Sijoittajien on vaadittava Fortumilta vastuullisuutta

Kuva: Hiilivoimala Saksassa / Patrick Pekal, CC BY 4.0

Hyvä Fortumin sijoittaja,

Hiilivapaa Suomi -kampanja ja suomalainen kansalaisyhteiskunta on syvästi huolissaan energiayhtiö Fortumin toimista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Olette merkittävä Fortumin osakkeenomistaja ja siksi pyydämme teitä huomioimaan alla olevat pyyntömme.

Saksan “hiilikomissio” (Kommission “Wachstum, Strukturwandel und Beschäftigung”) julkaisi hiljattain hiilivoimasta luopumista koskevan odotetun raporttinsa, jossa esitetään, että 12,5 gigawatin verran hiilivoimaloita suljetaan vuoteen 2022 mennessä ja hiilen käyttö energiantuotannossa lopetetaan vuoteen 2038 mennessä, mahdollisesti vuoteen 2035 mennessä. Saksan hallitus on käynnistänyt prosessin, jolla hiilivoimasta luopuminen kirjataan lainsäädäntöön hiilikomission raportin pohjalta. Tällä on suuri merkitys yrityksille, joilla on hiilivoimaloita Saksassa. Fortumilla tulee olemaan keskeinen asema asiassa, sillä se omistaa 49,9 % Uniperista – ja jatkossa todennäköisesti vielä enemmän.

Hiileen sijoittaminen tuottaa konkreettisia taloudellisia riskejä pankeille ja sijoittajille. Me kansalaisjärjestöt haluamme esittää Saksan hiilikomissiomn raporttiin perustuvia suosituksia ja kanustaa siten finanssialan toimijoita, jotka sijoittavat tai muuten rahoittavat Fortumia ja siten myös Uniperia, käyttämään vaikutusvaltaansa.

1. Pyydämme teitä käyttämään puheenvuoron Fortumin varsinaisessa yleiskokouksessa ja vaatimaan yhtiön johdolta julkisen varmistuksen siitä, että hiilivoimalat ajetaan alas ennen ilmastotieteen vaatimaa takarajaa, eli vuoteen 2030 mennessä. Tämän lisäksi sijoittajien tulisi julkisesti vaatia voimaloiden sulkemista – ei myymistä.

Edistyksellisillä sijoittajilla on vipuvoimaa antaa IPCC:n ja Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) tieteellisille viesteille merkittävää tukea, mikä edellyttää kivihiilen alasajoa OECD-maissa vuoteen 2030 mennessä. Kahdenväliset keskustelut suljettujen ovien takana eivät riitä; asia on tuotava julkisuuden piiriin.

Kaikista edistyksellisimmät sijoittajat ovat jo tuoneet kantansa selvästi esiin julkisuudessa: norjalaisen Storebrand-yhtiön toimitusjohtaja on avoimesti moittinut RWE-konsernin toimintaa saksalaisen Hambachin metsän hakkuiden jälkeen ja todennut myös selvästi, että Euroopassa on tärkeää ja todennäköisesti väistämätöntä luopua hiilivoimasta vuoteen 2030 mennessä. Muidenkin rahoitusalan instituutioiden on nyt aiheellista puhua suoraan ja nimetä julkisesti yritykset, jotka eivät vielä toimi Pariisin ilmastosopimuksen edellyttämällä tavalla. Edistykselliset sijoittajakoalitiot, kuten Climate Action 100+ vaativat napakasti yrityksiä toimimaan vastuullisemmin.

2. Sekä Fortumin että Uniperin on sitouduttava muokkaamaan liiketoimintamallinsa YK:n Pariisin ilmastosopimuksen mukaisiksi ja otettava konkreettisesti käyttöön ilmastotutkimuksen tuottamaan näyttöön perustuvia, ajoitettuja tavoitteita, jotka perustuvat tulevaisuuteen katsoviin ilmastoskenaarioanalyyseihin.

Ilmastotutkimuksen perusteella hiilivoimasta on luovuttava Euroopassa vuoteen 2030 mennessä. Tätä vaativat yhä laajemmin myös vastuulliset sijoittajat. Hiilikomission ehdottama hiilivoimasta luopumisen ajankohta ei nykyisellään vastaa ilmastotutkimuksen tuottamaa tietoa, mutta sitä tullaan tarkistamaan useasti tulevan vuosikymmenen aikana. Paine toimien nopeuttamiseksi tulee väistämättä kasvamaan, sillä valtioiden odotetaan tiukentavan sitoumuksiaan Pariisin sopimuksen mukaisella tavalla. Sijoittajien kannalta on viisasta vaatia, että Uniper valitsee tulevaisuudenkestävän strategian, joka suojaa pitkän aikavälin sijoituksia transitioriskeiltä siinäkin tapauksessa, että hiilestä on luovuttava jo ennen vuotta 2038.

