(Julkaistu Helsingin Sanomissa 29.1.2017)
Pääkirjoituksessa (HS 26.1.) kirjoitettiin ilmastonmuutoksen etenemisestä: maapallo on nyt ennätyslämmin, ja ennätykset ovat rikkoutuneet kolmena vuonna peräkkäin. Kirjoitus totesi myös aivan oikein, että hillintätoimien vauhti on ollut riittämätön.
Suomessa on tuudittauduttu ajatukseen siitä, että teemme jo riittävästi ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Todellisuudessa meidän ja koko maailman täytyy kiristää päästövähennysten tahtia huomattavasti, jos haluamme välttyä muutoksen pahimmilta seurauksilta.
Suurin osa Suomen ilmastopäästöistä syntyy energiantuotannosta ja -kulutuksesta, joten kiireellisintä on saada muutos niiden suuriin päästöihin. Suomen lukuisat fossiili- ja turvevoimalat on korvattava energiatehokkuudella ja päästöttömällä uusiutuvalla energialla. Vastuu muutoksesta on etenkin energiayhtiöillä ja niiden usein kunnallisilla omistajilla.
Varsinkin pääkaupunkiseudulla nykyinen tilanne on surullinen, sillä sekä Helsinki, Vantaa että Espoo tuottavat yhä suuren osan kaukolämmöstään kivihiilellä. Korvaavia teknologioita ja energialähteitä on kyllä olemassa – kyse on valinnoista ja poliittisesta tahdosta.
Tulevan kunnanvaltuustokauden 2017–2021 aikana tehtävät päätökset ratkaisevat, sulkeutuvatko ilmastoa lämmittävät voimalaitokset ajoissa ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Lähivuosien energiapäätösten pitäisi olla tämän kevään kuntavaalien kärkiteemojen joukossa.
Tästä vastuu on myös medialla: puolueet ja ehdokkaat on haastettava kertomaan, mitä he aikovat tehdä aikamme suurimman ympäristöuhkan ratkaisemiseksi omassa kunnassaan.
Hanna Hakko
kampanjakoordinaattori
Hiilivapaa Suomi -kampanja