Energiatehokkuus

Sekä ympäristön että talouden näkökulmasta järkevin tapa korvata fossiilisten energialähteiden käyttöä on energian tarpeen vähentäminen. Energiatehokkuus on kustannustehokkain tapa vähentää päästöjä pääkaupunkiseudulla, ja etenkin 1950–70-luvun rakennuksilla on suuri energiansäästöpotentiaali (Sitra 2015). Helsingin osalta on arvioitu, että energiansäästöä parantavat peruskorjaukset kaksinkertaistamalla lämmönkulutusta voidaan pienentää 29 %:lla vuoteen 2030 mennessä (WWF 2013). Yhdistämällä energiatehokkuusparannukset peruskorjauksiin parannetaan asumisviihtyvyyttä ja samalla lämmön tuotantokustannukset laskevat (Sitra 2015).

Energiatehokkuuden edistämistä koskevat päätökset kuuluvat kunnan päätösvaltaan, ja siksi päättäjien on syytä olla aktiivisia tällä sektorilla. Erilaisia keinoja, joilla kunta voi vauhdittaa energiatehokkuutta, on olemassa runsaasti. Olemme koonneet tälle sivulle esimerkkejä mahdollisista toimista aihetta käsittelevistä raporteista ja sivustoilta.

Energiakatselmus

Motiva toteuttaa yksittäisille kiinteistöille, kuljetusketjuille ja kunnille energiakatselmuksia, joissa selvitetään ja analysoidaan kohteen energian käyttö ja energiansäästöpotentiaali sekä esitetään säästötoimenpiteet, niiden kannattavuuslaskelmat ja vaikutus CO2-päästöihin. (Motiva 2017) Kunta voi myös budjetissaan osoittaa varoja, joista taloyhtiöt voivat hakea tukea energiakatselmusten teettämiseen.

Kunnan omien kiinteistöjen energiatehokkuusremontit

Julkisissa rakennuksissa toteutettavat energiaremontit paitsi vähentävät suoraan energiantuotannon tarvetta ja siten päästöjä, myös toimivat esikuvina muille toimijoille. Tarvittavat energiakorjaukset on edullisinta toteuttaa muun peruskorjauksen yhteydessä. (WWF 2015) Konkreettisia keinoja ovat esimerkiksi rakennusten lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmien ja niiden säätöjen tarkistaminen, ikkunoiden ja ovien uusiminen sekä seinien eristeiden parantaminen. (PEK-raportti 2011) Esimerkiksi poistoilmalämpöpumppuja ja energiankäyttöä optimoivaa, automaatioon perustuvaa älyteknologiaa voidaan puolestaan ottaa käyttöön nopeasti myös sellaisissa kohteissa, joita suurempia remonttitarpeita ei ole.

Alueelliset energiatehokkuushankkeet

Kunta voi koota yhteen taloyhtiöiden energiakorjaushankkeita ja uusiutuvan energian laitehankinta- ja asennusurakoita esimerkiksi alueittain. Kustannuksia saadaan pudotettua suurten hankkeiden kilpailutuksen kautta. (PEK-raportti 2011)

Puolueettoman tiedon tarjoaminen

Kaupunki voi aktiivisella viestinnällä kannustaa eri tahoja energiatehokkuustoimiin. Tärkeää on jakaa myös puolueetonta tietoa palveluntarjoajien tuottaman informaation rinnalle. Esimerkkiä antaa Oulun kaupungin ja ympäristöministeriön kehittämä palvelu: energiakorjaus.info

Kiinteistöjen käyttäjien energiansäästökoulutukset

Kiinteistöjen käyttäjien energiansäästöllä ja toiminnan energiatehokkuudella on suuri vaikutus lopulliseen energiankulutukseen: käyttäjä voi vaikuttaa suoraan jopa puoleen kiinteistön sähkönkäytöstä. Energiatehokkuuden tulee olla osa kaikkea kiinteistössä tapahtuvaa toimintaa ja huoltoa. Kunnan henkilöstö, vuokralaiset ja muut tilojen käyttäjät kannattaa sitouttaa ja kouluttaa energiatehokkuustoimiin. (WWF 2015)

Energiatehokkuusrahasto

Kunta voi perustaa yksin tai yhdessä kumppaneiden kanssa rahaston energiatehokkuusremonttien vauhdittamiseksi yksityisissä rakennuksissa. Rahasto voi myöntää lainoja, jotka maksetaan takaisin energiansäästön myötä kertyneistä säästöistä. Energiaviisaiden korjaushankkeiden rahasto voi muodostaa kiinnostavan kokoisen sijoituskohteen myös ulkopuolisille pitkäaikaisille sijoittajille. (PEK-raportti 2011)

Uusien rahoitusmallien hyödyntäminen

Kaikki energiatehokkuustoimet eivät vaadi kunnalta erityisiä omia alkupääomia, sillä osa niistä voidaan rahoittaa syntyvien säästöjen avulla kajoamatta lainkaan kunnan budjettiin. Tässä auttavat uudenlaiset rahoitusmallit, kuten ESCO-hankinta, Kuntarahoituksen leasing-rahoitus, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen korkotukilaina sekä Negawatin kaltaiset energiatehokkuusrahastot. Lisäksi valtio tukee energiatehokkuushankkeita. (WWF 2015)

Kaukolämmön hinnoittelun muuttaminen

Energiayhtiö voi siirtyä energiaa säästävään kaukolämmön hinnoitteluun. Hinnoittelumalleja on erilaisia, mutta perusajatus on, että korkeasta energiankulutuksesta joutuu maksamaan enemmän. Vastaavasti energiatehokkuutta lisäämällä energialasku alenee kahta kautta, kun tarvittavan energian määrä vähenee ja samalla energian hinta alenee. (PEK-raportti 2011)

Kiinteistöveron sitominen energiatehokkuuteen

Kiinteistövero voidaan porrastaa energiatehokkuuden mukaan niin, että mikäli kiinteistön energiankulutus on alhainen suhteessa muihin kiinteistöihin, on käytettävä veroaste myös alhaisempi. Vastaavasti, mikäli kiinteistön suhteellinen energiatehokkuus on heikko, on veroaste korkeampi. (PEK-raportti 2011)

Energiatehokkuuden huomiointi hankinnoissa

Energiatehokkailla ja kestävillä valinnoilla kunta voi vaikuttaa suoraan tuotteiden ja palveluiden energiankulutukseen ja samalla toimia uusien innovaatioiden sekä energiatehokkaan teknologian ja suunnittelun edistäjänä. Energiatehokkuuden huomioimiseksi kunnassa voidaan perehtyä Työ- ja elinkeinoministeriön, Motivan ja Energiaviraston aihetta koskevaan ohjeistukseen ja sisällyttää sen suositukset omiin hankintastrategioihinsa ja -ohjeisiinsa. (TEM 2016)
Konkreettisiin esimerkkeihin Suomen kunnissa toteutettujen energiatehokkuushankkeiden kustannuksista, säästöistä ja saavutetuista päästövähennyksiä voi tutustua Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämällä HINKUmappi-sivustolla: ymparisto.fi/hinkumappi


Lähteet:

Helsingin kaupunki 2011. Helsingin parhaat energiatehokkuuskäytännöt -työryhmän loppuraportti

Motiva 2017. Energiakatselmukset

Sitra 2015. Energiaälykäs pääkaupunkiseutu -raportti

TEM 2016. Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet: Energiatehokkuus julkisissa hankinnoissa

WWF 2015. Kunnat ilmastokriisin ratkaisijoina – kuinka kunnat voivat vähentää päästöjä kustannustehokkaasti energiatehokkuutta parantamalla