Fortumin liiketoimintastrategia perustuu puhtaisiin energiaratkaisuihin, mutta yhtiöllä on edelleen useita ongelmallisia hiilivoimaloita (mm. Zabren voimala Puolassa ja useita hiilivoimaloita Venäjällä). Kuten Uniperin voimaloista, näistäkin voimaloista on luovuttava.

3. Uniperin ja Fortumin on julkaistava selvä ja yksityiskohtainen tiekartta, jossa kuvataan, miten nykyiset hiilivoimalat suljetaan (ei myydä) vähitellen viimeistään vuoteen 2030 mennessä. Tiekarttaan on kuuluttava oikeudenmukaiset transitiosuunnitelmat yhteisöjä ja työntekijöitä varten.

Uniper on jo ryhtynyt irtautumaan hiilivoimaloistaan Ranskassa ja käynnistänyt neuvottelut tsekkiläisen EPH:n kanssa. Yksityisomisteinen EPH tunnetaan tavastaan ostaa ei-haluttuja voimaloita suurilta energiayhtiöiltä, jotka siirtyvät muihin energiantuotantomuotoihin. Voimaloiden myynti toiselle yhtiölle ilman todellista pyrkimystä pienentää globaaleja päästöjä on kuitenkin heitetty tilaisuus ja Pariisin sopimuksen hengen vastaista.

Hiilivoimaloiden myynti tilanteessa, jossa niiden sulkeminen on odotettavissa, on myös pakoilua vastuusta työntekijöitä ja paikallisia yhteisöjä kohtaan. Sen sijaan Uniperin tulisi tarttua tilaisuuteen osallistua aktiivisesti sosiaalisesti oikeudenmukaiseen energiasiirtymään.

Hiilivoimaloiden myymisen sijasta sijoittajien on vaadittava Uniperia ja Fortumia sulkemaan voimalat vuoteen 2030 mennessä. Sijoittajien on nyt hyödynnettävä tilaisuutensa ja vaadittava energiayhtiöiltä vastuullisuutta.

4. Uniperin on välittömästi lopetettava investoinnit uusiin hiilivoimaloihin ja nykyisten hiilivoimaloiden käyttöiän pidentämiseen.

Mikäli Saksan hallitus noudattaa Saksan hiilikomission raportin suosituksia, Uniperin lähes valmista Datteln 4-hiilivoimalaa ei tulla liittämään verkkoon. Raportissa todetaan selvästi, että uusia hiilivoimaloita ei pidä ottaa käyttöön. Datteln 4 tunnetaan epävirallisesti Saksan vihatuimpana voimalaitoksena.

Uniper on kuitenkin jo ryhtynyt vastatoimiin ja julistanut pitävänsä kiinni Datteln 4-voimalasta siihen toistaiseksi upotettujen valtavien investointien vuoksi. Kyseiset investoinnit olisi pitänyt jättää alun perin tekemättä. Maailman hiilibudjetin kannalta on ilmiselvää, että Datteln 4 -voimalaa ei pidä liittää verkkoon. Jos Saksan hallitus noudattaa maan hiilikomission suosituksia, Datteln 4 -voimalasta tulee arvoton (“stranded asset”).

Valitettavasti Fortumin johto on julkisesti jo ottanut kantaa siihen, että Datteln 4:n tulisi saada päästä verkkoon. Siitä huolimatta, että toimitusjohtaja Pekka Lundmark on useaan otteeseen korostanut olevansa huolissaan ilmastonmuutoksesta ja olevansa kivihiiltä karsastavan yhtiön johdossa. Selvästi Fortumin puheet ja teot eivät kulje käsi kädessä ja kyseenalaistavat sen, että hyvää hallintotapaa kunnioitetaan.

Tuoreissa neuvotteluissa  Fortumin kanssa sovittiin, että Uniperin nykyinen johto luopuu tehtävistään elokuussa 2019. On erittäin tärkeää,että uusi toimitusjohtaja ja uusi talousjohtaja pystyvät ohjaamaan Uniperia liiketoimintamalliin, jossa energia tuotetaan ilman hiiltä vuoteen 2030 mennessä. Sijoittajien on vaadittava tätä selvästi Fortumilta, jotta yhtiöiden pitkän aikavälin näkymiin voi luottaa.

