On vuosi 2017. Suomessa suurin osa kansalaisista, päättäjistä ja energiasektorista ovat yhtä mieltä siitä, että ilmastonmuutos pitää ottaa vakavasti ja sitä pitää torjua. Yksimielisyys on myös siitä, että uusiin kivihiilivoimaloihin ei investoi Suomessa enää kukaan.
Näyttää kuitenkin siltä, että sama yksimielisyys ei vallitse, kun puhutaan kotimaisesta kivihiilestämme, eli turpeesta.
Tällä hetkellä Vantaan ja Helsingin yhdessä omistama (omistussuhde 60 % / 40 %) Vantaan Energia Oy valmistelee Martinlaakson voimalan maakaasukattilan korvaamista uudella tekniikalla, jossa käytettäisiin metsäperäisen bioenergian rinnalla turvetta. Laitokselle on jo haettu ympäristölupaa, jossa turpeen osuudeksi on määritelty 0–30%. Lähtökohtana kuitenkin pidetään suunnitelmaa, jossa investoitaisiin teknologiaan, jolla käytännössä turpeella tuotettaisiin noin 10 %:n osuus kyseisen laitoksen tuottamasta lämmöstä. Lisäksi voimalaan jäisi edelleen toimintaan nykyinen hiilikattila, jonka käyttöastetta ilmeisesti tosin vähennettäisiin.
Suunnitelma on ongelmallinen monesta syystä:
- Turpeen ilmastopäästöt ovat jopa kivihiiltä korkeammat. Uusia investointeja paljon päästöjä tuottavan polttoaineen käyttämiseen ei yksinkertaisesti pitäisi enää ilmastonmuutoksen oloissa tehdä. Kaikkien uusien voimaloiden pitää nykypäivänä pystyä toimimaan 100 % uusiutuvilla energialähteillä. Jos Vantaan Energian suunnitelma etenee nykyisenlaisena, Martinlaakson voimala lukitaan turpeenpolttoon pitkälle tulevaisuuteen – tai sitten edessä ovat kalliimmat korjausinvestoinnit.
- Turve tuotaisiin Vantaalle Loviisasta, jossa Vapolla on tällä hetkellä kolme tuotantoaluetta: jo käytössä olevat Dragmossen ja Ruskeasuo sekä valmistelussa oleva Muurainsuo. Turpeenotolla on haitallisia vaikutuksia vesistöille ja paikalliselle ympäristölle. Lisätietoa alueen tilanteesta voi lukea Suomen luonnonsuojeluliiton kokoamasta muistiosta.
- Teknologiset ratkaisut puun käyttämiseen energiantuotannossa ilman turvetta tukipolttoaineena ovat olemassa. Suomessa esimerkki tällaisesta sähköä ja lämpöä ilman turvetta tuottavasta voimalasta on Fortumin omistama Järvenpään voimala(*), sekä Tanskassa Studstrup Power Station -voimala. Myös Ruotsissa on paljon voimaloita, joissa turvetta ei käytetä. Turve voidaan korvata esimerkiksi syöttämällä prosessiin rikkiä.
- Vantaan Energia Oy teki vuonna 2016 voittoa 50 miljoonaa euroa. Tekniset ratkaisut turpeen korvaamiseksi muilla vaihtoehdoilla maksavat kampanjan saamien tietojen mukaan muutamia miljoonia. Voiko ilmaston kannalta parempi ratkaisu jäädä näin pienestä kiinni?
Ilmastonmuutos on viime vuosina edennyt rajusti, ja etenkin energiantuotannon uudistamisella on kiire, jotta saamme ilmastopäästöjä leikattua nopeasti. Siksi myös Vantaalla on ryhdyttävä toimeen energiatehokkuuden edistämiseksi ja Martinlaakson voimalan korvaamiseksi kestävällä uusiutuvalla energialla.
Myös kuntalaiset odottavat toimia: Hiilivapaa Suomi -kampanjan TNS Gallup Oy:llä teettämän mielipidetutkimuksen mukaan selvä enemmistö helsinkiläisistä ja vantaalaisista ajattelee, että heidän kotikuntiensa pitää lähivuosina panostaa merkittävästi uusiutuvaan energiaan, ja että lähivuosina on tehtävä päätöksiä kivihiilen käytön lopettamisesta energiantuotannossa.
Ennen vaaleja lukuisat helsinkiläiset ja vantaalaiset poliitikot myös lupasivat toimia sekä kivihiilen että turpeen korvaamiseksi kestävämmillä ratkaisuilla. Nyt heillä on näytön paikka. Sekä Helsingin että Vantaan päättäjien täytyy linjata, että kaupunkien yhdessä omistama Vantaan Energia ei saa investoida turpeeseen. Muuten molempien kaupunkien uskottavuus ilmastonmuutoksen torjujina on vaakalaudalla.
–
Haluatko vaikuttaa asiaan? Tässä muutama ehdotus:
- Lähetä palautetta suoraan Vantaan Energialle yhtiön palautelomakkeen kautta.
- Twiittaa Vantaan Energialle.
- Lähetä viesti hiilen ja turpeen poltosta luopumiseen sitoutuneelle helsinkiläiselle tai vantaalaiselle valtuutetulle ja kannusta häntä toimimaan asian eteen.
- Voit myös lähestyä päättäjiä, jotka eivät tehneet kampanjamme vaalisitoumusta ja perustella heille, miksi asia on mielestäsi tärkeä. Helsingin kaupunginvaltuusto 2017-2021 , Vantaan kaupunginvaltuusto 2017-2021.
Lisää tietoa Vantaan ilmasto- ja energia-asioiden nykytilasta ja Hiilivapaa Vantaa -kampanjan suosittelemista energiantuotantomuodoista löytyy kokoamastame tietopaketista. Voit ladata paketin täältä.
PÄIVITYS 15.5.: Helsingin Sanomat uutisoi tilanteesta 11.5. Artikkelissa tuotiin ilmi, että Järvenpään voimalaitoksen polttoaineseokseen on lisätty vuoden alusta lähtien turvetta. Laitoksen teknologia mahdollistaisi kuitenkin toiminnan myös ilman turvetta.