, jotta EKP kykenee antamaan panoksensa ilmastonmuutokseen vastaiseen taisteluun eikä jarruta ilmastotoimia.

EKP:n COVID-panostukset ylittävät 5 000 miljardia euroa vuosina 2020–2022, joten emme voi odottaa strategian uudelleenarvioinnin valmistumista. Vaikka osaa ehdotetuista toimenpiteistä voi olla vaikeaa ottaa käyttöön heti, voitaisiin joitain hätätoimenpiteitä ottaa käyttöön, jotta pandemian vastaisten toimien negatiivisia ilmastovaikutuksia hillittäisiin eikä ilmastolupauksista lipsuttaisi. EKP voisi sulkea fossiiliyhtiöt ulos omaisuuserien osto-ohjelmista ja perustaa vihreän TLTRO-pilottiohjelman tukeakseen energiatehokkuustoimia ympäri unionia.

Suomen Pankilla on vaikutusvaltaa edistää eurooppalaisen rahapolitiikan irtautumista fossiilisista polttoaineista nopeassa aikataulussa. Sen tulisi käynnistää tämä kehitys ottamalla käyttöön omissa portfolioissaan vahvat ilmastoperiaatteet. Pohjaten pankin vuonna 2019 allekirjoittamiin YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteisiin ja jo käytössä oleviin ESG-kriteereihin Suomen Pankki voisi ottaa helposti käyttöön kriteerejä, joilla vähennettäisiin pankin fossiilisia sijoituksia. Tällä Suomen Pankki osoittaisi vahvan sitoutumisensa ilmastotavoitteisiin sekä lähettäisi positiivisen signaalin suomalaisille rahoitusinstituutioille. Suomen Pankki voisi myös seurata Ranskan keskuspankin päätöstä ja vähentää huomattavasti sijoituksiaan fossiilisiin polttoaineisiin (kivihiilen osalta erittäin nopeasti), vetää investointeja pois yrityksiltä, jotka ovat merkittäviä toimijoita epätavanomaisilla menetelmillä tuotettujen öljyn ja kaasun alalla, sekä vastustaa sijoitusten kohteena olevien yritysten uusia fossiilisiin polttoaineisiin perustuvia projekteja. Tällä tavoin pankki tekisi myös osansa Euroopan keskuspankkijärjestelmän viimeaikaisen investointipolitiikan kehittämistä ja yhdenmukaistamista koskevan lupauksen eteen.

Keskustelemme mielellämme aiheesta Suomen Pankin kanssa teille sopivana ajankohtana ja toivomme kuulevamme teistä pian. Taustoitamme mielellämme myös kirjeessä esiin nostettuja toimenpide-ehdotuksia yksityiskohtaisemmin, jos sille on tarvetta.

Ystävällisin terveisin,

Paul Schreiber
Kampanja-asiantuntija
Reclaim Finance

Vera Kauppinen
Kampanja-asiantuntija
Hiilivapaa Suomi -kampanja

Alkuperäinen kirje viitteineen