Fortumin lupaus ohjata saksalainen energiayhtiö Uniper kohti kestävää liiketoimintaa on jäämässä korulauseeksi ilman hiilivoiman alasajoa vuoteen 2030 mennessä

Hiilivapaa Suomen vapaaehtoiset järjestivät Fortumin Uniper-omistuksia kritisoivan tempauksen Fortumin plogging-tapahtumassa 21.10.

Fortum ilmoitti 8. lokakuuta osakeomistuksensa Uniperissa nousevan 49,99 prosentista 70,5 prosenttiin. Suomalainen valtionyhtiö Fortum osti alkuperäisen osuutensa hiilestä suuresti riippuvaisesta Uniperista E.ON:lta vuonna 2018. Askel omistuksen kasvattamiseen on ratkaiseva, sillä sen myötä suuripäästöisestä Uniperista tulee Fortumin tytäryhtiö ja Fortum pääsee toden teolla mukaan määrittelemään yhtiön tulevaisuuden strategiaa.

Enemmistöomistajana Fortum pystyy määräämään suunnan Uniperin saastuttavalle energiantuotannolle. Fortumin lehdistötiedotteen mukaan yksi tulevan yhteisen strategian tärkeimmistä kulmakivistä on kestävyys. Valitettavasti näyttää kuitenkin siltä, että Fortumin kestävän kehityksen määritelmä on ristiriidassa Euroopan 1,5 asteen mukaisen päästövähennyspolun kanssa.

Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmark on toistuvasti antanut ymmärtää, että Fortum voi myydä Uniperin hiilivoimalat sen sijaan, että sulkisi ne. Tilanne muistuttaa huolestuttavasti Vattenfallin tapausta vuonna 2016, kun kyseinen ruotsalainen valtionyhtiö myi hiilivoimalansa ja -kaivoksensa tšekkiläisen miljardööri Daniel Křetínskýn omistamalle energiayhtiö EPH:lle.

”Fortumin 70,5 prosentin omistusosuuden Uniperista on johdettava hiilivoimaloiden nopeaan sulkemiseen vuoteen 2030 mennessä – eli ilmastotieteen vaatimassa aikataulussa. Pahin vaihtoehto Fortumilta olisi siirtää hiilivoimalat listaamattomien yhtiöiden, kuten EPH:n tai Sev.En Energy:n, käsiin. Niiden ainoa tarkoitus on maksimoida rahallinen hyöty jatkamalla saastuttamista mahdollisimman pitkään”, sanoo kampanjakoordinaattori Vera Kauppinen Maan ystävistä.

“Euroopassa on ollut useita vastaavia tapauksia: myydyt hiilivoimalat, jotka olisi pitänyt sulkea välittömästi, ovat pysyneet toiminnassa ja aiheuttaneet valtavat määrät hiilidioksidipäästöjä. Hiilestä irtautuvat yhtiöt kiillottavat näin vihreää imagoaan, mutta tekevät samalla karhunpalveluksen ilmastokriisin ratkaisemiselle.”

“Euroopassa on ollut useita vastaavia tapauksia: myydyt hiilivoimalat, jotka olisi pitänyt sulkea välittömästi, ovat pysyneet toiminnassa ja aiheuttaneet valtavat määrät hiilidioksidipäästöjä. Hiilestä irtautuvat yhtiöt kiillottavat näin vihreää imagoaan, mutta tekevät samalla karhunpalveluksen ilmastokriisin ratkaisemiselle. Fortumin on nyt kannettava vastuunsa ja asetettava sulkemispäivä sekä sen omille että Uniperin hiilivoimaloille – tukeutumatta maakaasuun, turpeeseen tai biomassan polttamiseen”, jatkaa Kauppinen.

Samaan aikaan Uniper on ilmoittanut aikovansa haastaa Alankomaat investointisuojaan perustuen ISDS-välimiesoikeuteen, jos maa hyväksyy kivihiilen vuonna 2030 kieltävän lain. Fortum on vältellyt kommentoimasta aihetta suoraan, mutta Pekka Lundmark tuki epäsuorasti tapausta Taloussanomien haastattelussa vedoten omaisuuden suojaan. Omistusosuutensa kasvaessa entisestään Fortum voisi helposti painostaa Uniperia luopumaan haasteesta.