Vastuullisilla sijoittajilla on keskeinen asema: he pystyvät vaikuttamaan yritysten toimintaan aktiivisen toimintansa ja pääomien allokoinnin avulla. Näin sijoittajat pystyvät vaikuttamaan myönteisellä tavalla päätöksiin siitä, miten Uniperia ja Fortumia johdetaan nopeasti muuttuvassa poliittisessa tilanteessa. Toivomme, että otatte valtanne käyttöön.

Maaliskuun blogi: Valitse ehdokas, josta voit olla tulevaisuudessa ylpeä – kysy häneltä nämä neljä kysymystä

Kuva: Tumisu / Pixabay

Nykyajan ihmisillä on käytettävissään ennennäkemätön määrä tietoa ilmastonmuutoksesta ja sen torjunnasta. Nyt pitäisi tämän tiedon avulla löytää sellaisia ratkaisuja, joilla varmistetaan kansalaisten, yhteisöjen ja yhteiskunnan hyvä tulevaisuus. Lue lisää “Maaliskuun blogi: Valitse ehdokas, josta voit olla tulevaisuudessa ylpeä – kysy häneltä nämä neljä kysymystä”

Puolueet eivät ole sitoutuneet riittäviin ilmastotoimiin – järjestöjen kampanja kirittää rohkeaa ilmastopolitiikkaa

Mitä sinulle korvaamatonta ilmastonmuutos uhkaa?

Vaikka kahdeksan eduskuntapuoluetta on sitoutunut 1,5 asteen tavoitteeseen, puolueiden ohjelmissa ilmastokriisin vakavuus ei vielä näy riittävästi. Korvaamaton-kampanjassa yhdeksän ympäristö- ja kehitysjärjestöä vaatii yhdessä vapaaehtoisten ja tunnettujen vaikuttajien kanssa lisää konkretiaa Suomen ilmastopolitiikkaan.

Kahdeksan eduskuntapuoluetta sitoutui joulukuussa siihen, että Suomi tekee osansa maapallon keskilämpötilan nousun rajoittamiseksi 1,5 asteeseen. Lupauksen ja useimpien puolueiden ohjelmissa ehdotettujen toimenpiteiden välillä on kuitenkin vielä liian iso kuilu. Järjestöt kirittävätkin puolueita aitoihin ilmastovaaleihin tänään alkavassa Korvaamaton-ilmastovaalikampanjassa ja ovat laatineet toimenpidelistan 1,5 asteen Suomelle. Jotta Suomen ilmastopolitiikka saadaan 1,5 asteen mukaiseksi, luonnon tulee sitoa enemmän hiilidioksidia kuin ihminen aiheuttaa vuonna 2030. Lue lisää “Puolueet eivät ole sitoutuneet riittäviin ilmastotoimiin – järjestöjen kampanja kirittää rohkeaa ilmastopolitiikkaa”

Helmikuun blogi: Turve kuuluu suohon, ei voimalaan!

Suo
Suomalaisella suolla.

Tätä planeettaa ei pelasta mikään muu kuin äärimmäisen raju päästöjen vähentäminen. Siinä sivussa hiiltä on kuitenkin pystyttävä siirtämään pois ilmakehästä, ja tässä soiden suojelu ja ennallistaminen ovat merkittävä ja halpa tapa toimia. Ja ennen kaikkea: toimia voi heti. Lue lisää “Helmikuun blogi: Turve kuuluu suohon, ei voimalaan!”

Tammikuun blogi: Suomen ensimmäinen ilmasto­kalenteri on kansalais­yhteiskunnan taidonnäyte

Kalenteria oli mukana tekemässä iso joukko vapaaehtoisia - kuvassa näkyy vain murto-osa.

Ilmastokalenterin tammikuun teemana on yhteistyö: ilmastonmuutos ratkaistaan joukkuepelillä ja ilmastoahdistus toiminnalla! Ilmastokalenterin syntytarina on oiva esimerkki tästä. Lue lisää “Tammikuun blogi: Suomen ensimmäinen ilmasto­kalenteri on kansalais­yhteiskunnan taidonnäyte”

Missä on maalämpö, Helen ja YLE?

Salmisaaren kivihiilivoimala. Kuva: Miikka Niemi

YLE kertoi 14.11. nettisivuillaan kivihiilestä luopumisesta Helsingin lämmöntuotannossa ja maalailee tehtävää klikkiotsikon mukaisesti “mahdottomaksi”.

Tehtävä muuttuu mahdottomaksi vain, jos päätetään unohtaa maalämpö ja muut lämpöpumput.

