Kiistelty hiilivoimala halutaan käynnistää Saksassa vuosikymmenen viivästyksen jälkeen. Uudessa blogisarjassamme Saksan Maan ystävien Dirk Jansen kertoo pian avattavan Datteln 4 -voimalan lukuisista ongelmista ja ilmastoliikkeen pitkään jatkuneesta taistosta Saksan vihatuinta voimalaa vastaan.
“Historiallinen kompromissi hiilen alasajosta.” Näillä sanoilla juhlittiin mediassa ja politiikassa tammikuussa 2019 Saksan hiilikomission loppuraporttia “Kasvu, rakennemuutos ja työllisyys”. Päättäjät kiirehtivät julistamaan sopimuksen täydellistä toimeenpanoa.
Reilu vuosi on kulunut ja juhlinnan tilalla on pettymys, jopa suuttumus. Saksan liittohallituksen uusi lakiesitys hiilen energiakäytön vähentämisestä ja lopettamisesta sekä muut lakimuutokset poikkeavat nimittäin olennaisin osin hiilikomission suosituksista. Yksi ratkaisevista kysymyksistä on Uniperin kivihiilivoimala Datteln 4, josta on kiistelty kiivaasti yli kymmenen vuotta.
Hiilikomissio suositteli, ettei uusia hiilivoimaloita enää rakenneta eikä rakenteilla olevia oteta käyttöön, vaan niille neuvotellaan ratkaisu. Lakiehdotus eroaa nyt suosituksesta siten, että hiilivoimalat, jotka ovat saaneet luvan 29. tammikuuta 2020 mennessä, voidaan edelleen kytkeä sähköverkkoon. Käytännössä lakiehdotus koskee vain Datteln 4:ää, sillä sitä ei voi soveltaa mihinkään muuhun voimalaitokseen.
Saksan ilmastoliikkeen näkökulmasta vihreän valon näyttäminen luvattomalle Datteln 4 -hiilivoimalalle on röyhkeä provokaatio, joka on valettu teräksestä ja betonista ja 180 metriä korkea.
Saksan ilmastoliikkeen näkökulmasta vihreän valon näyttäminen luvattomalle Datteln 4 -hiilivoimalalle on röyhkeä provokaatio, joka on valettu teräksestä ja betonista ja 180 metriä korkea.
Datteln 4 ei ole ilmastoteko, vaikka muun muassa Nordrhein-Westfalenin osavaltion pääministeri Armin Laschet on niin väittänyt. Saksan taloustutkimusinstituutin tuoreen raportin mukaan Datteln 4:n käynnistäminen tarkoittaa vähintään 40 miljoonan hiilidioksiditonnin lisäpäästöjä, vaikka Uniper sulkisi vanhat hiilivoimalansa Saksassa. Raportti vahvistaa BUNDin (Saksan Maan ystävät) aiemmat laskelmat, joiden mukaan Datteln 4 lisää vuosittaisia päästöjä 2–6 miljoonaa hiilidioksiditonnia.
Saksan liittohallitus ei ole vielä huomioinut riittävästi sitä, miten Datteln 4 lisää päästöjä:
- Uniperin vanhojen voimaloiden käyttöaste on ollut alhainen, vuonna 2019 vain noin 20 prosenttia
- RWE:n ja Deutsche Bahnin pitkäaikaiset sopimukset Uniperin kanssa velvoittavat ne ostamaan voimalalta 863 megawattia 1055 megawatin kapasiteetista riippumatta siitä, paistaako aurinko tai tuuleeko
- Datteln 4:n hiilisähkö ajaa markkinoilla ahtaammalle ensisijaisesti vähäpäästöisempää kaasutuotantoa
Datteln 4 lähettää tuhoisan viestin muulle maailmalle. On hyvin erikoista, että Saksa aloittaa hiilen alasajon avaamalla uuden hiilivoimalan, joka tupruttaa ilmakehään vuosittain jopa 8,4 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Miten Saksa voi saada Intian ja Kiinan kaltaiset maat vähentämään energiantuotantonsa päästöjä, jos se ei itsekään sitä tee?
Datteln 4 -voimalan rakennusluvat ovat puutteellisia. On käsittämätöntä, että liittotasavallan talousministeri Peter Altmaier on väittänyt, että Uniperilla on oikeus käynnistää voimala, koska yhtiö on voittanut kaikki sitä vastaan nostetut oikeusjutut. Totuus on täysin päinvastainen. Tähän asti Uniper (aiemmin E.On) on hävinnyt kaikki niin BUNDin kuin muiden asianosaisten nostamat oikeusjutut. Kaikki BUNDin nostamat kanteet ovat johtaneet rakennuslupien perumiseen. Vasta osavaltion tuomioistuimen myöntämä poikkeuslupa1, “Lex E.On”, mahdollisti rakennustöiden jatkumisen. Datteln 4 onkin kuin zombie-voimala, joka herää kuolleista kyseenalaisen poikkeusluvan voimin.
