Päästötön lämmitys eli kuinka teet taloyhtiöstäsi ilmastosankarin

Maalämpökaivot
Hiilivapaa Suomi -kampanjan vapaaehtoiset ihailemassa 300 metrin syvyisiä maalämpökaivoja Ulf Sjögrenin taloyhtiön pihalla.

Syyskuun blogissa Hiilivapaa Suomi -kampanjan vapaaehtoinen Ulf Sjögren kertoo, kuinka espoolainen taloyhtiö irtautui kaukolämmöstä ja otti käyttöön maalämmön täydennettynä poistoilman lämmön talteenotolla. Mitä kannattaa ottaa huomioon ja millä eväillä lähteä yhtiökokoukseen? Entä voisivatko kiinteistöt olla avainasemassa ilmastonmuutoksen torjunnassa? Lue lisää “Päästötön lämmitys eli kuinka teet taloyhtiöstäsi ilmastosankarin”

Metsät ja ilmastonmuutos – ABC

Suomalaista metsää. Kuvaaja: Joona Kotilainen

Mitä eroa on hiilinielulla, hiilitaseella ja hiilivarastolla? Mitä on ilmastoystävällinen metsätalous? Elokuun blogissa professori Timo Pukkala selventää metsätalouden käsitteitä sekä Suomen metsien merkitystä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Lue lisää “Metsät ja ilmastonmuutos – ABC”

Suomalaisten institutionaalisten sijoittajien hiilisijoitukset puntarissa

Mielenosoitus Niederaussemin ruskohiilivoimala
Mielenosoitus Niederaussemin ruskohiilivoimalalla Saksassa 22. tammikuuta 2019.

Suomessa institutionaalisilla sijoittajilla on kohtuullisen hyvä maine ja monet suursijoittajat ovat pärjänneet esimerkiksi ilmastoriskien hallintaa vertailevissa Asset Owner Disclosure Projectin (AODP) listauksissa hyvin. Mutta miten on hiilipolitiikan laita? Kohtaavatko Suomen suurimpien eläkevakuutusyhtiöiden ja pankkien politiikat Europe Beyond Coal -suositusten tason? Suuntaa antavana asteikkona on käytetty Hiilivapaa Suomen eduskuntavaalikampanjasta tuttua kiltteysmittaria ja yritykset ovat valikoituneet merkittävyyden mukaan. Arvio ei kata koko markkinaa.

Yksikään sijoittaja ei ansainnut korkeinta mahdollista Ilmastosankari-arviota. Arvio perustuu salkun avoimesti raportoituun yrityskatalogiin ja hiilipolitiikan kattavuuteen. Sijoitusta on laskettu, mikäli toiminnassa on huomattavia rikkomuksia tai viherpesua. Luettelemme sijoittajat huonoimmasta parhaimpaan. Lue lisää “Suomalaisten institutionaalisten sijoittajien hiilisijoitukset puntarissa”

Suomalaisten eläkejättien tehtävä ryhtiliike hiilipolitiikassaan

Ende Gelände
Mielenosoittajia saksalaisella hiilikaivoksella kesäkuussa 2019. Kuva: Sebastian Lipp / Ende Gelände, CC BY-NC 2.0

Heinäkuun blogissa Greenpeacen maajohtaja Sini Harkki arvioi suomalaisten eläkeyhtiöiden ja pankkien kivihiilipolitiikkaa. Suomalaisten eläkevarat vastasivat vuonna 2018 reilusti yli kolme kertaa koko Suomen valtion vuosibudjettia, ja sijoitusten joukossa on edelleen fossiilisten polttoaineiden käyttöä edistäviä yhtiöitä. Varsinkin hiilen suhteen aika on kortilla: Euroopassa tupruttelun olisi lakattava viimeistään vuonna 2030 ja muualla maailmassa 2040. Miten eläkeyhtiöt ja pankit pärjäävät verrattuna kansainväliseen eturintamaan? Kuinka paljon eläkevarojamme on edelleen kiinni kivihiilessä vaikeuttaen ilmastonmuutoksen hillintää? Lue lisää “Suomalaisten eläkejättien tehtävä ryhtiliike hiilipolitiikassaan”

Kesäkuun blogi: Näin keskustelet ilmastonmuutoksesta rakentavasti – myös denialistin kanssa

Ilmastonmuutos herättää monenlaisia tunteita ja on aiheena moniulotteinen ja haastava. Mistä tahansa on kuitenkin mahdollista keskustella rakentavasti kun pääsemme aitoon dialogiin keskustelukumppanin kanssa. Alla muutama näkökulma ilmastokeskustelun käynnistämiseen ja käymiseen.

