Järjestimme yhdessä Australasian Centre for Corporate Responsibilityn (ACCR) ja ruotsalaisen vakuutusyhtiö Folksamin kanssa sijoittajien pyöreän pöydän tilaisuuden Tukholmassa tiistaina 28.1. Tilaisuus kutsui koolle alan huippututkijoita, pohjoismaisten finanssilaitosten edustajia sekä järjestömaailman asiantuntijoita keskustelemaan Aasian terästeollisuuden ilmastopäästöjen vähentämisestä tärkeimmillä markkinoilla, kuten Kiinassa, Japanissa ja Australiassa. Keskusteluissa terävöityivät tarve terässektorin välittömiin ilmastotoimiin, finanssilaitosten vastuu suunnannäyttäjänä, sekä Euroopan ja Aasian kilpailuasetelman muuttuminen riippuen siitä, kumpi onnistuu teräksen ilmastopäästöjen vähentämisessä nopeimmin.
Ilmastotoimia tarvitaan nyt
Toimenpiteillä terästeollisuuden vihreän siirtymän vauhdittamiseksi on kiire. ACCR:n strategi ja analyytikko Fiona Deutsch viittasi puheessaan ACCR:n raporttiin Forging Pathways: Insights for the green steel transformation. Deutschin viesti oli, että finanssialan on ratkaisevan tärkeää käynnistää välittömät ilmastotoimet terästeollisuuteen vaikuttamiseksi. Sektorille tarvitaan lyhyen ja keskipitkän aikavälin kunnianhimoiset ja tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet sekä pääomien uudelleenallokointi hiilimasuunituotannosta prosesseihin, joilla on korkea päästövähennyspotentiaali. Samalla on varmistettava, että siirtymä perinteisestä raudan ja teräksen valmistuksesta vihreisiin prosesseihin on oikeudenmukainen ja tukee yhteisöjä ja työntekijöitä.
Hiilen talteenotto on parhaimmillaankin epävarma keino terästeollisuuden ilmastopäästöjen vähentämisessä. TransitionAsia-ajatuspajan tutkimusjohtaja Alastair Jackson painotti, ettei hiilen talteenotolle saa antaa suurta painoarvoa terästeollisuuden uskottavissa päästövähennyssuunnitelmissa. Talteenottoteknologia on peräisin 1970-luvulta, eikä sitä ole sen koommin juurikaan kehitetty eteenpäin. Talteenotto on kallis investointi eikä sen kannattavuudesta ole takeita – yksikään tähän mennessä käyttöön otettu talteenottojärjestelmä ei ole taloudellisesti kannattava.
Euroopan pidettävä kiinni siirtymäsuunnitelmista – sekä ilmaston että kilpailukyvyn näkökulmasta
Euroopan on pidettävä kiinni siirtymäsuunnitelmistaan, muuten se riskeeraa terästeollisuuden yhä voimakkaamman siirtymisen Euroopan ulkopuolelle. Climate Energy Finance -ajatuspajan perustaja Tim Buckley kertoi Australian roolista Aasian teräsmarkkinoilla sekä Aasian terästeollisuuden, erityisesti Kiinan, ilmastotoimista. Kiina edistyy ilmastotoimissa nopeasti monella saralla ja johtaa suvereenisti uusiutuvan energian kapasiteetin kasvattamisessa, mutta teräksen valmistuksessa kehitys on vasta lähdössä käyntiin. Buckleyn mukaan ei kuitenkaan ole epäilystä siitä, etteikö Kiina voisi vähähiilisen teräksen valmistuksessakin ottaa johtoasemaa. Siksi Euroopassa on syytä pitää kiinni terästuotannon ilmastotoimista eikä peruuttaa niistä. Euroopan terästuotannon päästövähennysten lykkääntyessä vaarana on, että Kiina ajaa ohi ja vähäpäästöisen teräksen kysynnän kasvaessa Eurooppa päätyy yhä vahvempaan riippuvuussuhteeseen muualta tuodusta teräksestä.
Buckley totesi kuitenkin, että hiilen hintasignaalin puuttuminen Aasian markkinoilla hidastaa investointeja vähäpäästöiseen teräksenvalmistukseen. EU:n toimivaksi todettu päästökauppajärjestelmä ja parhaillaan käyttöönottovaiheessa oleva hiilirajamekanismi eli hiilitulli voisivat toimia esimerkkinä vastaavalle aasialaiselle järjestelmälle, jolloin hiilen hinta toimisi signaalina siirtyä vähäpäästöisen teräksen tuotantoon. Toistaiseksi esimerkiksi Japanilla ei ole minkäänlaista intressiä vähentää terästuotantonsa ilmastopäästöjä. Tähän ei kuitenkaan kannata Euroopassa tuudittautua, vaan Buckleyn mukaan on havaittavissa merkkejä siitä, että hiilimarkkinat ovat Aasiaankin kehittymässä, kenties Euroopan esimerkin voimasta.
Hiileen perustuva teräksenvalmistus on ilmastotavoitteille myrkkyä
Tapahtuman viimeisenä puhujana professori Timo Fabritius Oulun yliopistosta valotti osallistujille vähäpäästöisiä raudan ja teräksen tuotantotapoja sekä muistutti miksi teräs on ilmaston kannalta kohtalokas materiaali. Perinteinen raudan valmistus hiilimasuunissa perustuu kemialliseen prosessiin, jossa hiilellä pelkistetään rautaoksidia ja lopputuotteina syntyy rautaa ja hiilidioksidia, ja raudasta puolestaan valmistetaan terästä. Suomella ja Ruotsilla on mahdollisuus kehittää ilmaston kannalta parasta teknologiaa eli raudan vetypelkistystä yhdistettynä teräksen valmistukseen valokaariuunissa, koska meillä on uusiutuvaa energiaa saatavilla vihreän vedyn valmistusta varten. Vetypelkistysteknologian sivutuotteena muodostuu vettä ja teknologia on perinteiseen raudan valmistukseen verrattuna lähes päästötön. Fabritius toisti jo aiemmin lausutun viestin: Investointien vauhdittaminen vähäpäästöiseen teknologiaan on tärkeää juuri nyt, jotta vaadittaviin hiilidioksidipäästöjen vähennyksiin päästään tulevaisuudessa.