BUND on nostanut kanteet uutta kaavasuunnitelmaa, uutta päästölupaa ja hiilisataman rakentamista vastaan, joten tälläkin hetkellä voimalta puuttuvat lain edellyttämät luvat.
BUND on nostanut kanteet uutta kaavasuunnitelmaa, uutta päästölupaa ja hiilisataman rakentamista vastaan, joten tälläkin hetkellä voimalta puuttuvat lain edellyttämät luvat. Myös Dattelnin kylän asukkaat sekä läheinen Waltropin kaupunki ovat valittaneet hiilivoimalasta oikeuteen.
BUNDin näkökulmasta näiden oikeusjuttujen voittomahdollisuudet ovat hyvät. Yksi syy tähän on yksinkertaisesti se, että voimalaitosta ei olisi koskaan saanut rakentaa sinne, missä se on – vain 400 metrin päässä asutuksesta ja alle kilometrin päässä lastensairaalasta, jossa hoidetaan myös keuhkosairauksia. Absurdia kyllä, samalle paikalle ei saisi rakentaa tuulivoimalaa, sillä tuuliturbiineilta vaaditaan 1000 tai jopa 1500 metrin etäisyyttä asutukseen.
Voimala myös lisää haitallisia päästöjä Natura 2000 -alueilla Lippeauessa ja Cappenbergerin metsissä sekä kuormittaa paikallista luontoa vuosittain noin 100 kilolla elohopeapäästöjä.
Datteln 4 on Saksan lisäksi myös Suomen ongelma. BUNDin edustajat ovat matkustaneet Helsinkiin jo useamman kerran keskustelemaan voimalaan kytkeytyvistä suurista poliittisista ja laillisista riskeistä poliitikkojen, sijoittajien ja hallinnon edustajien kanssa. Suomen valtio, joka on päättänyt ajaa hiilivoiman alas 2029 mennessä, omistaa nimittäin enemmistön Fortumista, joka taas omistaa noin 70 prosenttia Uniperista.
Hiilivoimalan käynnistäminen ei sovi Fortumin strategiaan, jossa on johdonmukaisesti pyritty vähentämään päästöjä. Saavutukseksemme voimme sanoa, että nyt myös Suomen hallituksessa ja julkisessa keskustelussa kritisoidaan Datteln 4 -voimalan avaamista. Vetoamme Suomen pääministeriin: käyttäkää vaikutusvaltaanne ja poistakaa tämä kompastuskivi fossiilivapaan tulevaisuuden tieltä, pysäyttäkää Datteln 4!
Datteln 4 on muutakin kuin symboli Saksan harhailevalle ilmastopolitiikalle. Voimala on myös pelottava esimerkki siitä, kuinka huonosti suunniteltua miljardiprojektia pusketaan väkisin eteenpäin poliittisesti – sen sijaan, että toimittaisiin hiilikomission suositusten mukaisesti ja kuopattaisiin kyseenalainen rakennusprojekti lopullisesti.
Tällä hetkellä julkisen keskustelun keskiössä ovat oikeutetusti koronaviruksen aiheuttama kriisi ja sen pysäyttämisen vaatimat toimenpiteet. Ilmastokriisi, lajien sukupuutto sekä luonnon ja ympäristön jatkuva kaltoinkohtelu ovat pitkällä aikajänteellä meille yhtä suuri uhka. Siksi jatkamme protesteja Datteln 4 -hiilivoimalaa vastaan ja työtämme uusiutuvan energian edistämiseksi.
Koronan jälkeistä jälleenrakennusta varten Saksa tarvitsee vihreän kehityksen ohjelman. Kestävän kehityksen työpaikkoja ja ilmastoystävällistä tulevaisuutta tulee edistää paikallista kiertotaloutta tukemalla. Niiden on oltava keskiössä, kun taloutta johdetaan ulos kriisistä. Nykyisen politiikan, jossa estetään tuuli- ja aurinkovoiman lisärakentaminen, on loputtava. Tilaa ei ole myöskään hiiliajan muinaisjäänteille, kuten Datteln 4 -voimalaitokselle.
Lue lisää Datteln 4-voimalasta (saksaksi):
→Saksan taloustutkimusinstituutin raportti
→Vetoomus: Pysäytetään Datteln 4!
→BUNDin Datteln 4-kampanjasivut
Dirk Jansen on Saksan Maan ystävien (BUND) Nordrhein-Westfalenin osaston ympäristöstä ja luonnonsuojelusta vastaava johtaja. Jansen on työskennellyt Datteln 4-voimalan parissa jo vuosien ajan. BUND on seurannut Datteln 4 -voimalan lupa- ja rakennusprosessia vuodesta 2006 sekä pysäyttänyt voimalan rakentamisen jo useaan kertaan oikeusteitse. BUND on myös nostanut kanteet uusia lupia vastaan, ja ne ovat edelleen vireillä oikeudessa.
1Maa-alueen käyttötarkoituksen muuttaminen, jotta tietty toiminta olisi siellä ylipäätään mahdollista.