Oikeuskanteilla uhkailu on raukkamainen pelottelutaktiikka, jonka ei pitäisi olla mahdollista vastuulliselle suomalaiselle valtionyhtiölle.”

”Oikeuskanteella uhkailu ja Fortumin hiljainen hyväksyntä siihen ovat vaivaannuttavaa katseltavaa. Sekä Suomi että Alankomaat ovat jäseninä hiilestä irtautumista ajavassa Powering Past Coal -liittoumassa. Nyt yksi perustajajäsen nostaa epäsuorasti kanteen toista vastaan – vain koska Alankomaiden hallitus vastaa ilmastolakkoilevien nuorten ja kansalaisten huoleen toimimalla ilmastokriisin ratkaisemiseksi? Oikeuskanteilla uhkailu on raukkamainen pelottelutaktiikka, jonka ei pitäisi olla mahdollista vastuulliselle suomalaiselle valtionyhtiölle. Miten Suomen hallituksen pyrkimyksiin olla Euroopan ilmastojohtaja sopii, että sen lippulaivayritys murentaa ilmastopolitiikkaa muualla Euroopassa?” kysyy hiilisijoitusten ja -yhtiöiden asiantuntija Kaarina Kolle Europe Beyond Coal -kampanjasta.

→Read the press release in English

Lisätietoja:

Vera Kauppinen, Maan ystävät, kampanjakoordinaattori, , +358445769999

Kaarina Kolle, Europe Beyond Coal, hiilisijoitusten ja -yhtiöiden asiantuntija, , +358505913072

Suomen ilmastopolitiikan sokea piste: Fortum jarruttaa kivihiilestä luopumista Euroopassa

Kuva: Hiilivoimala Saksassa / Patrick Pekal, CC BY 4.0

Hiilivapaa Suomi aloittaa tänään kansainvälisen ilmastolakkoviikon käynnistyessä Fortumin Uniper-omistuksia kritisoivan kampanjan. Hiilivapaa Suomi vaatii, että Suomi tiukentaa kivihiilipolitiikkaansa ja päivittää omistajaohjauspolitiikkansa 1,5 asteen tavoitteen mukaiseksi.

Lue lisää “Suomen ilmastopolitiikan sokea piste: Fortum jarruttaa kivihiilestä luopumista Euroopassa”

Ympäristö­järjestöt vaativat ilmasto­kestävää omistaja­ohjauspolitiikkaa

Mielenosoitus Niederaussemin ruskohiilivoimala
Mielenosoitus Niederaussemin ruskohiilivoimalalla Saksassa 22. tammikuuta 2019.

Valtion omistajaohjausperiaatteet päivitetään syksyn 2019 aikana. Rinteen hallituksella on mahdollisuus osoittaa, että sen ilmasto- ja luonnon monimuotoisuustavoitteet ohjaavat myös valtionyhtiöiden, kuten Fortumin toimintaa. Viisi ympäristöjärjestöä kirjoitti kirjeen omistajaohjauksesta vastaavalle ministerille Sirpa Paaterolle ja ilmasto- ja energiapoliittiselle ministerityöryhmälle. Lue lisää “Ympäristö­järjestöt vaativat ilmasto­kestävää omistaja­ohjauspolitiikkaa”

Toimi Amazonin sademetsien puolesta: lähetä vetoomuskirje päättäjille!

Amazonin sademetsät ovat alkuperäiskansojen ja monimuotoisen eliölajiston koti sekä maailman keuhkot. Tällä hetkellä maailman vihreät keuhkot palavat ennennäkemätöntä tahtia Brasilian äärioikeistolaisen presidentin Jair Bolsonaron ja maassa toimivien yritysten piittaamattomuuden ja ahneuden takia. Brasiliasta viedään suuri määrä maataloustuotteita (mm. naudanlihaa, soijaa rehuksi, kahvia) sekä puupohjaisia tuotteita ympäri maailmaa – myös Eurooppaan.

Euroopan Unioni on hiljattain päässyt sopimukseen Etelä-Amerikan kanssa Mercosur-kauppasopimuksesta. Sopimusta ei ole kuitenkaan ratifioitu ja se on hyväksyttävä vielä EU:n jäsenmaissa sekä Euroopan parlamentissa. EU:n on nyt käytettävä uhkaa sopimuksen ratifioimatta jättämisestä neuvotteluissa Brasilian kanssa. Vaikka Mercosur-sopimuksessa mainitaan Pariisin ilmastosopimus, on epävarmaa vaikuttaisiko ilmastovelvotteiden rikkominen todella maiden väliseen kauppaan ja lisäksi ratifioinnissa saattaa mennä vielä vuosia. Myös Suomen nykyisenä EU-puheenjohtajamaana tulee toimia sen eteen, että EU ei tee kauppapolitiikkaa ilmastonmuutoksen hillinnän kustannuksella.


