Hyvästi huono energia!
TAH-säätiö ja Hiilivapaa Suomi järjestivät Puistokatu 4:ssä suomalaisille institutionaalisille sijoittajille suunnatun pyöreän pöydän keskustelun, jossa käsiteltiin terästeollisuuden globaaleja päästövähennyksiä sijoittajien näkökulmasta. Tässä vieraskynässä TAH-säätiön viestinnän asiantuntija Taneli Rajala kokoaa yhteen pyöreän pöydän tärkeimmät viestit. Juttu on julkaistu alunperin TAH-säätiön omilla sivuilla.
Lue lisää ”Teräksen pyöreässä pöydässä korostui sijoittajien tärkeä rooli”
Etsimme puolipäiväiseen työsuhteeseen näkemyksellistä, innovatiivista ja aikaansaavaa viestintäkoordinaattoria, joka on innostunut rohkeasta viestinnästä, viestinnän suunnittelusta ja vapaaehtoisten koordinoinnista. Lue lisää ”Hiilivapaa Suomi -ilmastokampanja etsii viestintäkoordinaattoria”
Järjestöt vaativat maailman 50 suurinta pankkia lopettamaan tuen metallurgisen hiilen projektien laajentamiselle. Metallurgista hiiltä käytetään teräksen tuotannossa, ja sen päästöt ovat valtavat. Ei pitäisi olla väliä, missä hiili palaa – energiantuotannossa vai teräksen valmistuksessa – sen käyttö on yhtä kaikki lopetettava.
Hiilivapaa Suomi ja Maan ystävät ovat allekirjoittaneet järjestöjen avoimen kirjeen pankeille.
Hiilivapaa Suomi / Maan ystävät ry on yhtenä allekirjoittajana avoimessa kirjeessä, jossa pyydetään päättäjiä, terästuottajia ja terästä käyttäviä yrityksiä pysymään kaukana GSCC-”standardista”. Järjestöjen mukaan se ei huomioi terästuotannon sosiaalisia ja ekologisia vaikutuksia eikä mahdollista merkittäviä päästövähennyksiä. Se myös suosii rikkaiden maiden terästuottajia. Standardin suurin epäkohta on se, ettei se erottele rautamalmista valmistettua primääriterästä ja kierrätysterästä. Kun 90 % terästuotannon päästöistä – jotka vastaavat 7 prosenttia koko maailman päästöistä – tulee hiilen käytöstä, tämä erottelu on olennainen.
Hiilivapaa Suomi vaatiikin, että suomalaiset teräksen tuottajat ja kuluttajat ottavat sen sijaan käyttöön esimerkiksi ResponsibleSteel -standardin, asettavat SBTi-aloitteen mukaiset päästövähennystavoitteet ja tekevät yhteistyötä liittymällä esimerkiksi SteelZero-ostajaverkostoon.
TIEDOTE 1.6.2023
Ilmastokampanja Hiilivapaa Suomi selvitti yhdentoista Suomessa toimivan terästä käyttävän yhtiön hankinnan vastuullisuutta (Wärtsilä, Metso, KONE, Valmet, YIT, Skanska, Fiskars, Harvia, Meyer Turku, OX2, Enersense). Selvitys keskittyi erityisesti yritysten teräksen hankintaketjuun, sillä teräksen päästöt ovat huomattavat. Parannettavaa löytyi muun muassa yritysten hankintaketjujen päästöjen raportoinnissa sekä toimissa näiden päästöjen vähentämiseksi. Lue lisää ”Selvitys terästä käyttävien yritysten hankinnan vastuullisuudesta paljastaa: tavoitteet ja kannustimet päästöjen vähentämiseen loistavat poissaolollaan”
Tule mukaan juhlistamaan kesää ja uuden teräskampanjan onnistumisia Hiilivapaa Suomen piknikille!
Luvassa rentoa hengailua ja herkullisia vegaanisia piknik-eväitä. Uudet toiminnasta kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan!
Piknik järjestetään säävarauksella Hartolanpuistossa Vallilassa.
