Kuusi suomalaista kansalaisjärjestöä on tänään julkaissut ohjenuoransa ilmastokriisin ja luontokadon hillitsemiseksi tulevissa kuntavaaleissa. Järjestöt korostavat, että seuraavat neljä vuotta valtuustoissa määrittävät sen, saavuttaako Suomi hiilineutraaliuden 2035 sekä pysymmekö alle 1,5 asteen hiilibudjetissa. Samalla on varmistettava luonnon monimuotoisuuden säilyminen ja elvyttäminen.
Hiilivapaa Suomi ja viisi muuta kansalaisjärjestöä ovat laatineet listan konkreettisia toimenpiteitä, joilla Suomen ilmastotavoitteisiin päästään ja luonnon monimuotoisuutta vahvistetaan tulevalla valtuustokaudella. Monia ilmasto- ja monimuotoisuuskriisin ehkäisemisen kannalta välttämättömiä päätöksiä tehdään kunnissa ja kaupungeissa.
Rakennettu ympäristö aiheuttaa kolmasosan Suomen kulutusperustaisista päästöistä
“Kunnissa päätetään esimerkiksi siitä mitä, mistä ja mihin rakennetaan. Helsingissä rakennetaan tällä hetkellä Suomen pisintä siltaa, Kruunuvuorensiltaa. Siltaan käytetään 11 000 tonnia terästä sekä 22 000 kuutiota betonia. Tämä tarkoittaa noin 37 000 tonnia CO2 päästöjä, mikä vastaa reilun 4 000 helsinkiläisen vuotuista hiilijalanjälkeä. Sillan yhteyteen rakennettava raitiotie aiheuttaa suunnilleen saman verran materiaalipäästöjä.
Helsingin kaupunki on sitoutunut vähäpäästöisen betonin käyttöön infrastruktuurirakentamisessa. Vähäpäästöisen betonin osuus Kruunuvuorensiltojen betonista on kuitenkin vain alle 10 %.
Vaikka kevyen- ja julkisen liikenteen silta edistää vähäpäästöisiä liikkumismuotoja, sen rakentamisen aikaiset päästöistä johtuen sen ilmastovaikutus on negatiivinen vielä todella pitkään,” sanoo Hiilivapaa Suomen asiantuntija Valtteri Moilanen.
Rakennetun ympäristön osalta järjestöt peräänkuuluttavat olemassaolevan rakennuskannan tehokasta käyttöä, kiertotalouden lisäämistä sekä energiatehokkuutta. Uudisrakentamisessa tulisi käyttää vähähiilisiä materiaaleja sekä asettaa rakennuksille kansallista tasoa kunnianhimoisemmat hiilijalanjäljen raja-arvot.
Julkinen hankinta, lähiluonto ja energia avainasemassa
Kolikon kääntöpuolelta löytyvät rakentamisesta vapaat alueet. Järjestöt muistuttavat, että metsien hoidon tavoitteena on monimuotoisuuden ja hiilivarastojen suojelu, ulkoilu ja virkistys, minkä takia metsiä pitää säästää hakkuilta ja rakentamiselta. Luonnon monimuotoisuutta on ylläpidettävä ja lisättävä myös avoimilla ja vesistöalueilla.
Ilmastokriisin ja luontokadon torjunnan tulee näkyä kokonaisvaltaisesti kuntien varojen käytössä. Eläinperäinen ravinto kuormittaa ilmastoa sekä vesistöjä ja aiheuttaa lajikatoa, ja se on haitaksi eläinten hyvinvoinnille. Kuntien tarjoamissa julkisissa ruokailuissa tulisi siirtyä kasvipohjaisiin vaihtoehtoihin.
Kuntien ilmastosuunnitelmien on sisällettävä aikataulu fossiilisista polttoaineista, metsäbioenergiasta ja turpeesta luopumiseksi sekä toimet energiankulutuksen vähentämiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi.