Uniperin yhtiökokous: Fortumin on rikottava hiljaisuus ja vaadittava hiililaitosten sulkemista!

Saksalaisen energiayhtiön Uniperin yhtiökokous pidetään huomenna Düsseldorfissa, Saksassa. Hiilivapaa Suomi, Greenpeace Norden ja Europe Beyond Coal -kampanja vaativat Fortumilta toimia kivihiililaitosten sulkemiseksi vastuunpakoilun sijaan. Myös Suomen tulevalla hallituksella on nyt viimeinen mahdollisuus laittaa Fortum kuriin varmistamalla, että hallitusohjelmassa linjataan valtio-omisteisten yhtiöiden vastuusta ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Lue lisää “Uniperin yhtiökokous: Fortumin on rikottava hiljaisuus ja vaadittava hiililaitosten sulkemista!”

Fortum’s Annual General Meeting did not signal willingness to close Uniper’s coal plants

Coal power plan in North Rhine-Westphalia, Germany

While Finland is gearing up to the national elections (taking place 14.4.) that are finally dominated by climate change, it is important to ensure we do not ignore the developments in the Finnish corporate world right under our noses. The slowly unveiling corporate takeover on Uniper by the Finnish majority state-owned company Fortum is important to follow vigilantly. And, in particular, how Fortum intends to tackle the elephant in the room: Uniper’s enormous emissions. Lue lisää “Fortum’s Annual General Meeting did not signal willingness to close Uniper’s coal plants”

Sijoittajien on vaadittava Fortumilta vastuullisuutta

Kuva: Hiilivoimala Saksassa / Patrick Pekal, CC BY 4.0

Hyvä Fortumin sijoittaja,

Hiilivapaa Suomi -kampanja ja suomalainen kansalaisyhteiskunta on syvästi huolissaan energiayhtiö Fortumin toimista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Olette merkittävä Fortumin osakkeenomistaja ja siksi pyydämme teitä huomioimaan alla olevat pyyntömme.

Saksan “hiilikomissio” (Kommission “Wachstum, Strukturwandel und Beschäftigung”) julkaisi hiljattain hiilivoimasta luopumista koskevan odotetun raporttinsa, jossa esitetään, että 12,5 gigawatin verran hiilivoimaloita suljetaan vuoteen 2022 mennessä ja hiilen käyttö energiantuotannossa lopetetaan vuoteen 2038 mennessä, mahdollisesti vuoteen 2035 mennessä. Saksan hallitus on käynnistänyt prosessin, jolla hiilivoimasta luopuminen kirjataan lainsäädäntöön hiilikomission raportin pohjalta. Tällä on suuri merkitys yrityksille, joilla on hiilivoimaloita Saksassa. Fortumilla tulee olemaan keskeinen asema asiassa, sillä se omistaa 49,9 % Uniperista – ja jatkossa todennäköisesti vielä enemmän. Lue lisää “Sijoittajien on vaadittava Fortumilta vastuullisuutta”

Järjestöt kannustavat kansalaisia vaatimaan Fortumin ja Uniperin kivihiililaitosten alasajoa

Ryhmä suomalaisia ja eurooppalaisia kansalaisjärjestöjä vaatii vetoomuksen allekirjoittajien kanssa, että Fortum julkaisee tulevaan yhtiökokoukseensa (26.3.2019) mennessä suunnitelmansa kivihiililaitosten alasajosta.

Allekirjoita vetoomus

Fortumista tuli saksalaisen energiayhtiö Uniperin suuromistaja tänä kesänä. Tällä hetkellä Fortum omistaa 47,35 prosenttia Uniperin osakkeista. Kesällä viimeisteltyjen kauppojen myötä Fortumilla ja Suomen valtiolla on välillisesti vastuullaan valtavat määrät päästöjä kivihiili- ja kaasulaitoksista ympäri Eurooppaa. Viime vuonna Uniperin kokonaispäästöt olivat 63,3 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia eli enemmän kuin koko Suomen saman vuoden 2017 päästöt, 56,1 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Lisäksi Fortum omistaa suoraan hiilivoimaloita Suomessa, Ruotsissa, Venäjällä ja Puolassa. Lue lisää “Järjestöt kannustavat kansalaisia vaatimaan Fortumin ja Uniperin kivihiililaitosten alasajoa”

