Rakennettu ympäristö aiheuttaa yli 30 % kaikista Suomen kasvihuonekaasupäästöistä [1], mistä noin puolet syntyy rakennusmateriaalien tuotannossa, etenkin teräksen ja sementin valmistuksessa [2]. Rakennetun sektorin tulee olla hiilineutraali jo vuonna 2030, mikäli haluamme pysäyttää ilmaston kuumenemisen alle 1,5 asteen [3,9]. Panostamalla vähäpäästöisiin materiaaleihin tuetaan samalla eurooppalaista ja suomalaista teollisuutta [6].
Alla kolme toimenpidettä, joiden avulla puolueenne voi ajaa merkittäviä rakentamisen päästövähennyksiä kunnissa:
1. Sitoutumalla vähäpäästöisen betonin hankintaan kaikissa julkisissa rakennushankkeissa vuodesta 2026 lähtien.
Julkisissa rakennushankkeissa käytettävän betonin tulee olla vähintään Betoniyhdistyksen vähähiilisyysluokituksen mukaista GWP.70 betonia [28]. Sitoumus koskee myös infrastruktuurirakentamista.
2. Sitoutumalla lähes päästöttömän teräksen hankintaan kaikissa julkisissa rakennushankkeissa vuoteen 2030 mennessä.
Julkisissa rakennushankkeissa käytettävän betonin tulee olla vähintään Betoniyhdistyksen vähähiilisyysluokituksen mukaista GWP.70 betonia [28]. Sitoumus koskee myös infrastruktuurirakentamista.
3. Asettamalla kunnianhimoiset raja-arvot rakennusten elinkaaren hiilijalanjäljelle.
Raja-arvon tulee olla alkuun 30-50 % pienempi, kuin kunkin rakennustyypin vallitseva keskimääräinen hiilijalanjälki.
Rakennetun sektorin tulee olla hiilineutraali jo vuonna 2030, mikäli haluamme pysäyttää ilmaston kuumenemisen alle 1,5 asteen. Panostamalla vähäpäästöisiin materiaaleihin tuetaan samalla eurooppalaista ja suomalaista teollisuutta.
Miksi vähäpäästöinen betoni?
Rakennusmateriaalien, kuten sementin ja teräksen tuotannon päästöt aiheuttavat 11 % rakentamisen päästöistä [32]. Betonin tuotanto aiheuttaa jopa 7 % globaaleista ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä [6]. Suurin osa betonin päästöistä syntyy sementin tuotannossa, missä kalkkikivestä valmistetaan klinkkeriä käyttäen apuna fossiilisia polttoaineita. Vähäpäästöistä betonia on mahdollista tuottaa joko korvaamalla klinkkeri vähäpäästöisillä vaihtoehdoilla tai tuottamalla klinkkeriä vähäpäästöisemmillä polttoaineilla.
Betonia joka tuottaa 30 % keskimääräistä vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä (GWP.70) on jo markkinoilla, joten kunnat voivat sitoutua jo nyt vähäpäästöisen betonin hankintaan kaikissa julkisissa rakennushankkeissa. [28]
Miksi lähes päästötön teräs?
Teräs aiheuttaa jopa 11 % globaaleista ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä [31] . Teräksen tuotannossa suurin osa päästöistä syntyy kivihiilen käytöstä raudan pelkistyksessä sekä masuunien polttoaineena. Teräksen tuotanto on teknologisesti mahdollista vähäpäästöistää, mutta investoinnit vaativat onnistuakseen takeet toimivista markkinoista. Julkisella hankinnalla voidaan nopeuttaa teknologista siirtymää kohti vähäpäästöistä teräksen tuotantoa.
Investoinneilla on kaiken lisäksi polttava kiire, sillä 70 % kivihiilellä toimivista masuuneista on tulossa käyttöikänsä päähän tällä vuosikymmenellä; mikäli niitä ei korvata fossiilittomilla vaihtoehdoilla, lukittaudumme kivihiilen polttoon vielä vuosikymmeniksi tulevaisuuteen [3]. Sitoutumalla vähäpäästöisen teräksen hankintaan, kunnat voivat antaa signaalin vähäpäästöistä tuotantoa harkitseville teräksen tuottajille: “Jos te tuotatte, me ostamme”.
Miksi kunnianhimoiset raja-arvot?
Nykyinen hallitus on asettamassa rakentamiselle hiilijalanjäljen raja-arvon osana uutta rakennuslakia, joka astuu voimaan vuoden 2025 alussa. Laki ei tätä kirjoittaessa (3.9.2024) tule huomioimaan infrastruktuurin rakentamista joka aiheuttaa noin 40 % rakentamisen materiaalipäästöistä. Kunnat voivat asettaa valtakunnallista sääntelyä tiukemman raja-arvon, joka sisältää myös infrastruktuurin rakentamisen.
