Poliitikoilta vaaditaan rohkeutta ja päättäväisyyttä, jotta saamme päästöt alas ja hiilinielut ylös riittävän nopeasti ja reilulla tavalla. Seuraava eduskunta voi tehdä päätökset, joilla Suomesta tulee ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointivaltio.
Ilmastovaalien kiihkeimmät kaksi viikkoa ovat käynnissä. Saadaanko Suomi 1,5 asteen polulle? Voimmeko pelastaa kaiken meille korvaamattoman: puhtaan luonnon, hyvinvointivaltion ja lastemme tulevaisuuden?
Kansalaiset, media ja eturivin päättäjät vasemmalta oikealleovat nostaneet ilmastonmuutoksen vaalikeskustelujen keskiöön. Kuitenkin Korvaamaton-kampanjan analyysi paljastaa, että selkeistä parannuksista huolimatta vain kaksi eduskuntapuoluetta on lähellä 1,5 asteen polkua: vihreät ja vasemmistoliitto. Sosiaalidemokraatit ja ruotsalainen kansanpuolue erottuvat nopeimpina nousijoina, mutta niidenkin täytyy pystyä vielä tarkastamaan tavoitetasoaan ja monipuolistamaan keinovalikoimaansa.
Nyt valittavien päättäjien perintönä on joko maailman ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointivaltio tai turvattomuuden tie. Jotta tekisimme oman osamme lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5 asteeseen, seuraavan eduskunnan on aloitettava Suomen jälleenrakennus. Voitettavana on paljon, hävittävänä vielä enemmän. Kyse on isoista muutoksista, joiden pitäisi olla reiluja ja tehokkaita ja rakentaa yhteiskuntaa, josta voimme tuntea ylpeyttä.
Onnistumisen resepti päättäjille on yksinkertainen: päästöt on saatava alas ja nielut ylös.
Kymmenen tärkeintä päätöstä
- Tavoitetaso on saatava kohdilleen. Jotta Suomen ilmastopolitiikka saadaan vastaamaan 1,5 asteen lämpenemisrajaa, Suomen päästövähennystavoite vuodelle 2030 on nostettava vähintään 65 prosenttiin. Vuonna 2030 luonnon on sidottava enemmän hiilidioksidia kuin mitä ihminen aiheuttaa.
- Fossiilisista polttoaineista luopumiselle tarvitaan aikataulu. Suomi on jo kieltänyt kivihiilen energiakäytön vuoden 2029 jälkeen. Se on hienoa. Seuraavaksi on turpeen vuoro. Turpeen energiakäytön lopettamisen lisäksi meidän tulee lopettaa uusien turvekenttien avaaminen. Tämä on vaikeaa, sillä turve on meidän kivihiilemme. Se symboloi maaseutua ja kotimaisia työpaikkoja. Ja onhan meillä koko kansallinen kuvastomme, suo, kuokka ja Jussi, joka jää tämän murroksen myötä lopullisesti historiaan.
- Jotta talouspolitiikkamme ei kannustaisi energiantuhlaukseen ja fossiilisten polttoaineiden käyttöön, energiaverotuet ja muut fossiilisten polttoaineiden tuet on lopetettava. Yritystukien karsintaa on yrittänyt useampi hallitus, mutta edunvalvonta on aina ollut ylivoimaista. Nyt sen on muututtava. Yhteisen tulevaisuutemme on oltava tärkeämpää kuin saavutettujen etujen säilyttäminen.
- Meidän on suojeltava luontoa ja ennallistettava elinympäristöjä. Tämä tarkoittaa lisää metsiensuojelualueita, talousmetsien järeyttämistä ja hakkuiden vähentämistä, turvemaiden raivaamisen lopettamista ja soidensuojeluohjelman toteuttamista. Lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen ei ole mahdollista, ellemme saa luonnon hiilinieluilta apua ilmaston viilentämiseen. Metsänomistajilla on mahdollisuus olla todellisia ilmastosankareita. Ja Suomi voi näyttää, että ilmastokriisi voidaan pysäyttää samalla kun luonnon monimuotoisuus lisääntyy.
