Teräkseen liittyvät suosituksemme rahoituslaitoksille

Rahoituslaitoksilla on avainrooli terästeollisuuden vähäpäästöistämisessä. Ne voivat varmistaa, että investoinnit kohdistetaan asianmukaisiin teknologioihin, mikä puolestaan mahdollistaa terässektorin irtautumisen metallurgisesta hiilestä eli teollisuudessa käytetystä kivihiilestä. Ottaen huomioon kivihiileen perustuvan terästuotannon ympäristövaikutukset ja siitä irtautumisen kiireellisyyden, Hiilivapaa Suomi kehottaa rahoituslaitoksia:

1. Lopettamaan kaiken suoran tuen niin uusille metallurgisen hiilen kaivoksille kuin vanhojen laajentamisellekin, sekä tarjoamaan rahoituspalveluita vain sellaisille alalla toimiville asiakkaille ja sijoituskohteena oleville yrityksille, jotka sitoutuvat lopettamaan tällaisten hankkeiden kehittämisen. Useimmilla rahoituslaitoksilla on jo linjauksia, joilla rajoitetaan tukea energiantuotannossa käytetylle kivihiilelle eli lämpöhiilelle. Nyt on aika tehdä linjauksista kokonaisvaltaisia ja yhdenmukaisia laajentamalla ne koskemaan myös metallurgista hiiltä. Vaikka metallurgista hiiltä tullaan vielä käyttämään tulevina vuosina, sektorin on jo aika siirtyä uusiin teräksen valmistustapoihin – kuten se onkin jo alkanut tehdä. Investoinnit uusiin metallurgisen hiilen hankkeisiin ovat näin ollen haitallisia ja riskialttiita.
2. Lopettamaan kaiken suoran tuen kivihiiltä käyttäville teräksen tuotantolaitoksille. Tämä sisältää: 
   • uusien kivihiiltä käyttävien masuuni-happipuhallusuunien (BF-BOF) rakentamisen, niiden laajennukset sekä peruskorjaukset;
   • kivihiiltä käyttävien teräksen tuotantolaitosten rakentamisen pysäyttäminen ehdoksi asiakkaiden ja kohdeyritysten rahoituspalveluille. Tämä sisältää myös  olemassa olevien tuotantolaitosten laajennukset, nykyaikaistamiset ja peruskorjaukset. Terässektorin päästöjen vähentäminen edellyttää välttämättä tuotantotavan muutosta, sillä sen päästöt tulevat pääasiassa metallurgista hiiltä käyttävästä BF-BOF-tuotantoreitistä. Tämän vuoksi uusien kivihiiltä käyttävien tuotantolaitosten rakentaminen ja olemassa olevien laitosten käyttöiän pidentäminen eivät sovi yhteen terässektorin vähäpäästöistämisen kanssa.
3. Pyytämään asiakkaita ja kohdeyrityksiä kehittämään parempia menetelmiä, kun uutta teräksen tuotantolaitosta rakennetaan tai vanhaa laitosta korvataan. Etusijalle on asetettava mahdollisimman vähäpäästöiset ratkaisut, joissa maksimoidaan teräksen valmistus sekundäärisen reitin kautta eli uusiutuvalla energialla toimivien valokaariuunien avulla sen sijaan, että tuhlataan aikaa ja resursseja todistamattomiin ja kestämättömiin ratkaisuihin, kuten esimerkiksi hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin (CCS).
4. Pyytämään teräsyhtiöitä ja metallurgisen hiilen yhtiöitä julkaisemaan vahvat ilmastosuunnitelmat, jotka ovat linjassa 1,5 asteen lämpenemisrajan kanssa ja tähtäävät nettonollapäästöihin vuoteen 2050 mennessä. Yritysten patistaminen julkaisemaan lisää tietoa päästövähennystavoitteistaan sekä kuulemaan osakkeenomistajia Say on Climate -äänestysten kautta ovat keinoja taivuttaa alan toimijat nostamaan ilmastotavoitteensa tieteen vaatimalle tasolle. Tähän kuuluu, että:
   • Kehotetaan asiakkaita ja sijoitusten kohteena olevia yrityksiä hyväksymään tiukka ja kattava ilmastosuunnitelma, josta osakkeenomistajat pääsevät äänestämään. Tämän ilmastosuunnitelman pitäisi sisältää ainakin seuraavat asiat:
     • Lyhyen ja keskipitkän aikavälin päästövähennystavoitteet, jotka kattavat Scope 1-3 -päästöluokat. Nämä pitää ilmaista sekä absoluuttisin luvuin että päästöintensiteettinä ja niiden tulee kattaa kaikki toiminnot.
     • Talteenotettujen kasvihuonekaasumäärien mahdollinen osuus päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa.
     • Kasvihuonekaasupäästöjen kompensointia koskevat menettelytavat, joita mahdollisestikäytetään päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi.
     • Tavoitteet eri energialähteiden osuuksien kehittymisestä lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä.
     • Lyhyen ja keskipitkän aikavälin investointisuunnitelmien erittely toiminnoittain sen mukaan, onko kyseessä omaisuuden ylläpito vai sen kehittäminen.
     • Lyhyen ja keskipitkän aikavälin toimintamenojen erittely toiminnoittain ja kustannuserittäin.
     • Selvitys ilmastotavoitteiden asettamisessa käytettävästä perusskenaariosta (baseline scenario), ja miten se huomioi parhaan saatavilla olevan tieteellisen tiedon.
   •  Pyydetään yrityksiä tekemään ilmastostrategiasta olennainen osa hallintoaan. Tähän kuuluu, että:
     • ilmastostrategian toteuttaminen on selkeästi yrityksen hallituksen valvonnassa ja että se on nimennyt ilmastostrategiasta ja ilmastonmuutoksesta vastuuta kantavan henkilön hallitukseen.Lisäksi hallituksella on oltava kokonaisuudessaan riittävät valmiudet arvioida ja hallita ilmastoon liittyviä riskejä sekä mahdollisuuksia.
     • Sisällytetään ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastostrategian tavoitteiden saavuttaminen yrityksen johdon palkkiojärjestelmään.
     • Sitoudutaan pohtimaan, millä tavalla ilmastonmuutos ja globaalit pyrkimykset vähentää kasvihuonekaasupäästöjä otetaan huomioon keskeisissä kirjanpidollisissa arvioissa ja harkintaan perustuvissa ratkaisuissa yrityksen kirjanpitokäytännössä ja niihin liittyvissä asiakirjoissa.