Vastuul­lista terästä?

Terästuotanto aiheuttaa valtavat päästöt, ja terästä käyttävät yhtiöt ovat keskeisessä asemassa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Tällä sivulla arvioimme suurimpien Suomessa toimivien terästä käyttävien yhtiöiden hankintaketjujen ympäristö- ja ilmastokuormaa.

Näillä yhtiöillä on linjauksia, joilla ne pyrkivät varmistamaan hankintaketjunsa vastuullisuuden. Mutta kuinka kattavia ja tehokkaita nämä suunnitelmat oikeasti ovat vai pitäisikö yhtiöiden terästäytyä?

Tuloksia päivitetään vuosittain. Seuraa tätä sivua, niin näet edistyvätkö yhtiöt tavoitteissaan!

Iloinen naama
Vastuullisuus
Surullinen naama
Valmet
21 %
Fiskars
18 %
Metso
14 %
KONE
12 %
Skanska
11 %
Wärtsilä
11 %
Harvia
8 %
OX2
7 %
YIT
7 %
Enersense
6 %
Meyer Turku
6 %

Tulostaulukko

Tulostaulukossa voit verrata yhtiöiden saamia pisteitä toisiinsa ja saat samalla kokonaiskuvan siitä, kuinka hyvin yhtiöt huomioivat vastuullisuuden sekä ilmastopäästöt koko hankintaketjussaan sekä ostamansa teräksen suhteen.

Pisteytyksessä on käytetty johdonmukaisia ja läpinäkyviä kriteereitä. Arviot on tehty julkisiin, johtoryhmän tasolla hyväksyttyihin dokumentteihin perustuen. Metodologian on alunperin kehittänyt Pensions & Investment Research Consultants -konsulttiyhtiö (PIRC) Lead the Charge -verkostolle.

Voit myös tutustua metodologiaan kokonaisuudessaan (PDF) ja ladata yksityiskohtaiset pisteytykset (xls).

YhtiöLiikevaihto (miljoonaa euroa)SektoriKokonais-pistemääräKoko hankintaketju: raportointiKoko hankintaketju: tavoitteetKoko hankintaketju: kannustimetTeräksen hankintaketju: raportointiTeräksen hankintaketju: tavoitteetTeräksen hankintaketju: kannustimet
Wärtsilä5800konepaja11%50%0%25%0%0%0%
Metso200konepaja14%50%38%0%0%0%10%
KONE9720konepaja12%50%38%0%0%0%0%
Valmet5074konepaja21%50%42%25%0%17%0%
YIT3400rakennusala7%0%8%25%0%0%0%
Skanska17200rakennusala11%50%33%0%0%0%0%
Fiskars1250kuluttajatuotteet18%0%42%25%0%8%20%
Harvia172kuluttajatuotteet8%0%0%25%0%0%10%
Meyer Turku1080telakkateollisuus6%0%0%25%0%0%0%
OX2113tuulivoima7%13%0%25%0%0%0%
Enersense268tuulivoima6%0%0%25%0%0%0%

Muutoksen aika on nyt

Teknologia teräksen tuotannon päästöjen vähentämiselle on jo olemassa. Teräksen ostajilla on keskeinen rooli investointeihin kannustamisessa: kun yhtiöt sitoutuvat hankkimaan fossiilitonta terästä, tämä vahvistaa vähäpäästöisen vaihtoehdon kysyntäsignaalia. Näin investoinneista tulee teräksen tuottajien silmissä kannattavampia ja vähemmän riskialttiita.

Puheen tasolla hankintaketjujen (ml. ostetun teräksen) vastuullisuus ja vähäpäästöisyys nousevat esille, mutta tulostaulukko paljastaa, että arvioiduilla yhtiöillä on toiminnan tasolla vielä valtavasti parantamisen varaa.

Hiilivapaa Suomen suositukset teräksen ostajille:

  1. Yhtiöiden on parannettava vastuullisuusraportointia. Jotta yhtiöt pystyvät vähentämään hankintaketjunsa haitallisia vaikutuksia ympäristöön, niiden on ensin tiedettävä tarkasti hankintaketjunsa kasvihuonekaasupäästöt, muut päästöt ilmaan sekä veden käyttö.
  2. Yhtiöiden on asetettava tieteeseen perustuvat ja aikataulutetut päästövähennystavoitteet sekä erikseen tavoitteet veden käytölle ja muiden haitallisten päästöjen vähentämiselle.
  3. Yhtiöiden on otettava käyttöön prosessit (esim. auditointi- ja monitorointijärjestelmät, kyselyt, yhteistyö alihankkijoiden kanssa), joilla valvoa ja seurata alihankkijoiden vastuullisuussuoritusta. Päästövähennystavoitteet on sisällytettävä suoraan hankinnan ehtoihin.
  4. Yhtiöiden on asetettava tieteeseen perustuvat ja aikataulutetut tavoitteet fossiilittoman ja vastuullisen teräksen käytölle. Yhtiöiden on seurattava edistymistään raportoimalla fossiilittoman teräksen ja kierrätysteräksen nykyinen osuus tuotannossaan.
  5. Yhtiöiden on edistettävä investointeja fossiilittomaan ja vastuulliseen teräksen tuotantoon suuressa mittakaavassa tekemällä yhteistyötä muiden ostajien (esim. liittymällä SteelZero, ResponsibleSteel ja SBTi -verkostoihin) ja teräksen tuottajien kanssa (ostosopimukset, yhteisyritys, investoinnit).
  6. Yhtiöiden on otettava huomioon teräksen kierrätettävyyden parantaminen sekä materiaalitehokkuus tuotesuunnittelussa ja -valmistuksessa, mm. käyttämällä suljettua kiertoa teräkselle, vähentämällä käytetyn teräksen määrää, pidentämällä tuotteiden käyttöikää esimerkiksi korjauspalveluiden avulla ja lisäämällä kierrätetyn teräksen osuutta tuotteissa.