→Toimi nyt ja lähetä vetoomuskirjeemme päättäjille


Mitä muuta voit tehdä Amazonin hyväksi?

Lahjoita järjestöille:

➡️ Greenpeacen Amazon-työhön: https://lahjoita.greenpeace.org/d…/tee-kertalahjoitus-luonto
➡️ Siemenpuusäätiön kautta voi tukea CNS-järjestön koordinoimaa hanketta Amazonian keräilijäreservaattien puolustamiseksi: https://www.siemenpuu.org/fi/lahjoita
➡️ Auta Finnwatchia selvittämään Suomessa toimivien yritysten yhteydet Brasilian sademetsätuhoihin:
https://finnwatch.org/fi/hiilinielut-uhattuna

➡️ Suojele hehtaari sademetsää Rainforest Action Network:in kautta:
https://www.ran.org/issue/protect_an_acre/
➡️ Tue sademetsien alkuperäiskansoja yhdessä Amazon Watch:in kanssa: https://amazonwatch.org/donate

Allekirjoita vetoomus:

➡️ https://www.greenpeace.org/archive-finland/fi/kampanjat/metsa/amazon/
➡️ https://www.amnesty.fi/vetoomukset/taistelu-amazonin-sademetsasta-nelja-naista-vastaan-teollisuusjatit/
➡️  https://www.change.org/p/stop-the-burning-of-the-amazon-rai…
➡️ https://secure.avaaz.org/campaign/en/amazon_apocalypse_loc/
➡️ https://actionnetwork.org/…/sign-the-petition-demand-blackr…

 

Vastine Ilmariselle: kivihiilipolitiikan selkeyttämisestä pisteitä, mutta Fortumin fossiilisten polton tukeminen edelleen ongelma

Mielenosoitus Niederaussemin ruskohiilivoimala
Mielenosoitus Niederaussemin ruskohiilivoimalalla Saksassa 22. tammikuuta 2019.

Nostimme Ilmarisen ilmastokompastelijasta ilmastotsemppariksi: yhtiö on selventänyt kivihiilipolitiikkaansa ja luopunut RWE:stä, mutta tukee silti edelleen Fortumin fossiilisen energian polttoa. Greenpeacen maajohtaja Sini Harkki ja Hiilivapaa Suomi-kampanjan koordinaattori Vera Kauppinen vastaavat Ilmarisen blogikirjoitukseen.

Ympäristöjärjestöt julkaisivat 18. heinäkuuta 2019 analyysin suomalaisten sijoittajien kivihiilipolitiikoista. Saimme työeläkevakuuttaja Ilmariselta vastauksen blogin muodossa. Kiitämme Ilmarista vastauksesta ja toivomme myös muiden sijoittajien kommentoivan omia tuloksiaan. Blogissa todetaan, että Ilmarinen on luopunut osakeomistuksista yrityksessä, joka datavirheestä johtuen oli osana salkkua. Oletamme Ilmarisen viittaavan tässä yhteydessä Euroopan saastuttavimpaan energiayhtiöön RWE:hen. Tämän lisäksi Ilmarinen kirjoittaa, että kestävän kehityksen salkkuun ei hyväksytä yhtiöitä, joiden liiketoiminnasta osa jarruttaa olennaisesti SDG-tavoitteiden saavuttamista. Olimme kritisoineet Ilmarista nimenomaan tästä1 ja asian selvittyä voimme luopua kritiikistämme.  Lue lisää “Vastine Ilmariselle: kivihiilipolitiikan selkeyttämisestä pisteitä, mutta Fortumin fossiilisten polton tukeminen edelleen ongelma”

Työpaja 19.8. klo 16:30: Hiilivapaa Suomi -kampanjan tulevaisuus

Kampanjan vapaaehtoisia.
Kampanjan vapaaehtoisia.

Eduskunta- ja eurovaalit ovat ohi ja niissä saatiin huomattavia voittoja ilmastolle. Työ ei kuitenkaan lopu tähän, vaan kansalaisyhteiskunnan ja järjestöjen on jatkettava ilmastoasioiden edistämistä.

Kivihiilestä ollaan luopumassa, mutta toisaalta turpeen alasajo on edelleen liian hidas ja riittämätön. Samaan aikaan kun Suomi on luopumassa kivihiilen poltosta, valtionyhtiö Fortum on ostanut hiilivoimaa Euroopasta Uniper-kauppojen myötä. Jatketaanko Hiilivapaa Suomi -kampanjaa uusilla painotuksilla vai aloitetaanko kampanja kokonaan uudesta aiheesta?

Tule mukaan ideoimaan ja pohtimaan mihin suuntaan Hiilivapaa Suomea viedään!

Paikka: Helsinki (lisätietoa myöhemmin)
Ilmoittautumiset:

Suomalaisten institutionaalisten sijoittajien hiilisijoitukset puntarissa

Mielenosoitus Niederaussemin ruskohiilivoimala
Mielenosoitus Niederaussemin ruskohiilivoimalalla Saksassa 22. tammikuuta 2019.

Suomessa institutionaalisilla sijoittajilla on kohtuullisen hyvä maine ja monet suursijoittajat ovat pärjänneet esimerkiksi ilmastoriskien hallintaa vertailevissa Asset Owner Disclosure Projectin (AODP) listauksissa hyvin. Mutta miten on hiilipolitiikan laita? Kohtaavatko Suomen suurimpien eläkevakuutusyhtiöiden ja pankkien politiikat Europe Beyond Coal -suositusten tason? Suuntaa antavana asteikkona on käytetty Hiilivapaa Suomen eduskuntavaalikampanjasta tuttua kiltteysmittaria ja yritykset ovat valikoituneet merkittävyyden mukaan. Arvio ei kata koko markkinaa.

Yksikään sijoittaja ei ansainnut korkeinta mahdollista Ilmastosankari-arviota. Arvio perustuu salkun avoimesti raportoituun yrityskatalogiin ja hiilipolitiikan kattavuuteen. Sijoitusta on laskettu, mikäli toiminnassa on huomattavia rikkomuksia tai viherpesua. Luettelemme sijoittajat huonoimmasta parhaimpaan. Lue lisää “Suomalaisten institutionaalisten sijoittajien hiilisijoitukset puntarissa”

Suomalaisten eläkejättien tehtävä ryhtiliike hiilipolitiikassaan

Ende Gelände
Mielenosoittajia saksalaisella hiilikaivoksella kesäkuussa 2019. Kuva: Sebastian Lipp / Ende Gelände, CC BY-NC 2.0

Heinäkuun blogissa Greenpeacen maajohtaja Sini Harkki arvioi suomalaisten eläkeyhtiöiden ja pankkien kivihiilipolitiikkaa. Suomalaisten eläkevarat vastasivat vuonna 2018 reilusti yli kolme kertaa koko Suomen valtion vuosibudjettia, ja sijoitusten joukossa on edelleen fossiilisten polttoaineiden käyttöä edistäviä yhtiöitä. Varsinkin hiilen suhteen aika on kortilla: Euroopassa tupruttelun olisi lakattava viimeistään vuonna 2030 ja muualla maailmassa 2040. Miten eläkeyhtiöt ja pankit pärjäävät verrattuna kansainväliseen eturintamaan? Kuinka paljon eläkevarojamme on edelleen kiinni kivihiilessä vaikeuttaen ilmastonmuutoksen hillintää? Lue lisää “Suomalaisten eläkejättien tehtävä ryhtiliike hiilipolitiikassaan”

Viestintätapaaminen ti 25.6. klo 17

Viestintäryhmä
Viestintätiimi vauhdissa!

Haluatko vaikuttaa ilmastonmuutoksen torjumiseen viestinnän keinoin? Tule mukaan tapaamiseemme!

Hiilivapaa Suomi -viestintäryhmä kokoontuu suunnittelemaan niin perinteisen kuin sosiaalisen median viestintää.

Uudet toiminnasta kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan! Kokoukseen voi osallistua myös Google Hangoutsilla.

Tapaamme toimistotiloissa Helsingin kantakaupungissa – ilmoittaudu, niin viestimme sinulle tarkemman esityslistan ja tapaamispaikan!

Lisätiedot ja ilmoittautumiset: