Rakentaminen aiheuttaa reilun kymmenyksen maailman kaikista hiilidioksidipäästöistä. Viimeisimpien arvioiden mukaan rakentamisen päästöt ovat jopa kasvaneet Suomessa samalla, kun rakennusten energiankulutuksen päästöt ovat jatkaneet laskuaan. Rakentamisen päästöistä kolme neljäsosaa syntyy rakennusmateriaalien, etenkin sementin ja teräksen tuotannossa. Nämä kaksi päästöintensiivistä materiaalia uhkaavat syödä leijonanosan ihmiskunnan jäljellä olevasta hiilibudjetista, mikäli niiden päästöihin ei puututa nopeasti.
Vähäpäästöisten materiaalien huono saatavuus ja korkea hinta hidastaa ilmastotavoitteiden saavuttamista
Rakennusteollisuus RT:n laatiman kyselyn mukaan keskeinen haaste vähäpäästöisten rakennusmateriaalien käyttöönotossa on niiden huono saatavuus ja korkea hinta. Toisaalta tuottajan näkökulmasta ongelmana on vähäinen kysyntä; Vähäpäästöisen tuotannon investoinneille ei saada rahoitusta, sillä kysynnän puute tekee investoinneista riskialttiita. Tämä noidankehä olisi rikottava nopeasti, jotta rakentamisen päästöt saadaan kuriin.
Vähäpäästöisten materiaalien kysyntää voidaan stimuloida julkisella hankinnalla. Julkinen hankinta kattaa noin 20 % Suomen bruttokansantuotteesta. Lisäksi hallitus on investoimassa reilun miljardin väyläverkon kehittämiseen Suomessa. Iso osa tästä rahasta käytetään olemassa olevan rautatieverkon kehittämiseen sekä uusien hankkeiden, kuten Lentoradan ja Länsiradan valmisteluun ja rakentamiseen.
Infrastruktuurihankkeiden päästöistä pahimmillaan jopa 80 % syntyy materiaalien valmistuksesta. Suosimalla vähäpäästöisiä materiaaleja julkisissa hankinnoissa voidaan nopeuttaa koko sektorin vähäpäästöistymistä sekä madaltaa vähäpäästöisten materiaalien hintaa yksityisellä puolella.
Suosimalla vähäpäästöisiä materiaaleja julkisissa hankinnoissa voidaan nopeuttaa koko sektorin vähäpäästöistymistä sekä madaltaa vähäpäästöisten materiaalien hintaa yksityisellä puolella.
Oman haasteensa rakentamisen vähäpäästöistämiselle tuo rakennusalan vallitseva ahdinko. Energiakriisin ja Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama inflaatio, korkotason nousu ja heikentynyt ostovoima ovat vähentäneet rakentamisen kysyntää. Vastavalmistuneet rakennukset seisovat tyhjillään, eikä uusia tilauksia tule. Tilannetta kuvaa hyvin se, että sementin kysyntä on vajonnut 1990-luvun laman tasolle.
Pelkät päästövähennykset eivät ratkaise kestävyyssiirtymää
Vähentynyt materiaalikulutus on toki hyvä uutinen ilmastolle, mutta se tapahtuu tällä hetkellä rakennusalan sekä siellä työskentelevien kustannuksella. Tilanne ei vastaa oikeudenmukaisen siirtymän periaatteita.
Rakennusteollisuus ennakoi orastavaa kasvua ensi vuodelle, mikä on erinomainen uutinen niille 55 000 suomalaiselle yritykselle, jotka toimivat alalla. Meidän on kuitenkin varmistettava, että paluu entiseen rakentamisen volyymiin ei tapahdu ilmaston kustannuksella.
Energiatehokkuuteen tulee panostaa jatkossakin, mutta sitä kautta saavutettavat päästövähennykset törmäävät nopeasti vähenevän rajatuoton lakiin: tietyn pisteen jälkeen suuretkaan panostukset eivät tuota merkittäviä voittoja. Sen sijaan rakennusmateriaaleissa on saavutettavissa huomattavia päästövähennyksiä suhteellisen pienillä kustannuksilla: arvioiden mukaan vähäpäästöisen sementin vaikutus asuinkerrostalon lopulliseen hintaan olisi vain alle prosentin. Rakennusmateriaaleilla saavutettavat päästövähennykset tapahtuvat lisäksi välittömästi, mikä lisää niiden merkitystä ilmastonmuutoksen hillinnässä, toisin kuin energiatehokkuustoimenpiteet, joiden vaikutus jakautuu rakennuksen koko elinkaarelle.
Rakennusteollisuuden haastattelemista kiinteistö- ja rakennusalan toimijoista jopa 90 % uskoo, että heidän toiminnassaan käytetään vähäpäästöistä betonia, sementtiä ja terästä vuoteen 2035 mennessä. Suunta on siis oikea, mutta vauhti liian hidas.
Lopulta globaali kestävyyssiirtymä rakentamisen saralla ei tule onnistumaan, mikäli rakennusmateriaalien kysynnän kasvua ei hillitä. On mietittävä tarkkaan mitä jätetään rakentamatta, mitä korjataan ja kuinka materiaalitehokkaasti uutta rakennetaan. Hyvä uutinen on, että korjausrakentaminen ja resurssitehokas rakentaminen vaativat perinteistä rakentamista enemmän osaamista ja työvoimaa luoden työpaikkoja kriisissä olevalle alalle. Lisättäköön vielä, että suomalainen sementti- ja terästeollisuus on keskivertoa vähäpäästöisempää, joten rakentamalla vähäpäästöisesti voidaan tukea suomalaisia yrityksiä.