Ympäristöjärjestöt peräänkuuluttavat Fortumilta vastuullista toimintaa Uniperin hiilivoiman suhteen

(Hiilivapaa Suomi -kampanjan vapaa käännös)

Pekka Lundmark
Toimitusjohtaja, Fortum
7.2.2018

Hyvä Pekka Lundmark,

järjestömme kirjoittavat teille tilanteessa, jossa olette ostaneet huomattavan osuuden Uniperin osakkeista. Haluamme jakaa kanssanne toiveemme ja huolemme Uniperin lähitulevaisuudesta. Haluamme kannustaa teitä ohjaamaan Uniperin suuntaan, joka osoittaa ilmastojohtajuutta. Uskomme, että Fortum on tähän tehtävään juuri oikea yhtiö.

Pelkästään Uniperin hiilivoimaloiden aiheuttamat päästöt vastaavat yli puolta koko Suomen päästöistä, minkä lisäksi voimalat aiheuttavat huomattavasti ilmansaasteita. Suomen valtio valmistelee parhaillaan kotimaisessa energiantuotannossa kivihiilen polton kieltämiseen tähtävää lakia, joka voi astua voimaan niinkin aikaisin kuin 2025. Valtiolla on enemmistöomistus Fortumista, joten Fortumin suunnitelmat Uniperin valtavan hiilivoimavarannon tulevaisuuden suhteen herättävät luonnollisesti huolta. On käymässä koko ajan selvemmäksi, että hiilen aikakausi tulee päättymään hyvin pian, mikäli Pariisin sopimuksessa sovittuja lämpötilarajoja ei haluta ylittää. Tämä tarkoittaa väistämättä koko Euroopan laajuista luopumista hiilestä viimeistään vuoteen 2030 mennessä.

Tiedämme, että olette hyvin tietoinen ilmastonmuutoksen pysäyttämisen kiireellisyydestä sekä tarpeesta kääntää päästöt nopeasti laskuun. Fortumin strategia tulevaisuudelle on perustunut vähähiilisiin teknologioihin, ja jäsenyytenne Climate Leadership Coalitionissa tukee samaa linjaa. Näin ollen Fortumin seuraavia askelia oston jälkeen seurataan tarkkaan. Monet Fortumin suurimmista ei-valtiollisista osakkeenomistajista ovat vastuullisia sijoittajia ja vaativat vastuullisuutta myös sijoituskohteiltaan. Samaa odottavat myös kansalaiset Suomessa ja muualla.

Tästä syystä Fortumin tulevaisuus varmastikin edellyttää vaihtoehtoisten etenemistapojen pohtimista. Tiedotusvälineiden mukaan saatatte harkita myyvänne osia Uniperista. Ennemminkin Fortumin tulisi lähteä kehittämään suunnitelmaa Uniperin hiilivoiman alasajoon – varmistaen siirtymävaiheen oikeudenmukaisuuden. On todennäköistä, että ainoat halukkaat ostajat pyrkivät aktiivisesti hidastamaan Saksan ja Euroopan sähkön tuotannon irrottamista fossiilista polttoaineista. Hiiliomistusten myyminen toiselle yhtiölle ilman aitoa aikomusta toimia globaalien päästöjen vähentämiseksi ei ole ainoastaan hukattu mahdollisuus – se pettää Pariisin sopimuksen päämäärän.

Hiilestä luopumisesta on tullut totta Euroopan politiikassa, kun muun muassa Iso-Britannia, Ranska ja Hollanti ovat ilmoittaneet irtaantuvansa kivihiilellä tuotetusta energiasta – kaikki maita, joista olette nyt hankkineet hiiliomistuksia. Saksa päättää tulevasta energiapolitiikastaan seuraavan vuoden aikana ja tulee tarkastelemaan hiilestä luopumisen aikataulua. Vaikka Uniperin hiili on pääosin kivihiiltä eikä suhteellisesti likaisempaa ruskohiiltä, Saksa tulee luopumaan näistä molemmista polttoaineista. Ollakseen mukana tekemässä oikeanlaista historiaa Fortumin tulisi toimia hiilestä luopumisen nopeuttamiseksi.