Mietityttääkö fossiilittoman hyvinvointivaltion tulevaisuus? Surettavatko Suomen riittämättömät ilmastotoimet?
Hornettien, velkakellon ja koulushoppailun dominoidessa vaalidebatteja Suomen ilmastopolitiikan tulevaisuus tarvitsee juuri sinua! Maaliskuussa julkaistu hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n raportti ei jätä mitään selittelyn varaan. Jotta voimme pysäyttää ilmaston lämpenemisen 1,5 asteeseen, suomalaiselta ilmastopolitiikalta vaaditaan hurjaa kiriä.
Siksi nyt on aika vaikuttaa siihen, millaista ilmastopolitiikkaa Arkadianmäellä tehdään seuraavat neljä vuotta. Eduskuntavaalien h-hetki on käsillä: ennakkoäänestys päättyy tiistaina 28.3. ja vaalipäivä on sunnuntaina 2.4. Katso alta Hiilivapaan Suomen vaalivinkit! Lue lisää ”Hiilivapaa Suomen vinkit eduskuntavaaleihin 2023”
Ilmastotoimia jarruttavan energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen (Energy Charter Treaty) uudistus on ongelmissa, sillä Euroopan komissio on ehdottanut EU:n koordinoitua irtautumista sopimuksesta. Asiasta keskustellaan 14.3.2023 pidettävässä EU:n neuvoston energiatyöryhmän kokouksessa.
Hiilivapaa Suomi, Maan ystävät ja kymmenen muuta kansalaisjärjestöä lähettivät kirjeen elinkeinoministeri Mika Lintilälle, jossa vaadimme Suomea tukemaan täysimääräistä ja koordinoitua EU-tason irtautumista ECT-sopimuksesta.
Kirje on luettavissa alla.
Lue lisää ”Avoin kirje: Suomen tuettava EU-tason irtautumista ECT-sopimuksesta”
Tervetuloa Hiilivapaa Suomi -kampanjan kehityspäivään. Aloitamme tänä keväänä uuden jännittävän kampanjakokonaisuuden. Nyt on siis hyvä aika päivittää kampanjamme toimintaperiaatteita ja rakenteita.
Tapahtuma alkaa Javiera Marchant Aedon yhdenvertaisuuskoulutuksella kello 11.00, jonka jälkeen keskitymme Hiilivapaa Suomi -kampanjan periaatteiden ja rakenteiden kehittämiseen työpajan muodossa aina kello neljään saakka.
Työpajan tarkoituksena on kehittää Hiilivapaa Suomi -kampanjasta entistä saavutettavampi, yhdenvertaisempi ja innostavampi. Samalla tarkastelemme kampanjan vaikutusta sen muihin sidosryhmiin: kuinka takaamme, että toimintamme edistää ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi sosiaalista oikeudenmukaisuutta?
Ohjelma:
16.00 Lopetus
Paikka:
Lapinlahden lähde (tarkemmat tiedot lähetetään ilmoittautuneille).
Ilmoittaudu mukaan täältä: https://forms.gle/D6SDzsQvmYB7moCj9
Amnesty, Greenpeace, WWF ja Hiilivapaa Suomi peräänkuuluttavat avoimessa kirjeessään Fortumilta toimia, jotka tekisivät yhtiöstä kestävyyssiirtymän edelläkävijän. Fortum kutsui ympäristö- ja ihmisoikeusjärjestöjä 30.11. järjestettyyn sidosryhmätilaisuuteen keskustelemaan yhtiön tulevasta suunnasta. Tilaisuus alkoi toimitusjohtaja Markus Rauramon alustuksella, minkä jälkeen järjestöt keskustelivat Fortumin kanssa ja toivat esiin huolenaiheensa sekä toiveensa Fortumin uuteen suuntaan liittyen. Tapaamisen jälkeen järjestöt lähettivät alla olevan kirjeen Fortumille.
Lue lisää ”Avoin kirje Fortumille: järjestöjen näkemyksiä Fortumin tulevaan strategiaan”