Missä on maalämpö, Helen ja YLE?

Salmisaaren kivihiilivoimala. Kuva: Miikka Niemi

YLE kertoi 14.11. nettisivuillaan kivihiilestä luopumisesta Helsingin lämmöntuotannossa ja maalailee tehtävää klikkiotsikon mukaisesti “mahdottomaksi”.

Tehtävä muuttuu mahdottomaksi vain, jos päätetään unohtaa maalämpö ja muut lämpöpumput.

Maalämpö on jo käytetyin lämmitysmuoto omakotitalossa. Sen suosio kasvaa myös nopeasti rivitalo- ja kerrostalokohteissa kaupungeissa, ja varsinkin sellaisissa joissa kaupunki ei ole suojannut omaa monopoliasemassa olevaa kaukolämpöyhtiötään. Suurten kiinteistöjen kohdalla maalämpö on vielä yhdistettävissä ilmanvaihdon lämmön talteenottoon, mikä parantaa sen kannattavuutta ja pienentää hiilijalanjälkeä entisestään.

Maalämpöpumput lisäävät sähkön tarvetta, mutta oikeilla mitoituksilla ja älykkäillä ohjauksilla voidaan lämpöpumppujen sähkökuormaa jakaa tasaisesti ympäri vuorokautta. Lämpökaivojen tehoa ja kapasiteettia voidaan parantaa lataamalla lämpiminä päivinä ilmanvaihdon hukkalämpö kaivoihin; tällöin lämpökaivoista tuleekin maailman halvin ja puhtain akkuratkaisu.

Helen tekee korotuksia kaukolämmön hintaan samaan aikaan, kun kiinteistöjen oma sähkön- ja lämmöntuotanto yleistyy ja muuttuu koko ajan edullisemmaksi. “Mahdottomalla tehtävällä” pelottelu vaikuttaakin tästä näkökulmasta Helenin omalta markkinointikampanjalta.

Ylen seuraava kaukolämpöjuttu voisi vastapainoksi käsitellä hajautettuun energiajärjestelmään siirtymistä: energiansäästön älykkäitä ratkaisuja, lämpöpumppuja, lämmön talteenottoa ja matalalämpöverkkoja yhdistettynä aurinkoenergiaan ja tuulivoimaan. Tämä on tutkijoiden, vaan ei energiayhtiöiden, suosittama ratkaisu.

Järjestöt kannustavat kansalaisia vaatimaan Fortumin ja Uniperin kivihiililaitosten alasajoa

Ryhmä suomalaisia ja eurooppalaisia kansalaisjärjestöjä vaatii vetoomuksen allekirjoittajien kanssa, että Fortum julkaisee tulevaan yhtiökokoukseensa (26.3.2019) mennessä suunnitelmansa kivihiililaitosten alasajosta.

Fortumista tuli saksalaisen energiayhtiö Uniperin suuromistaja tänä kesänä. Tällä hetkellä Fortum omistaa 47,35 prosenttia Uniperin osakkeista. Kesällä viimeisteltyjen kauppojen myötä Fortumilla ja Suomen valtiolla on välillisesti vastuullaan valtavat määrät päästöjä kivihiili- ja kaasulaitoksista ympäri Eurooppaa. Viime vuonna Uniperin kokonaispäästöt olivat 63,3 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia eli enemmän kuin koko Suomen saman vuoden 2017 päästöt, 56,1 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Lisäksi Fortum omistaa suoraan hiilivoimaloita Suomessa, Ruotsissa, Venäjällä ja Puolassa.

Medialähteiden mukaan Fortum suunnittelee pääsevänsä kiusallisista voimaloista eroon myymällä ne. Tämä muistuttaisi Ruotsin valtiollisen energiajätin Vattenfallin ratkaisua vuonna 2016, kun Vattenfall myi kiistellyt hiilivoimalansa tšekkiyhtiö EPH:lle. Ratkaisu oli laajasti kansalaisjärjestöjen paheksuma, sillä myynti voi jopa lisätä päästöjä ilmakehässä, mikäli ostajan motiivi on netota laitoksilla lyhyellä tähtäimellä mahdollisimman paljon.

”Fortumin pitäisi ottaa täysi vastuu omistukseensa siirtyvästä kivihiilen tuotantokapasiteetista ja ajaa ne ripeästi alas. Vain siten liiketoiminta olisi linjassa Fortumin yritysstrategian ja Suomen hallituksen kivihiilikiellon kanssa. Ensi kevään yhtiökokous on oikea hetki Fortumille astua esiin ja kertoa, mitä kivihiilelle jatkossa tapahtuu”, toteaa kampanjakoordinaattori Eija Kärkkäinen Maan ystävien koordinoimasta Hiilivapaa Suomi -kampanjasta.

Fortumin suurimpia omistajia ovat valtion ohella Kela, Ilmarinen, Valtion eläkerahasto, Elo, Varma ja Keva. Useimmat suomalaiset eläkelaitokset vieroksuvat jo voimakkaasti kivihiiltä, ja siksi kauppa koetteleekin useiden sijoittajien ilmastolinjauksia.
”Suomalaisten eläkkeet ovat nyt kiinni saastuttavassa tuotannossa, mikä ei taatusti ole ilmastonmuutoksesta huolestuneiden kansalaisten mieleen. Suomalaisten on ilmaistava toiveensa siitä, että Fortum asettaisi hienon kansainvälisen esimerkin vähentämällä Saksan kivihiiliriippuvuutta”, sanoo WWF:n ja Europe Beyond Coal -kampanjan finanssisektorikoordinaattori Kaarina Kolle.

Etenkin valtion omistajaohjauksesta vastaavalla elinkeinoministerillä Mika Lintilällä on paljon valtaa siihen, miten Fortum harjoittaa liiketoimintaansa.
”Suomalaisten huoli on merkki siitä, että valtion omistajanohjauspolitiikka täytyy päivittää viimeistään ensi kevään hallitusneuvotteluissa. Suomeen on tulossa viimein ilmastovaalit. Uniperin päästöjen kokoista porsaanreikää ei jatkossa yksinkertaisesti voi sallia,” Kolle toteaa.

Lisätietoja:

Eija Kärkkäinen, Hiilivapaa Suomi -kampanjan koordinaattori, Maan ystävät, p. 044 576 9999, 

Kaarina Kolle, Europe Beyond Coal -kampanjan finanssisektorikoordinaattori, WWF European Policy Office, p. 050 591 3072, 

Vetoomus Fortumin vaikutusvallan piiriin kuuluvan kivihiilen käytön lopettamiseksi:
https://hiilivapaasuomi.fi/uniperin-kivihiililaitokset-ajettava-alas

Vetoomuksen taustalla olevat järjestöt:

Bund
Changemaker
Ilmastovanhemmat
Kepa
Luonto-Liitto
Maan ystävät
Sandbag
Save Pond Hockey
Suomen luonnonsuojeluliitto
Suomen YK-nuoret
Urgewald
WWF
350 Suomi

Europe Beyond Coal -ryhmän järjestöt ovat kampanjoineet vuodesta 2017 ajaakseen alas 278 eurooppalaista kivihiilen polttolaitosta vuoteen 2030 mennessä.

Kivihiilikielto täydennettävä turpeen kiellolla

Kuukausi takaperin julkaistu IPCC:n 1,5 asteen raportti teki kirkkaaksi, kuinka tärkeä tavoite ilmastonmuutoksen hillitseminen korkeintaan puoleentoista asteeseen on. Tavoite on saavutettavissa, mutta edellyttää, että päästöt saadaan erittäin nopeasti jyrkälle lasku-uralle.

Suomen on näytettävä ilmastojohtajuutta, johon olemme  ilmasto-oikeudenmukaisuuden näkökulmasta velvoitettuja. Toteuttamalla kunnianhimoista politiikkaa maamme voi olla kokoaan suurempi vaikuttaja ja edistää Euroopan unionin päästövähennystavoitteen kiristämistä. Tähän asti Suomen ilmastotoimet ovat olleet täysin riittämättömiä.

Hallitus antoi lokakuun lopussa esityksensä kiviihilen energiakäytön kieltävästä laista. Laki on hyvä alku ja toimii esimerkkinä muille maille. Se on kuitenkin puutteellinen, koska se ei kiellä samalla turpeen energiakäyttöä. Turpeen polton päästöt ovat vielä kivihiiltä suuremmat, minkä lisäksi huomioon on otettava myös turpeen tuotannon päästöt. Ilmastonmuutoksen hillinnän kanssa on täysin ristiriidassa, että turpeen käyttöä edistetään taloudellisin kannustein. Budjettiriihessä tehdyn pienen verokorotuksen jälkeenkin turpeen verotuki on edelleen yli 160 miljoonaa euroa vuodessa.