Tekosyynä nopeiden päästövähennysten tekemättä jättämiselle  on käytetty EU:n päästökauppajärjestelmää ja oletusta, että käyttämättä jätetyt päästöoikeudet käytetään joka tapauksessa muualla EU:ssa. Tuoreet uudistukset EU:n päästökauppajärjestelmään kuitenkin tarkoittavat, että suurin osa ylimääräisistä päästöoikeuksista varastoidaan markkinavakausvarantoon, ja ajan myötä niitä peruutetaan, jotta ne eivät  palaudu markkinoille.

Peräänkuulutamme Fortumilta seuraavanlaisia toimia:

– Fortumin on kannettava vastuunsa ja pidättäydyttävä uusien omistustensa ja hiilivoimaloidensa myymisestä muille yhtiöille, saksalaisille tai muillekaan.
– Fortumin on mitä pikimmiten käynnistettävä sosiaalisesti oikeudenmukainen ja hyvin läpiviety luopuminen hiilestä.

Europe Beyond Coal -kampanjan sihteeristön sekä jäsentemme, tukijoidemme ja vapaaehtoistemme puolesta kirjoitamme teille pyytääksemme teitä tarttumaan mahdollisuuteen ja aloittamaan Uniperin hiilivoimaloiden alasajo. Fortumille on tarjoutunut ainutlaatuinen mahdollisuus toimia kansainvälisenä esimerkkinä vastuullisesta yritystoiminnasta. Pyydämme teitä näyttämään tietä.

Parhain terveisin,
ks. allekirjoitukset ja alkuperäinen kirje Environmental NGOs call on Fortum to act responsibly with respect to Unipers coal assets 07022018 (004)

Espoo tavoittelee hiilineutraaliutta 2030 – nyt tarvitaan rohkeutta ja satsauksia energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan

Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi Espoon strategian maanantaina 11.9. Siinä asetettu tavoite kaupungin hiilineutraaliudesta vuonna 2030 on hyvä ja antaa oivan pohjan kunnianhimoiselle ilmastopolitiikalle. On hienoa, että Espoon aikaisempi tavoitevuosi 2050 saatiin päivitettyä lähemmäksi ilmastotieteen vaatimia toimia.

Strategian puutteeksi voi puolestaan laskea sen, että siinä ei sanota mitään konkreettista kaukolämmöntuotannosta, vaikka se on selvästi Espoon suurin kasvihuonepäästöjen lähde. On tärkeää, että lämmön tuotantoon ja kulutukseen liittyvät kysymykset saavat asianmukaisen painoarvon sekä hyötytavoitteissa että kaikissa myöhemmissä ilmastopolitiikkaa ohjaavissa asiakirjoissa. Lisäksi strategia olisi kunnianhimoisempi, jos siinä olisi päätetty neuvotella Fortumin kanssa aikaisempi tavoitevuosi kivihiilestä luopumiselle. Climate Analytics -tutkimuslaitoksen mukaan Suomen kivihiilivoimalat olisi suljettava jo 2020-luvun alkupuolella, jotta Pariisissa asetettu pyrkimys rajoittaa ilmastonmuutos 1,5 asteeseen voitaisiin saavuttaa. Tähän verrattuna nyt sovittu tavoitevuosi 2030 tuntuu aivan liian myöhäiseltä.

Fortum esitti keväällä omat skenaarionsa Suomenojan hiilivoimalan korvaamiseksi. Ongelmallista todennäköisimmässä skenaariossa on, että se sisältää suuren osuuden biomassaa. Bioenergian käyttöä ei voi pitää CO2-neutraalina, ja viimeisten vuosien aikana tutkijat ovat esittäneet painavia ja huolestuneita puheenvuoroja bioenergian kielteisistä ilmasto- ja luontovaikutuksista. Tämän vuoksi kivihiiltä tulee korvata ensijaisesti muulla kuin bioenergialla, ja Espoon kaupungin on etsittävä ratkaisuja aktiivisesti yhdessä Fortumin kanssa.

Energiatehokkuudesta Espoon kaukolämpöjärjestelmän kulmakivi

Espoon kaupunki pystyy edistämään kaukolämpöjärjestelmän muutosta ennen kaikkea energiatehokkuutta lisäämällä. Energiatehokkuus on yksi uusiutuvaan energiaan perustuvien kaukolämpöjärjestelmien tärkeimmistä kulmakivistä.  Sen parantamisella voidaan vähentää huomattavasti lämmön kokonaiskulutusta ja sitä myöten tuotantokapasiteetin tarvetta. Siksi on hyvä, että energiatehokkuus mainitaan jo strategiassa.