Rakennusteollisuuden vähähiilisyystiekartan mukaisesti rakennetun ympäristön hiilijalanjäljen tulisi pudota noin 50 % vuoteen 2026 mennessä (vertailuvuosi 2021). Jotta tämä päästövähennysura saavutetaan, on hiilijalanjäljen raja-arvoksi asetettava aluksi 50 % nykyisen rakennuskannan keskiarvosta ja sitä on progressiivisesti kiristettävä, jotta saavutetaan 2035 ja 2050 päästövähennystavoitteet (84 % ja 96 %). [2]
Raja-arvot ovat tehokas ja teknologianeutraali tapa vähentää rakentamisen päästöjä. Joissain tapauksissa päästöjen vähentäminen on jopa kustannustehokasta, joten sääntelyllä voidaan saada päästövähennyksiä ilman lisäkustannuksia [30].
Lähteet
[1] Ympäristöministeriö (2019), Taloudellisten kannusteiden käyttö vähähiilisen rakentamisen ohjauksessa: TALO-hankkeen loppuraportti
[2] Rakennusteollisuus (2024), Vähähiilinen rakennusteollisuus 2035 -tiekartan päivitys
[3] SteelWatch (2023), Sunsetting Coal in Steel Production
[4] Ympäristöministeriö (2022), Ympäristöministeriön asetus rakennuksen ilmastoselvityksestä, perustelumuistio
[5] Sitra (2018), The Circular Economy – a Powerful Force for Climate Mitigation
[6] Eurooppalainen teräksen tuotanto on vähäpäästöisempää verrattuna globaaliin keskiarvoon (kts. JRC (2022), JRC Technical Report – Greenhouse Gas Intensities of the EU Steel Industry and its Trading Partners). Lisäksi Suomeen on suunnitteilla investointeja vähäpäästöisen teräksen tuotantoon, kuten SSAB:n Raahen tehtaalle sekä Blastr Green Steel Inkoossa. Suomessa tutkitaan myös sementin tuotannon vähäpäästöistämistä.
[7] Kunnat voivat sitoutua IDDI:n Vihreän julkisen hankinnan sitoumukseen. Yllä mainittu suositus vastaa sitoumuksen tasoja 3 ja 4.
[8] IEEP (2022), Towards Resource Consumption Within Planetary Boundaries
[9] Rockström et al. (2017), Roadmap for Rapid Decarbonisation
[10] IEA (2023), Cement – Breakthrough Agenda Report 2023
[11] World Steel (2021) Climate Change and the Production of Iron and Steel
[12] World Steel Buildings and Infrastructure
[13] SBTi (2023), Decarbonising the Steel Industry
[14] IDDI (2023), Decarbonising Steel, Cement and Concrete
[15] IEEFA (2023) “Hard-to-abate” must not become code for delaying steel decarbonisation
[16] European Parliament (2021), Carbon-free steel production
[17] European Parliament, Public procurement – Study on administrative capacity in the EU, Finland Country Profile
[18] ORSI (2021), Politiikkasuositus – Kuntien hankinnoilla hiilineutraaliuteen
[19] Hasanbeigi et al. (2024), Green Steel Economics
[20] UN Department of Economic and Social Affairs, Around 2.5 billion more people will be living in cities by 2050, projects new UN report,
[21] ConcreteZero, Creating a Market for Net Zero Concrete
[22] Länsirata.fi (2022), Turun tunnin junan rakentamisen aikaisista päästöistä voidaan vähentää ainakin kolmannes
[23] Dresden CUBE on rakennettu hiilikuiduilla vahvistetusta betonista. Uudella teknologialla on saavutettu 50 % päästövähennys verrattuna perinteisiin betonirakenteisiin.
[24] Helsingin kaupunki, Hiilijalanjäljen raja-arvo
[25] Väylävirasto (2023), Infrarakentamien vähähiilisyyden arviointimenetelmä
[26] SYKE, Kuntien ja alueiden kulutusperäiset kasvihuonekaasupäästöt
[27] KEINO, Julkisten hankintojen hiilijalanjälki ja vähähiilisyyspotentiaali
[28] Suomen betoniyhdistys ry, Vähähiilisyysluokitus
[29] IEA, Achieving Net Zero Heavy Industry Sectors in G7 Members
[30] Ramboll Finland Oy, Sweco, Sitowise, AFRY, WSP (2022) Resurssiviisaiden ratkaisujen CO2e-päästötarkastelu – Vantaan ratikka