Toiseksi lain yhteydessä ei ole varmistettu, ettei kivihiilen energiakäyttö korvaudu kestämättömällä biomassan poltolla. Yhtä tärkeää kuin on päästä irti fossiilisista polttoaineista, on hiilinielujen säilyttäminen ja kasvattaminen. Tämä tarkoittaa, että bioenergialla voi olla fossiilisten polttoaineitten korvaamisessa vain hyvin rajattu rooli. Lisäksi on muistettava, että bioenergia voi olla ilmaston kannalta hyödyllistä ainoastaan, kun käytetään kestävyyskriteerit täyttäviä  biomassajakeita.

Kaikkien suomalaisten puolueiden tulisi sitoutua fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamiseen, fossiilitukien lakkauttamiseen sekä hiilinielujen kasvattamiseen.

Avoin työpaikka: Maan ystävien Hiilivapaa Suomi -kampanjan kampanjakoordinaattori (haun dl 15.11 klo 16)

Hiilivapaa Suomi -kampanjan aktiiveja

Avoin työpaikka: Maan ystävien Hiilivapaa Suomi -kampanjan kampanjakoordinaattori

Maan ystävät ry:n ilmastokampanja hakee kampanjakoordinaattoria määräaikaiseen työsuhteeseen Hiilivapaa Suomi -kampanjaan.

Eduskuntavaaleihin saakka työtehtävät liittyvät tiiviisti Hiilivapaa Suomi -kampanjaan, joka pyrkii kansalaisvaikuttamisen keinoin edistämään fossiilisten energiamuotojen korvaamista uusiutuvalla energialla ja energiatehokkuudella. Keväällä 2019 keskeisessä roolissa on eduskuntavaalivaikuttamiseen keskittyvän viestintäkampanjan vetäminen. Kampanjan keskiössä on vapaaehtoisten toiminta, jonka suunnitteluun, ohjaamiseen ja tukemiseen kampanjakoordinaattori osallistuu.

Hiilivapaa Suomi -kampanjan koordinoimisen lisäksi työnkuvaan kuuluu Maan ystävät ry:n ilmastokampanjan yleisiä tehtäviä, kuten ilmastokampanjan ohjausryhmän kokouksiin osallistuminen. Tehtäviin kuuluu myös yhteistyötä muiden ilmastotyötä tekevien järjestöjen kanssa.

Työnkuvaan kuuluu mm. seuraavia tehtäviä, joita valmistellaan ja toteutetaan yhdessä kampanjan vapaaehtoisten kanssa:

  • Kampanjan tavoitteiden ja vaikuttamistyön strateginen suunnittelu
  • Eduskuntavaalien jälkeen uuden kampanjan suunnittelu tai nykyisen kampanjan painopisteiden suunnittelu
  • Vapaaehtoisten rekrytointi ja ohjaaminen sekä toimiminen linkkinä vapaaehtoisten, ilmastokampanjan ohjausryhmän ja Maan ystävien välillä
  • Kampanjan sisäisen ja ulkoisen viestinnän suunnittelu ja toteutus yhteistyössä viestinnän vapaaehtoisten kanssa
  • Tapahtumien, kokousten ja koulutusten järjestäminen
  • Pääkaupunkiseudulla kokoontuvien työryhmien tapaamisiin osallistuminen
  • Varainhankintaan osallistuminen
  • Vaikuttamistyö kampanjan kohteena oleviin päättäjiin ja yhtiöihin

Odotamme hakijalta:

  • Soveltuvaa korkeakoulututkintoa tai muutoin osoitettuja tietoja ja taitoja
  • Hyvää ymmärrystä ilmastonmuutoksen hillinnästä ja energiaratkaisuista
  • Kokemusta kampanjatoiminnasta ja vaikuttamistyöstä
  • Hyviä viestintä-, kirjoitus- ja esiintymistaitoja
  • Valmiuksia esiintyä medialle
  • Kykyä tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja innostaa vapaaehtoisia toimintaan
  • Kykyä hallita useita samanaikaisia projekteja, laajoja kokonaisuuksia sekä yksityiskohtaisia käytännön tehtäviä
  • Itsenäisyyttä ja oma-aloitteisuutta
  • Paineensietokykyä

Tarjoamme:

  • Mahdollisuuden vaikuttaa käytännössä suomalaiseen ilmasto- ja energiapolitiikkaan
  • Mahdollisuuden työskennellä innostuneen vapaaehtoisporukan kanssa mielekkään tavoitteen eteen
  • Mahdollisuuden hyvin itsenäiseen työskentelyyn ja työaikojen joustavaan järjestämiseen
  • Mahdollisuuden verkostoitua ympäristö- ja kansalaisjärjestöjen sekä ympäristöalan toimijoiden kanssa laajasti
  • Tilaisuuden kehittyä vaikuttajana ja viestijänä

Tehtäviin kuuluu paljon iltatöitä (mm. kokouksia) sekä harvakseltaan viikonlopputöitä ja matkoja kotimaassa. Kampanjan toimisto sijaitsee Maan ystävien toimistolla (Mechelininkatu 36 B, Helsinki, josta tullaan todennäköisesti muuttamaan työsuhteen aikana kantakaupungin lähistöllä ja hyvien kulkuyhteyksien äärellä oleviin uusiin toimistotiloihin). Tehtäviä voi suorittaa sopimuksen mukaan myös etänä pääkaupunkiseudulla.

Työ alkaa mahdollisimman pian, viimeistään kuitenkin 1.1. 2019 tai sopimuksen mukaan, ja päättyy 31.10.2019. Työsuhdetta pyritään lähtökohtaisesti jatkamaan pidemmälle kampanjan varainhankinnan onnistuessa. Sopimuksessa noudatetaan 80%:n viikkotyöaikaa, jolloin palkka on noin 2200 € kuukaudessa.

Lähetä hakemuksesi viimeistään 15.11. klo 16 mennessä osoitteeseen otsikolla “Hakemus kampanjakoordinaattoriksi”. Liitä hakemukseesi CV ja maksimissaan yhden sivun esittelykirje. Hakemukset anonymisoidaan sukupuoleen, ikään, nimeen, osoitteeseen, syntymäpaikkaan, kansalaisuuteen, opiskelupaikkaan ja äidinkieleen viittaavien tietojen osalta ennen haastateltavien valintaa.

Haastatteluun valittaville hakijoille ilmoitetaan haastatteluajankohta 21.11. mennessä. Haastattelut toteutetaan viikoilla 47 ja 48 ja valinta suoritetaan 30.11. mennessä.

Lisätietoja tehtävästä antaa Eija Kärkkäinen, , 044 576 9999. Lisätietoja voi kysyä puhelimitse 6.11. klo 10-11, 8.11. klo 14-15 ja 13.11. klo 12-13.

Ilmastolle haitalliset tuet lopetettava

Jyväskylä
Jyväskylä. Kuva: Pörrö / BY-NC-SA-2.0

(Lähetetty Helsingin Sanomiin 27.8)

Piinaavan kuuma ja rutikuiva kesä antoi suomalaisille esimakua ilmastonmuutoksen seurauksista. Muun muassa metsäpalot ja sadon menetykset konkretisoivat pitkään tiedossa ollutta seikkaa, että jos ilmastonmuutoksen hillitseminen ei ole ilmaista, käsistä karannut ilmastonmuutos vasta kalliiksi tuleekin.

On korkea aika siirtyä toteuttamaan johdonmukaista ilmasto- ja energiapolitiikkaa. Suomessa pitäisi rakentaa kovaa vauhtia uudenlaista energiajärjestelmää ja ohjata teollisuutta uusiutumaan kestävään suuntaan, mutta sen sijaan hallitus tarjoilee edelleen kannustimia fossiilisten polttoaineiden käyttöön ja energian kulutukseen. Yksi ensimmäisistä askelista olisikin luopua ympäristölle haitallisista tuista ja verohelpotuksista. Eräs silmäänpistävimmistä verohelpotuksista energiantuotantoon liittyen on turpeen erityiskohtelu. Samaan aikaan kun hallitus puuhaa kivihiilen energiakäytön kieltävää lakia, turpeen verokanta on huomattavasti muita fossiilisia polttoaineita alhaisempi. Tämä on nurinkurista, sillä turpeen polton päästöt ovat kivihiiltä suuremmat, minkä lisäksi huomioon on otettava myös turpeen tuotannon päästöt. Muita vääränlaisia kannustimia ovat teollisuuden alhaisempi sähköverokanta ja energiaintensiiville aloille maksettavat  energiaveropalautukset sekä päästökaupasta aiheutuvien epäsuorien kustannusten kompensointi. Kyseiset energiantuotantoon liittyvät haitalliset tuet ja verohelpotukset ovat yhteenlaskettuna miljardin euron luokkaa.

Ympäristöministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö ovat kritisoineet energian käytön tukia. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus on puolestaan todennut, että energiaveropalautukset ja päästökaupan kustannusten kompensointi eivät edes paranna yritysten kilpailukykyä, jota on käytetty perusteluna. Alkavassa budjettiriihessä on vihdoin tartuttava energian käytön tukiin. Suomella ei ole niihin varaa taloudellisesti – ja vielä vähemmän ilmastonmuutoksen näkökulmasta.

8 tapaa tuhota maailma

Kesän 2018 apokalypsifiiliksissä!

Tunsitko olosi kotoisaksi kesän 2018 metsäpalojen käryssä? Onko maailmanlopun hekumointi ja pimeässä hohottaminen mielipuuhaasi? Harmitteletko, että käsissäsi ei ole ydinohjusten laukaisunappia? Ei hätää, apokalypsin aikaansaaminen on nykyään helppoa ja mukavaa – noudata vain seuraavia ohjeita!

1. Jatka samaan malliin

Dear Mr Evil, maailman tuhoaminen ei ole koskaan ollut näin helppoa! Ei muuta kuin jalat pöydälle, töpseli seinään ja Frendit telkkuun – jatka elämääsi ihan just niin kuin olet sitä aina elänyt, paskanruskealla kulmasohvalla kinkkuleipää kiskoen!

Tai sitten: Tunnista ja tunnusta, että kaiken on muututtava. Jokaisen meistä on tehtävä merkittäviä muutoksia elämässään ennemmin tai myöhemmin.

2. Lentele

Tee lentämisestä vakiliikkumismuotosi, jos se ei ole jo sitä. Tiesitkö, että Tallinnaankin voi lentää? Aseta tavoitteeksi Finnairin Plus Platinum -kortti. Postaa someen jatkuvalla syötöllä kuvia kaukomaista ja ihanista pumpulipilvistä, jotta mahdollisimman moni inspiroituu käyttämään tätä yhä potentiaalisempaa tapaa käristää maapallo ennennäkemättömiin lämpölukemiin.

Tai sitten: mieti, pääsisitkö johonkin kiinnostavaan kohteeseen maata pitkin, ja voisiko se itse asiassa olla jopa hauskempi ja elämyksellisempi tapa matkustaa. (Jos kuitenkin lennät, maksa lentomaksu.)

3. Syytä kiinalaisia

Muistuta kiinalaisista aina, kun puhutaan siitä miten Suomi voisi torjua ilmastonmuutosta. Ei Suomen toimilla ole mitään väliä! Tämä on uskomattoman tehokas argumentti, sillä sitä voivat käyttää ihan kaikki vain hiukan varioiden – myös kiinalaiset.

Tai sitten: ymmärrä, että jos haluat toimia moraalisesti oikein, et voi aina matkia muita.

4. Ole kuluttaja  älä kansalainen

Jätä äänestämättä ja anna muiden päättää, miten nämä hommat hoidetaan! Politiikka on niin monimutkaista ja tylsää, ettei sinun kannata vaivata sillä päätäsi muutenkaan. Määrittele identiteettisi mielummin ostamalla jonkun bangladeshilaisen lapsiorjan ompelema kertakäyttöpaituli.

Tai sitten: muista, että pahimmat paskiaiset äänestävät aina – ja tekevät myös kaikkensa, että äänestäminen näyttää sinusta turhalta hommalta. Lopeta uusien trendivaatteiden ostaminen, korjaa ja kierrätä: muotiteollisuus on yksin vastuussa kymmenestä prosentista maailman hiilidioksidipäästöistä.

5. Innostu Atkinsin dieetistä

Tässäpä hauska ruokavaliovinkki: jatka eläinperäisten tuotteiden mässäämistä, mutta jätä loputkin “höttöhiilarit” pois! Saat vihdoinkin persoonallesi sopivan ominaishajun ja mikä parasta, hiilijalanjälkesi moninkertaistuu alta aikayksikön!

Tai sitten: opettele syömään ja tekemään kasvisruokia. Ota vegaanihaaste vastaan. Jopa kolmasosa hiilijalanjäljestäsi aiheutuu ruuasta.

6. Ryhdy ekobesserwisseriksi

Kritisoi kaikkia vegaaneja siitä, että he joskus lentävät; lentämistä vältteleviä siitä, että he joskus autoilevat ja pyöräileviä siitä että he piereskelevät. Aina on mahdollisuus löytää maailmanparantajasta jokin puute tai vika, joka mitätöi hänen tekonsa ja levittää tappiomielialaa!

Tai sitten: vaali toivoa itsessäsi ja muissa ja ihaile toisten tekoja ääneen.

7. Vastusta uusiutuvaa energiaa aina ja kaikkialla

Jos joku ehdottaa taloyhtiösi kokouksessa aurinkopaneelien tai maalämmön asentamista, ryhdy kiivaaseen vastaiskuun! Kerää addressi. Paneelit on rumia ja aiheuttaa häiriöitä televisioon. Mitä seuraavaksi, mehiläispesiä? Voit myös pyytää kuntaa tai valtiota tekemään loputtomasti selvityksiä esimerkiksi siitä, räjäyttelevätkö tuulivoimalat lepakoita vai ei. Aah, lepakot! Niin paljon kiinnostavampia kuin nössöt liito-oravat!

Tai sitten: ehdota taloyhtiöllesi uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden selvitystä. Vaihda sähkösopimuksesi ekosähköön. Väännä asuntosi sisälämpötila 21 asteeseen ja käytä talvella villasukkia. Lämmityksen tapa ja lämmitysenergian määrä vaikuttavat eniten suomalaisten hiilijalanjälkeen.

8. Ryhdy trolliksi

Kun kohtaat viherpiipertäjän – tapahtuipa se netissä tai elävässä elämässä – vähättele ja kiusaa häntä. Viherpiipertäjä on suhteellisen helppo tunnistaa: usein hänellä on huonosti harjatut hiukset, vegaanisesta ruokavaliosta johtuva kuihtunut olemus tai hän roikkuu vaijerista jonkin plakaatin kera. Kyyninen ja pilkallinen puhe on tyylikkäintä, mutta voit tietysti myös vain näyttää keskisormea tai haistatella kulman takaa kuvapankista pöllityn blondin naisen kuvan turvin.

Tai sitten: tule mukaan vapaaehtoiseksi, taitojasi tarvitaan varmasti. Mikään ei selätä ympäristöahdistusta niin kuin toiminta hyvien tyyppien kanssa.

Tunnelmia Hiilivapaista tansseista ja hyvää kesää!

Polkijoita Hiilivapaissa tansseissa

Hiilivapaa Suomi -kampanja järjesti toukokuun lopussa yhdessä Ilmastokanava -taideprojektin, Greenpeacen ja Ilmastovanhempien kanssa Hiilivapaat tanssit -tapahtuman, jossa kuultiin ensimmäistä kertaa elävänä M.A. Nummisen kampanjalle säveltämä Hiilipäästötön Suomi -kappale.

Tanssit järjestettiin Salmisaaren kivihiilivoimalan läheisyydessä, mutta tapahtumassa ei turvauduttu voimalassa tuotettuun energiaan vaan sen sähköt tuotettiin paikalle asennetuilla aurinkopaneeleilla, minituulivoimalla sekä viidellä sähköä tuottavalla polkupyörällä – varsinaista lähienergiaa siis. Toivottavasti tämä toimisi inspiraationa muillekin tapahtumajärjestäjille!

Tansseissa kuvatun videon myötä Hiilivapaa Suomi toivottaa kaikille hyvää kesää!

Hiilivapaa Suomi toimitti ministereille vetoomuskortteja kivihiilikieltoon liittyen

Vapaaehtoisemme Essi ja Ulf viemässä vetoomuskortteja ministeri Kimmo Tiilikaiselle

Hiilivapaa Suomi -kampanja keräsi pitkin kevättä ja kesää ministereille vetoomuskortteja kivihiilikieltoon ja yleisemminkin energiapolitiikkaan liittyen. Aktiivimme veivät kortit henkilökohtaisesti asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle, maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle sekä sisäministeri Kai Mykkäselle. Loput ministerit saavat korttinsa kirjeitse.

Yksi korttien viesteistä on, että kivihiilikielto on oikeansuuntainen päätös. Hiilivapaa Suomi kuitenkin vaatii kiellon aikaistamista vuodelta 2029 vuoteen 2025. Lisäksi kampanja peräänkuuluttaa tarvetta kieltää yhdessä hiilen kanssa myös turve, jolla on kivihiiltäkin suuremmat päästöt. Itsestäänselvästi myös turpeen verohelpotusten muodossa saamat tuet olisi poistettava mitä pikimmiten.

Kieltoon liittyy kannustinpaketti energiayhtiöille, jotka luopuvat kivihiilestä viimeistään vuonna 2025. On oikein, että tukia ohjataan myös lämmityksen päästöjen karsimiseen ja kivihiilen polton lopettamisen vauhdittamiseen. Valitettavaa sen sijaan on, että tukirahat aiotaan nipistää uusiutuvan sähkön tuista samaan aikaan, kun valtio jakaa runsaasti ympäristölle haitallisia tukia, joista pitäisi päästä eroon. On kannatettavaa, että puolet tukirahoista ohjataan uusien teknologioiden käyttöönottoon. Puolet tukipotista suunnataan yhdistettyyn sähkön ja lämmön tuotantoon puupolttoaineilla, mitä voi pitää kyseenalaisena.  Onko puuperäiseen CHP-tuotantoon investoiminen järkevin tapa varautua sähkön kulutushuippuihin? Ilmastonmuutoksen edessä on ratkaisevan tärkeää, että suojelemme hiiltä sitovia metsiämme ja soitamme. Lue lisää parannusehdotuksistamme lakialoitteeseen.

Jos et päässyt kirjoittamaan fyysistä vetoomuskorttia, voit osallistua sähköisesti ja twiitata tai lähettää sähköpostia.

Enemmän tanssia ja laulua, vähemmän kulutusta ja syyllisyyttä, hyvästit fossiilisille polttoaineille!

Ilmastokanavan blogivierailu
Teksti: Sonja Salomäki

Ilmastokanava-hanke yhdistää vuoden 2018 aikana järjestöjä ja taiteilijoita tekemään yhteistyössä aktivismitaidetta erilaisista ilmastonmuutokseen liittyvistä teemoista. Ilmastokanavan ja Hiilivapaa Suomi -kampanjan välille kehkeytynyt yhteistyö tuntuu perin juurin luontevalta. Hiilivapaan Suomen toiminnan tavoite on keskittynyt ilmastonmuutoksen hillitsemiseen selkeällä ja konkreettisella tavalla, lisäksi se on käyttänyt viestinnässä jo aiemmin taiteellisia tehokeinoja. Todellinen palo ilmastotoimintaan, kuten Hiilivapaa Suomi -kampanjalla on, takaa hyvän lähtokohdan toimivalle ilmastoteokselle.

Hiilivapaa Suomi -kampanjan yhteistyöartistiksi valikoitunut M.A. Numminen on kertonut seuranneensa ilmastoasioita jo vuosikymmeniä. Toiveena on, että Nummisen taiteella voitaisiin saavuttaa katvealueita, joissa ilmastonmuutos ei vielä ole tärkeysjärjestyksessä korkealla. Boykoffin, Goodmanin ja Littlerin tutkimuksen mukaan (2010) median kyllästämässä nykytodellisuudessa kulttuuriteollisuuden näkyvät hahmot onnistuvat vaikuttamaan yleiseen tietoisuuteen ilmastonmuutoksesta (2010); miksi eivät sitten erittäin tunnetut underground-artistit?

Hiilivapaan Suomen ja Ilmastokanavan yhteistyön myötä olen entistä enemmän ärtynyt siitä, etten itse voi vaikuttaa asumiseni lämmöntuotantokeinoihin, joista iso osa hiilijalanjäljestäni muodostuu. Asumismuotoni kautta kuulun haluamattani Helsingin kaukolämpöjärjestelmään, jossa käytetään edelleen fossiilisia polttoaineita. Tiedän myös asuvani energiaa tuhlaavassa 70-luvulla rakennetussa kaupungin vuokratalossa. Kaltaiseni vuokra-asukkaan keinoksi jää vaatia muutoksia kaukolämmön tuottavan Helenin tuotantoon sekä peräänkuuluttaa kaupunkia remontoimaan vuokratalonsa energiatehokkaiksi.

Hiilivapaa Suomi -kampanja painottaa yritysten, kuntien ja valtion roolia ilmastonmuutoksen ratkaisijoina yksityisen ihmisen sijaan. Tällaiselle ajattelulle löytyy myös teoreettista tukea: esimerkiksi kapitalismin ja ympäristön suhteeseen pureutunut maantieteilija Noel Castree on kriittinen yksittäisen ihmisen vaikutusvaltaan ja tuotteistamiseen perustuviin ratkaisuihin. Kulutustottumusten järkeistäminen ilmastoystävällisiksi on toki hieno asia, mutta Castreen mukaan individualismia korostavassa ajassamme yksilön tehoton vastuullistaminen ja syyllistäminen tapahtuu kriittisempien kansalaisuusmuotojen kustannuksella.

Hiilivapaa Suomi -kampanjaan osallistuminen on mainio tapa kanavoida ilmastoahdistusta toimintaan ja löytää itsestään aktiivisempi ja kriittisempi kansalainen.

Toukokuussa  vaikuttaminen Helsingin lämmöntuotantotapoihin mahdollistuu myös tulemalla tanssimaan Hiilivapaisiin tansseihin Salmisaareen 25.5. Toiveensa hiilenpolton lopettamisesta Helsingissä voi esittää esittää hytkyen, seisten tai flossaten – tyyli on vapaa!

Hiilivapaat tanssit on kaikille helsinkiläisille ja kenelle hyvänsä ilmastonmuutoksesta huolestuneelle suunnattu tapahtuma, jossa keräännytään yhteen tanssimaan fossiilinen energian ja lämmöntuotanto historiaan!

Kivihiilen lähtölaskenta alkoi – myös turve on kiellettävä pian

Ei hiilelle, ei turpeelle -mielenilmaus 30.11.2016. Kuvaaja: Tuuli Hongisto.

Lähtölaskenta kivihiilelle käynnistyi tiistaina 10.4 ministeri Kimmo Tiilikaisen ilmoittaessa, että kivihiilen käyttö kielletään vuonna 2029. Lisäksi hallitus valmistelee 90 miljoonan euron tukipaketin kaukolämpöyhtiöille, jotka sitoutuvat luopumaan kivihiilen käytöstä jo vuonna 2025. Vaikka olisikin ollut parempi kieltää kivihiili jo vuonna 2025, on sovittu ratkaisu oikeansuuntainen.

Sovituista kannustinrahoista puolet suunnataan uusien teknologioiden, kuten lämpöpumppujen ja lämmön varastoinnin, kehittämiseen. Tämä vie eteenpäin tarvittavaa syvempää energiajärjestelmän muutosta. Puolet tuista ohjataan yhdistettyyn sähkön ja lämmön tuotantoon puupolttoaineilla, mitä on vielä tarpeen arvioida kriittisesti. Onko puuperäiseen CHP-tuotantoon investoiminen järkevin tapa varautua sähkön kulutushuippuihin? Mikäli tukieuroja loppujen lopuksi päätetään käyttää puun polttoon, on tuen saannille asetettava kunnianhimoiset kestävyyskriteerit.  Bioenergia voi olla ilmaston kannalta hyödyllistä ainoastaan, kun käytetään nopeakiertoisia biomassajakeita: puunkorjuussa syntyvää hakkuujätettä, oksia ja risuja, ja teollisuuden tähteitä kuten sahanpurua ja puunkuorta. Lisäksi pitäisi olla kristallinkirkasta, ettei tukirahoja käytetä hankkeisiin, joissa apupolttoaineena käytetään turvetta.

Nyt esitetään, että kannustinrahat karsitaan uusiutuvan sähkön tuotannon tuista. Ei ole kannatettavaa, että tukirahoja siirretään aidosti päästöttömiltä tuotantomuodoilta, kuten tuulivoimalta, puun polton edistämiseen. Johdonmukaisempaa olisi etsiä rahoitus ympäristölle haitallisista tuista, esimerkiksi turpeen verotuesta. Turpeella on kivihiiltäkin suuremmat hiilidioksidipäästöt, ja sen kaivuu tärvelee suoluontoa ja vesistöjä, mutta sen polttamisesta palkitaan hyvin runsailla verotuilla.

Kivihiilikielto on siis hyvä, mutta se ei vielä riitä. On ensiarvoisen tärkeää, että myös hiiltä pahempi polttoaine – turve – sisällytettäisiin mukaan kieltoon.