Energiatehokkuuden parantaminen tulisi sisällyttää myös strategiaa konkretisoiviin hyötytavoitteisiin. Esimerkiksi Helsingin osalta lämmönsäästöpotentiaalin on arvioitu olevan noin 1500 GWh eli reilu viidennes verrattuna nykyiseen vuosittaiseen lämmöntarpeeseen (~ 7 100 GWh). Espoossa rakennuskanta on samantyyppinen 1950-1970-luvuilla rakennettuine lähiöineen, ja säästöpotentiaali lienee samaa luokkaa. Kaupungissa tulisikin laatia oma energiatehokkuuspotentiaaliselvitys, jossa otettaisiin huomioon myös ilmaston lämpenemisen vaikutus lämmön kulutukseen sekä rakennuskannan kasvu. Jotta kaupungin lämmönsäästöpotentiaalin on mahdollista toteutua, on lähiöiden energiakorjaaminen välttämätöntä. Kaupungin tuleekin sekä toteuttaa täysimittainen energiatehokkuusremontti omassa rakennuskannassaan että lisäksi tunnistaa roolinsa energiatehokkuuden edistäjänä myös muun rakennuskannan osalta, sillä muiden omistamat rakennukset muodostavat suurimman osan Espoon koko rakennuskannasta. Esimerkiksi Helsingin kaupungin PEK-raportissa, Sitran Energiaälykäs pääkaupunkiseutu -raportissa ja WWF:n Helsingin energiapäätös -julkaisussa on korostettu kaupunkien toimenpiteitä tässä haasteessa:

  • Kaupungin tarjoamaa neuvontaa on lisättävä merkittävästi.
  • Kaupungin on otettava rooli alueellisten hankkeiden koordinoijana.
  • Kaupungin on perustettava rahasto energiatehokkuustoimien toteuttamiseen.

Uusiutuvan energian suunnitelmat päivitettävä

Toinen puoli kaukolämpöjärjestelmää on luonnollisesti itse tuotanto. Espoossa on tehty uusiutuvan energian kuntakatselmus vuonna 2012, ja työssä on keskitytty tarkastelemaan nimenomaan lämmön kulutusta ja tuotantoa. Katselmus sisältää arvokasta tietoa, mutta viidessä vuodessa tekniikka on kehittynyt ja eri teknologioiden kustannukset laskeneet, minkä vuoksi katselmusta tulisi päivittää.

Espoossa on jo alettu edistää muita kuin polttoon perustuvia lämmöntuotantotapoja. Fortumin Suomenojan lämpöpumppulaitoksella jätevedestä pumpatulla hukkalämmöllä tuotetaan noin 15 % Espoon kaukolämmöstä. Suurilla lämpöpumpuilla on ennakoitu olevan suuri rooli tulevaisuuden kaukolämpöjärjestelmissä, ja niiden käyttöönottoa tulee Espoossakin edelleen vauhdittaa.

Otaniemessä on käynnissä St1:n geotermisen energian pilottiprojekti. Jos geotermisen energian  tuottaman lämmön hinta osoittautuisi ennakoitua kalliimmaksi, se ei saisi olla esteenä jatkokehittämiselle ja käyttöönotolle. Geoterminen energia on täysin päästötöntä eikä aiheuta välillisiä kuluja yhteiskunnalle, ja siksi siitä voidaan maksaa enemmän. Ensimmäinen pilottiprojekti on aina jonkin verran kalliimpi kuin kaupallistunut sarjatuotanto.

Uusiutuvan energian kuntakatselmuksessa myös aurinkoenergiapotentiaali on kaupungin alueella arvioitu todella suureksi: vuotuiseksi aurinkoenergiapotentiaaliksi arvioitiin 2620 GWh eli jopa 90 % Espoon lämmönkulutuksesta. Itsestään selvästi tätä potentiaalia pitäisi alkaa hyödyntää. Kaupungissa pitäisi tehdä selvitys, millä tavoin aurinkolämpöä olisi järkevintä hyödyntää ja edistää, jotta siitä saadaan irti maksimaalinen hyöty hiilineutraalisuustavoitteen kannalta.

