Ilmastojärjestöt osallistuivat Nordean 20.3.2025 järjestettyyn vuosittaiseen yhtiökokoukseen ja esittivät yhtiökokousaloitteen, jossa vaaditaan Nordeaa lopettamaan uuden fossiilituotannon rahoitus. Hiilivapaa Suomi esitti lisäksi kysymyksen metallurgisen hiilen tuotannon laajentamisen rahoittamisesta.
Mistä on kyse?
Tänä vuonna Pariisin ilmastosopimus täyttää kymmenen vuotta. Kuluneen vuosikymmenen aikana tiedeyhteisön käsitys yli 1,5 asteen lämpenemisen seurauksista on tarkentunut – ja synkentynyt. Ilmastotieteen sanoma on selvä: 1,5-asteen tavoitteen näkökulmasta ei voida avata enää yhtäkään öljy- tai kaasukenttää, hiilikaivosta, kaivoksen laajennusta tai hiilivoimalaa.
Suomalaiset pankit ovat sanojen tasolla sitoutuneet 1,5-asteen tavoitteeseen, mutta selvityksen mukaan Nordea jää ilmastoteoissa kauas jälkeen kilpailijoistaan OP:sta ja Danske Bankista. Selvityksen mukaan Nordea jatkaa uusia öljy- ja kaasukenttiä suunnittelevien yhtiöiden rahoittamista, kun Danske Bank ja OP ovat asettaneet ne mustalle listalle.
Yhtiökokousaloite vaatii uuden fossiilituotannon rahoituksen lopettamista
Tanskalainen Nordic Center for Sustainable Finance ja ruotsalainen Naturskyddsföreningen esittivät 20.3. järjestettävässä yhtiökokouksessa aloitteen, joka kieltäisi kaiken uuden fossiilituotannon rahoittamisen. Aloitetta tukee Hiilivapaa Suomi, joka myös osallistui kokoukseen. Yhtiökokous äänesti aloitetta vastaan Nordean hallituksen suosituksen mukaisesti. Hallitus perusteli kantaansa geopolitiikalla ja edullisen energian saatavuudella Pohjoismaissa..
”Olen pettynyt, ettei aloite mennyt läpi, mutta toimme kuitenkin tärkeän viestin osakkeenomistajille ja Nordean johdolle. On erikoista, että toisaalta Nordea viestii voivansa Pohjoismaiden suurimpana pankkina tehdä hyvää, mutta kun haastamme heitä fossiiliyhtiöiden tukemisesta, heillä ei olekaan valtaa ja voimaa vaikuttaa asioihin, vaan he ovat asiakkaiden ja lainsäädännön armoilla. Viesti on hyvin ristiriitainen ”, sanoo Nordic Center for Sustainable Financen Senior Advisor Katrine Ehnhuus.
Myös metallurgisen hiilen tuotannon laajentamisen rahoitus on lopetettava
Hiilivapaa Suomi esitti yhtiökokouksessa kysymyksen liittyen metallurgisen hiilen, eli mm. raudan ja teräksen tuotannossa käytettävän hiilen rahoittamiseen. Hiilestä luopuminen terässektorilla nähtiin aiemmin vaikeana, mutta nyt olemassa olevat teknologiat mahdollistavat siirtymisen vähäpäästöisiin tuotantomenetelmiin. Asiantuntijoiden mukaan raudan ja teräksen valmistuksessa on teknisesti mahdollista luopua hiilestä 2040-luvun alkuun mennessä.
Metallurgisen hiilen tuotantoa ei myöskään tarvita enempää. Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n mukaan nykyiset metallurgisen hiilen varannot riittävät vastaamaan raaka-aineen kysyntään ilmastosiirtymän ajaksi vuoteen 2050 saakka. Nykyisellään metallurgisen hiilen tuotanto ylittää kysynnän 37 prosentilla.
Rauta- ja terässektorin teknologisesta kehityksestä huolimatta maailmalla suunnitellaan satoja uusia metallurgisen hiilen hankkeita, jotka vaarantavat ympäristön ja uhkaavat kiihdyttää ilmastokriisiä kohti tuhoisimpia skenaarioita. Avoin tietokanta Met Coal Exit List nimeää 160 kaivosyhtiötä, jotka suunnittelevat yhteensä 252 metallurgisen hiilen uutta tai laajennushanketta 18 eri valtiossa. Suunnitellut hankkeet lisäisivät metallurgisen hiilen tuotantoa 551 miljoonalla tonnilla vuosittain, mikä tarkoittaisi globaalin tuotannon kasvua 50 prosentilla.
Nordealla on omistuksia ainakin seuraavissa tietokannan listaamissa yhtiöissä: Anglo American, Idemitsu Kosan, Mitsubishi Corp, Mitsui, Nippon Steel. Met Coal Exit List -tietokannan tarkoitus on tarjota tietoa finanssilaitoksille metallurgisen hiilen tuotantoa laajentavien yhtiöiden poissulkemiseksi portfolioista ja tehdä poissulkemisesta helppoa.
“Nordea ei vastannut kysymykseeni metallurgisesta hiilestä mitään, toivoivat vain että jatkamme rakentavaa keskustelua heidän kanssaan kuten tähänkin asti. Olen pettynyt, koska toimitin kysymykseni Nordealle hyvissä ajoin ennen yhtiökokousta ja heillä olisi ollut aikaa perehtyä aiheeseen ja vastata edes jotain. Yhtiökokousvaikuttaminen kuitenkin kannattaa, koska ne ovat niitä harvoja tilaisuuksia, joissa pääsemme puhumaan suoraan yhtiöiden korkeimmalle johdolle. Me jatkamme kriittisten puheenvuorojen ja kysymysten esittämistä kunnes Nordea muuttuu ”, sanoo Hiilivapaa Suomen teräsasiantuntija Ninni Kähkönen.