- Poliitikkojen on investoitava moninkertaisesti kevyeen ja julkiseen liikenteeseen ja kiellettävä uusien fossiilikäyttöisten polttomoottoriautojen myynti viimeistään vuonna 2027. Liikkumista ei tarvitse lopettaa, mutta sen muodot muuttuvat. Tulevaisuudessa liikkuminen on yhä enemmän palvelua tai hyötyliikuntaa.
- Panostetaan ilmastomyönteiseen asumiseen. Sekä uusien että vanhojen rakennusten energiatehokkuutta on parannettava. Yhtenä keinona ovat energiaremonttien tuet, jotka Sipilän hallitus lopetti. Ne tekevät investoinnit esimerkiksi energiatehokkaisiin ikkunoihin ja öljylämmitystä korvaaviin lämpöpumppuihin houkutteleviksi.
- Ohjataan tuki- ja verouudistuksilla ruoantuotanto ja -kulutus kasvispainotteiseksi. Eläinperäisisten tuotteiden käytön väheneminen leikkaa päästöjä ja vapauttaa maa-alaa muuhun käyttöön. Se voi olla hyväksi myös eläinten oikeuksien toteutumisen kannalta.
- Osoitetaan ilmastojohtajuutta EU:ssa. Tämä on tarpeen, sillä oikeistopopulismi ja Brexit uhkaavat hajottaa rivejä. Erityisesti Suomen puheenjohtajuuskaudella Suomen tulee kirittää EU:n päästövähennystavoitteiden tiukentamista. Päästöoikeuksien määrää on vähennettävä. EU:n budjetin on oltava ilmastokestävä: käytetään 40 prosenttia varoista ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen, eikä rahoiteta hankkeita, jotka ylläpitävät fossiilisten polttoaineiden käyttöä.
- Suomen on kannettava globaalia vastuuta. Ilmastodiplomatiasta on tultava ulkopolitiikkamme kulmakivi. Ilmastotoimissa on tuettava maailman köyhimpiä, jotka kärsivät ilmastonmuutoksesta eniten, vaikka ovat aiheuttaneet päästöjä vähiten. Nostamalla kansainvälinen ilmastorahoitus vähintään 200 miljoonaan vuosittain ja suuntaamalla se tasaisesti ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen voimme osaltamme korvata aiheuttamaamme haittaa ja vauhdittaa ilmastotoimia kehittyvissä maissa.
- Uusien kansanedustajien on pidettävä kaikki mukana ilmastotoimissa. Ilmastonmuutoksen torjuminen ei ole niinkään tekninen, kuin sosiaalinen ja yhteiskunnallinen haaste. Siksi ketään ei saa jättää yksin ja ilmastotoimet eivät saa lisätä eriarvoisuutta. Parhaimmillaan ilmastotyö voi yhdistää ihmisiä jonkin mielekkään päämäärän pariin. Se antaa voimaa.
Lopuksi päättäjämme tarvitsevat aimo annoksen rohkeutta ja päättäväisyyttä. Siinä me kansalaiset voimme auttaa. Siis tule ilmastomarssille Helsinkiin 6.4. ja muista äänestää eduskuntavaaleissa sunnuntaina 14.4. sekä eurovaaleissa sunnuntaina 26.5. Yhdessä voimme tehdä Suomesta maailman ensimmäisen fossiilivapaan hyvinvointivaltion.
Lue lisää kehitys- ja ympäristöjärjestöjen hallitusohjelmasuosituksista.
Kirjoittaja
Hanna Aho on Fingo ry:n ilmastoasiantuntija, joka seuraa ilmasto- ja energiapoliittista päätöksentekoa Suomessa ja Euroopan unionissa.