Rakennukset voivat tuottaa osan lämmöstään myös itse esimerkiksi maalämpöpumpuilla ja aurinkokeräimillä. Energiaa voidaan tuottaa sekä pientalojen että kerrostalojen yhteydessä ja sekä kaukolämpöverkkoon kuuluvissa että sen ulkopuolella sijaitsevissa kiinteistöissä. Tulevaisuuden kaukolämpöjärjestelmissä CHP-laitosten rooli pienenee, minkä vuoksi hajautetun tuotannon edistäminen myös kaukolämpöverkon alueella on järkevää. Kaupunki voi edistää kiinteistökohtaista energiantuotantoa samanlaisilla keinoilla kuin energiatehokkuuttakin:

  • Kaupungin tarjoamaa neuvontaa on lisättävä merkittävästi.
  • Kaupungin on tarjottava investointitukia uusiutuvan energian hankkeisiin.

Espoosta Suomen energiamurroksen veturi?

Maailmalla on on esitetty rohkaisevia kaukolämpöjärjestelmäratkaisuja ja -visioita, jotka perustuvat valtaosin muuhun kuin polttoon perustuviin teknologioihin. Mallia voi katsoa esimerkiksi Kööpenhaminasta ja yleisesti Tanskasta sekä Saksasta Münchenistä. Kaupunkien merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa on kasvanut, ja edelläkävijäkaupungit toimivat energiajärjestelmien kehittäjinä. Olisikin hienoa, jos Espoo ottaisi Suomessa johtavan roolin energiamurroksen eteenpäin viejänä!

Espoo suuntaa irti hiilestä – uusi polku Suomenojan sulkemiseen

Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Tulevaisuuden energiaa Espooseen 2.0 -tilaisuudessa 31.5.2017

Joukko Espoon energiatulevaisuudesta kiinnostuneita ihmisiä kokoontui keskiviikkona 31.5. Aalto Design Factorylle keskustelemaan siitä, miten Espoo voisi lähitulevaisuudessa toimia ilman kivihiiltä. Haaste ei ole aivan vähäpätöinen – vielä viime vuonna 54 % Espoon kaukolämmöstä tuotettiin kivihiilellä. Myös fossiilisella maakaasulla on ollut edelleen merkittävä osuus, vaikka uusiutuvien hyödyntämisessä on aivan viime vuosina otettu Espoossa askeleita eteenpäin.

Tilaisuuden järjestäjien – Hiilivapaa Espoo -kampanjan, Espoon kaupungin ja Fortumin – yhteinen näkemys on kuitenkin ollut jo jonkin aikaa se, että ilmastonmuutoksen torjumiseksi fossiilisista on päästävä eteenpäin. Tilaisuuden tavoitteena oli tuoda esiin käytännön vaihtoehtoja vision toteuttamiseksi. Lue lisää “Espoo suuntaa irti hiilestä – uusi polku Suomenojan sulkemiseen”

Keskustelutilaisuus 31.5.: Tulevaisuuden energiaa Espooseen 2.0

Suomi ja muut maailman maat ovat sitoutuneet Pariisin sopimuksessa ilmastonmuutoksen tehokkaaseen hillitsemiseen. Tavoitteen saavuttamiseksi kaupunkialueiden on vähennettävä ilmastopäästönsä murto-osaan nykyisestä.

Milloin ja miten Espoon energiantuotanto vapautuu hiilestä? Mitä kuuluu uusille espoolaisille energiahankkeille? Miten tiedemaailma arvioi suunnitelmia ja mitä mieltä niistä ovat kansalaisjärjestöt? Lue lisää “Keskustelutilaisuus 31.5.: Tulevaisuuden energiaa Espooseen 2.0”

3 + 1 tapaa uudistaa Espoon kaukolämpö

Suomenojan voimalaitos
Espoon Suomenojan voimalaitoksessa palaa kivihiili. Kuva: Tuomo Lindfors / CC BY-NC-SA 2.0

Nykyisellään Espoon kaukolämmön tuotanto ei ole ilmastonäkökulmasta kestävää: Fortumin omien tietojen mukaan vuonna 2016 noin 54% kaukolämmöstä tuotettiin kivihiilellä. Mutta miten hiilestä päästään eroon ja siirrytään kohti kestäviä kaukolämpöratkaisuja?

Fortum on talvella 2017 julkistanut kolme alustavaa visiota Espoon kaukolämmön uudistamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Visioissa painotetaan eri määriä geotermistä energiaa, bio- ja kierrätyspolttoaineita sekä hajautettuun tuotantoon perustuvaa hukka- ja biolämpöä. Lue lisää “3 + 1 tapaa uudistaa Espoon kaukolämpö”

Espoo voi vapautua hiilestä – mutta milloin?