Maalämpö on jo käytetyin lämmitysmuoto omakotitalossa. Sen suosio kasvaa myös nopeasti rivitalo- ja kerrostalokohteissa kaupungeissa, ja varsinkin sellaisissa joissa kaupunki ei ole suojannut omaa monopoliasemassa olevaa kaukolämpöyhtiötään. Suurten kiinteistöjen kohdalla maalämpö on vielä yhdistettävissä ilmanvaihdon lämmön talteenottoon, mikä parantaa sen kannattavuutta ja pienentää hiilijalanjälkeä entisestään. Lue lisää “Missä on maalämpö, Helen ja YLE?”

Järjestöt kannustavat kansalaisia vaatimaan Fortumin ja Uniperin kivihiililaitosten alasajoa

Ryhmä suomalaisia ja eurooppalaisia kansalaisjärjestöjä vaatii vetoomuksen allekirjoittajien kanssa, että Fortum julkaisee tulevaan yhtiökokoukseensa (26.3.2019) mennessä suunnitelmansa kivihiililaitosten alasajosta.

Allekirjoita vetoomus

Fortumista tuli saksalaisen energiayhtiö Uniperin suuromistaja tänä kesänä. Tällä hetkellä Fortum omistaa 47,35 prosenttia Uniperin osakkeista. Kesällä viimeisteltyjen kauppojen myötä Fortumilla ja Suomen valtiolla on välillisesti vastuullaan valtavat määrät päästöjä kivihiili- ja kaasulaitoksista ympäri Eurooppaa. Viime vuonna Uniperin kokonaispäästöt olivat 63,3 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia eli enemmän kuin koko Suomen saman vuoden 2017 päästöt, 56,1 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Lisäksi Fortum omistaa suoraan hiilivoimaloita Suomessa, Ruotsissa, Venäjällä ja Puolassa. Lue lisää “Järjestöt kannustavat kansalaisia vaatimaan Fortumin ja Uniperin kivihiililaitosten alasajoa”

Kivihiilikielto täydennettävä turpeen kiellolla

Kuukausi takaperin julkaistu IPCC:n 1,5 asteen raportti teki kirkkaaksi, kuinka tärkeä tavoite ilmastonmuutoksen hillitseminen korkeintaan puoleentoista asteeseen on. Tavoite on saavutettavissa, mutta edellyttää, että päästöt saadaan erittäin nopeasti jyrkälle lasku-uralle.

Suomen on näytettävä ilmastojohtajuutta, johon olemme  ilmasto-oikeudenmukaisuuden näkökulmasta velvoitettuja. Toteuttamalla kunnianhimoista politiikkaa maamme voi olla kokoaan suurempi vaikuttaja ja edistää Euroopan unionin päästövähennystavoitteen kiristämistä. Tähän asti Suomen ilmastotoimet ovat olleet täysin riittämättömiä. Lue lisää “Kivihiilikielto täydennettävä turpeen kiellolla”

Avoin työpaikka: Maan ystävien Hiilivapaa Suomi -kampanjan kampanjakoordinaattori (haun dl 15.11 klo 16)

Hiilivapaa Suomi -kampanjan aktiiveja

Avoin työpaikka: Maan ystävien Hiilivapaa Suomi -kampanjan kampanjakoordinaattori

Maan ystävät ry:n ilmastokampanja hakee kampanjakoordinaattoria määräaikaiseen työsuhteeseen Hiilivapaa Suomi -kampanjaan. Lue lisää “Avoin työpaikka: Maan ystävien Hiilivapaa Suomi -kampanjan kampanjakoordinaattori (haun dl 15.11 klo 16)”

Ilmastolle haitalliset tuet lopetettava

Jyväskylä
Jyväskylä. Kuva: Pörrö / BY-NC-SA-2.0

Piinaavan kuuma ja rutikuiva kesä antoi suomalaisille esimakua ilmastonmuutoksen seurauksista. Muun muassa metsäpalot ja sadon menetykset konkretisoivat pitkään tiedossa ollutta seikkaa, että jos ilmastonmuutoksen hillitseminen ei ole ilmaista, käsistä karannut ilmastonmuutos vasta kalliiksi tuleekin.

On korkea aika siirtyä toteuttamaan johdonmukaista ilmasto- ja energiapolitiikkaa. Suomessa pitäisi rakentaa kovaa vauhtia uudenlaista energiajärjestelmää ja ohjata teollisuutta uusiutumaan kestävään suuntaan, mutta sen sijaan hallitus tarjoilee edelleen kannustimia fossiilisten polttoaineiden käyttöön ja energian kulutukseen. Lue lisää “Ilmastolle haitalliset tuet lopetettava”