Lue lisää “Kesäkuun blogi: Näin keskustelet ilmastonmuutoksesta rakentavasti – myös denialistin kanssa”

Toukokuun blogi: Lobbauksen ABC – eli miten istut päättäjien pöytiin ja voitat kampanjan

Hiilivapaa Suomi -kampanjan vapaaehtoisia lobbaamassa
Joulupukkikin lobbaa! Hiilivapaa Suomi -kampanja kävi tapaamassa kristillisdemokraattien puheenjohtajaa Sari Essayahia tammikuussa.

Ensimmäinen mielikuva lobbauksesta on usein negatiivinen ja vähän likainen. Mielikuvissa lobbausta harrastavat isot, pahat firmat, jotka tavoittelevat häikäilemättömästi omaa etuaan. Todellisuudessa lobbaus on arkista ja sitä voivat harrastaa kaikki, jotka haluavat vaikuttaa päätöksentekoon tai nostaa omia tavoitteitaan poliittiselle agendalle. Lobbaajina toimivat niin ympäristöjärjestöt kuin yksittäiset ihmiset siinä missä teollisuuden etujärjestötkin. Lue lisää “Toukokuun blogi: Lobbauksen ABC – eli miten istut päättäjien pöytiin ja voitat kampanjan”

Huhtikuun blogi: Tulevan eduskunnan 10 tärkeintä päätöstä

Nuorten ilmastolakko
Tuhannet nuoret marssivat eduskuntatalolle maaliskuussa 2019 vaatimaan päättäjiltä nopeita ilmastotoimia.

Poliitikoilta vaaditaan rohkeutta ja päättäväisyyttä, jotta saamme päästöt alas ja hiilinielut ylös riittävän nopeasti ja reilulla tavalla. Seuraava eduskunta voi tehdä päätökset, joilla Suomesta tulee ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointivaltio.

Ilmastovaalien kiihkeimmät kaksi viikkoa ovat käynnissä. Saadaanko Suomi 1,5 asteen polulle? Voimmeko pelastaa kaiken meille korvaamattoman: puhtaan luonnon, hyvinvointivaltion ja lastemme tulevaisuuden? Lue lisää “Huhtikuun blogi: Tulevan eduskunnan 10 tärkeintä päätöstä”

Maaliskuun blogi: Valitse ehdokas, josta voit olla tulevaisuudessa ylpeä – kysy häneltä nämä neljä kysymystä

Kuva: Tumisu / Pixabay

Nykyajan ihmisillä on käytettävissään ennennäkemätön määrä tietoa ilmastonmuutoksesta ja sen torjunnasta. Nyt pitäisi tämän tiedon avulla löytää sellaisia ratkaisuja, joilla varmistetaan kansalaisten, yhteisöjen ja yhteiskunnan hyvä tulevaisuus. Lue lisää “Maaliskuun blogi: Valitse ehdokas, josta voit olla tulevaisuudessa ylpeä – kysy häneltä nämä neljä kysymystä”

Helmikuun blogi: Turve kuuluu suohon, ei voimalaan!

Suo
Suomalaisella suolla.

Tätä planeettaa ei pelasta mikään muu kuin äärimmäisen raju päästöjen vähentäminen. Siinä sivussa hiiltä on kuitenkin pystyttävä siirtämään pois ilmakehästä, ja tässä soiden suojelu ja ennallistaminen ovat merkittävä ja halpa tapa toimia. Ja ennen kaikkea: toimia voi heti. Lue lisää “Helmikuun blogi: Turve kuuluu suohon, ei voimalaan!”

Tammikuun blogi: Suomen ensimmäinen ilmasto­kalenteri on kansalais­yhteiskunnan taidonnäyte

Kalenteria oli mukana tekemässä iso joukko vapaaehtoisia - kuvassa näkyy vain murto-osa.

Ilmastokalenterin tammikuun teemana on yhteistyö: ilmastonmuutos ratkaistaan joukkuepelillä ja ilmastoahdistus toiminnalla! Ilmastokalenterin syntytarina on oiva esimerkki tästä. Lue lisää “Tammikuun blogi: Suomen ensimmäinen ilmasto­kalenteri on kansalais­yhteiskunnan taidonnäyte”