Paneelikeskustelu tilaisuudessamme Tulevaisuuden energiaa Espooseen 20.10.2016.

Hiilivapaa Espoo -kampanja, Espoon kaupunki ja Fortum järjestivät 20.10. keskustelutilaisuuden nimellä Tulevaisuuden energiaa Espooseen. Aihe selvästi kiinnosti, sillä tapahtumaa varten varattu Albergan kartanon Holvikellari tuli täyteen ja keskustelu kävi niin vilkkaana, etteivät kaikki halukkaat ehtineet ääneen.

Tilaisuuden juonsi ansiokkaasti Demoksen Tuuli Kaskinen. Avauspuheenvuoron käytti Kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja (vihr) ja Kestävä kehitys -ohjelman puheenjohtaja Sirpa Hertell, joka johdatteli Espoon kaupungin juuri asettamiin ilmastotavoitteisiin. Laajempi katsaus ilmastonmuutoksen ja politiikan tilanteeseen saatiin Sitran Janne Peljon puheenvuorossa, joka osoitti, kuinka valtava kiire päästövähennystoimilla Suomessa ja koko maailmassa on. Toisaalta näkymissä on, että toimet voivat samalla luoda kaupungeille myös myönteisiä talousvaikutuksia.

Pasi Laitala, Espoon kestävän kehityksen johtaja, esitteli puheenvuorossaan kaupungin tahtotilaa. Espoon tavoite on toimia aiheen parissa entistä aktiivisemmin, jotta päästöjä ei enää syntyisi. Tämän vuoksi kaupunki onkin aloittanut neuvottelut Fortumin kanssa sen suunnittelemiseksi, kuinka kestävään energiantuotantoon käytännössä siirrytään. Kehitysjohtaja Niko Wirgentius Fortumilta vakuutti, että Fortum on sitoutunut hiilestä luopumiseen vuoteen 2030 mennessä.

Espoon Asuntojen toimitusjohtaja Seppo Kallio kertoi yhtiön toimista mm. energiatehokkuuden edistämiseksi ja julkisti, että yhtiö on päättänyt siirtyä käyttämään kiinteistöissään EKOenergia-merkittyä sähköä.

Omassa esityksessään Hiilivapaa Suomi -kampanjan koordinaattori Hanna Hakko kertoi kivihiilestä luopumisen kiireellisyydestä: ilmastotieteen suosituksiin nojaten kampanja on asettanut tavoitteeksi, että hiilen polttamisen pitäisi loppua Suomessa ja Espoossa jo vuonna 2020.  Lisäksi kampanja esitteli esimerkkejä siitä, millä käytännön toimilla tavoite voitaisiin saavuttaa.

Loppuvaiheen paneelikeskusteluun liittyivät edellisten puhujien ohella Kokoomuksen valtuutettu Mikko Peltokorpi ja Sosialidemokraattien varavaltuutettu Jarkko Rahkonen. Myös yleisö osallistui keskusteluun runsain kommentein ja kysymyksin.

Tilaisuuden osallistujien kesken näytti vallitsevan yhteisymmärrys siitä, että ilmastonmuutoksen uhka tulee ottaa vakavasti, ja että kivihiilestä on myös Espoossa siirryttävä kestävämpiin energiantuotannon muotoihin ja energian säästöön. Täyttä yhteisymmärrystä muutoksen aikataulusta ei vielä saatu aikaan, mutta keskustelu uusien investointien vauhdittamisesta jatkuu. Seminaarin lopussa syntyikin jo puhetta jatkotilaisuudesta, jossa paneuduttaisiin vielä konkreettisemmin energiaratkaisuiden vaihtoehtoihin ja käytännön toteutukseen.

Hiilivapaa Espoo -kampanja kiittää järjestäjiä, puhujia ja osallistuja hienosta tilaisuudesta – toivottavasti keskustelu jatkuu!

  • Tilaisuuden esitykset voi ladata täältä.
  • Tilaisuus pyrittiin lähettämään Facebook-livessä, mutta valitettavasti yhteysongelmien takia taltionti ei kata koko tilaisuutta. Osat ovat katsottavissa Facebookissa täällä ja täällä.