8 faktaa teräksestä

1. Terästä on kaikkialla

Et ehkä ole ajatellut asiaa, mutta terästä löytyy kaikkialta arjestamme. Jos olet rakennuksen sisällä, siihen on käytetty terästä. Käytit ehkä myös lounaalla teräksestä valmistettuja ruokailuvälineitä ja kodinkoneita. Jos kuljit matkasi autolla, junalla tai pyörällä, niistäkin löytyy terästä. Terästä käytetään laajasti muun muassa rakennuksissa, infrastruktuurissa, tehtaissa ja kodinkoneissa. Suomessa kulutetaan hillitön määrä terästä pelkästään rakentamiseen: noin 300 000 – 400 000 tonnia vuodessa.¹

2. Teräksen tuotannon päästöt ovat valtavat

Rauta- ja terästeollisuus tuottaa jopa yksitoista prosenttia koko maailman hiilidioksidipäästöistä.² Jos terästeollisuus olisi maa, sen päästöt olisivat kolmen suurimman joukossa Kiinan ja USA:n jälkeen.³ Päästöt johtuvat massiivisesta hiilenkäytöstä: terässektori on suurin teollinen hiilen kuluttaja maailmassa, ja noin 75% sen vaatimasta energiasta tuotetaan tällä hetkellä hiilellä.⁴

Teräs on todella merkittävä saastuttaja myös Suomen mittakaavassa. Pelkästään SSAB:n Raahen terästehdas tuottaa noin kahdeksan prosenttia Suomen hiilidioksidipäästöistä. Tämä tekee tehtaasta maan suurimman yksittäisen hiilidioksidipäästöjen lähteen.⁵

Teräksen tuotannolla on muitakin ympäristöhaittoja. Tuotantoprosessi tuottaa ilmansaasteita, ja teräksen raaka-aineita louhivat kaivokset voivat aiheuttaa metsäkatoa ja vesistöjen saastumista.⁶ Kaivostoiminta on myös aiheuttanut ihmisoikeusrikkomuksia ja rikkonut alkuperäiskansojen oikeuksia eri puolilla maailmaa. ⁷

3. Teräksen kysynnän ennustetaan kasvavan jyrkästi – sitä täytyy saada hillittyä

Vuonna 2022 teräksen maailmanlaajuinen kysyntä oli 1885 miljoonaa tonnia.⁸ Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n ennusteen mukaan se kasvaa vuoteen 2050 mennessä yli kolmanneksella. Tällaisen kasvun ei voida antaa toteutua. Teräksen kysyntää on hillittävä, jotta sektori voi pysyä linjassa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden kanssa. ⁹

Onneksi myös ratkaisuja löytyy. Teräksen kysyntää voitaisiin laskea kiertotalouden ratkaisuilla. Materiaalit ja tuotteet tulisi suunnitella kestävämmiksi ja helpommin kierrätettäviksi ja korjattaviksi. Tuotekehittelyssä ja valmistusprosessien suunnittelussa tulee priorisoida teräksen kulutuksen vähentäminen.⁴ Euroopan teräksenkulutusta voidaan vähentää 28 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, mikäli näitä ratkaisuja hyödynnetään tehokkaasti.¹⁰

4. Päästöjen vähentämiseen on jo ratkaisuja – nyt tarvitaan investointeja ja vähäpäästöisten vaihtoehtojen laajamittaista käyttöönottoa

Erilaisia keinoja vähentää teräksen kasvihuonekaasupäästöjä on jo kehitetty, ja niitä kehitetään edelleen. Näitä ovat esimerkiksi hiilellä toimivien masuunien korvaaminen sähköä käyttävillä sulatusuuneilla, hiilipohjaiseen koksiin perustuvan pelkistämisprosessin vaihtaminen vihreään vetyyn perustuvaan pelkistämiseen, ja kierrätetyn teräksen hyödyntäminen tuotannossa. Ratkaisut ovat olemassa, mutta niiden toteuttaminen riittävällä nopeudella vaatii linjauksia ja merkittäviä investointeja. Samalla on muistettava, etteivät pelkät teknologiset ratkaisut riitä, mikäli samalla ei panosteta teräksen kulutuksen hillitsemiseen. ^{2, 3,}¹¹^,¹²

5. Kestävän teräksen vallankumouksen aika on nyt

Monet vanhat terästehtaat ovat tulossa elinkaarensa loppuun. Valtaosa nykyisistä hiiltä käyttävistä masuuneista tulee käyttöikänsä päähän tällä vuosikymmenellä.¹³ Suuria alan investointeja on saapumassa Suomeen: SSAB valmistelee Suomen tehtailleen suuria uudistuksia fossiilittoman teräksen valmistuksen suuntaan, ¹⁴ ja norjalaisyhtiö Blastr Green Steel kaavailee tehtaan rakentamista Suomeen.¹⁵ Nyt on siis erinomainen hetki sijoittaa ja panostaa ilmastoystävällisempiin vaihtoehtoihin tuotannossa, ja siirtää rahoitusta pois vanhentuneista ja saastuttavista tuotantotavoista.

6. “Vihreän teräksen” brändäys vaatii kurinpalautusta

Monet teräksen tuottajat ovat viime vuosina alkaneet kiinnostua ympäristöystävällisemmän teräksen tuottamisesta – tai näin ainakin niiden brändäyksestä voisi päätellä. Vihreän teräksen tuotemerkeillä ei kuitenkaan ole mitään yhteistä linjausta, ja yritykset päättävät niiden kriteereistä ja sisällöistä itse. ¹⁶ Suomalaisten teräksen tuottajien ja kuluttajien on sitouduttava yhteiseen, tieteeseen perustuvaan sertifikaattiin tai sopimukseen.

7. Suursijoittajien on ohjattava teräksen tuotanto vähäpäästöiselle polulle

Suomalaiset pankit ja eläkeyhtiöt ovat sitoutuneet vähentämään sijoitus- ja luottosalkkujensa päästöjä. Jotta tämä lupaus toteutuisi, eivät suursijoittajat voi enää rahoittaa uusia saastuttavia teräksen tuotantolaitoksia tai metallurgisen hiilen kaivoksia. Niiden on tehtävä terästeollisuutta ja metallurgista hiiltä koskevat linjaukset, joilla kaikkein saastuttavimmat toimijat suljetaan rahoituksen ja sijoitusten ulkopuolelle. Teräsyhtiöiden osakkeenomistajina niiden tulee myös varmistaa, että yhtiöillä on tieteenmukaiset päästövähennyssuunnitelmat, ja että investoinnit tehdään vähäpäästöiseen teknologiaan.

8. Teräksen ostajien on luotava fossiilittomalle teräkselle markkinat

Vähäpäästöiseen teknologiaan siirtyminen vaatii teräksen tuottajilta merkittäviä investointeja. Kun terästä ja terästuotteita kuluttavat yritykset sitoutuvat hankkimaan fossiilitonta terästä, ne lisäävät vähäpäästöisen vaihtoehdon kysyntää. Tällöin investoinneista tulee teräksen tuottajien silmissä kannattavampia ja vähemmän riskialttiita. Vahva kysyntäsignaali kannustaa vähäpäästöisen teräksen tuotannon kehittämiseen ja laajempaan skaalaamiseen.¹⁷