Printtaa tästä bingopeli ja huuda sosiaalisessa mediassa BINGO kun rukseja on kolme vierekkäin! Vasta-argumentit väitteisiin löydät alta.
Esimerkkihuuto:
BINGO! Väitteet 1, 5 ja 9 #vihreäkuinhiili #FortumBingo https://hiilivapaasuomi.fi/fortum/bingo
1. ”Hiilivoimaloiden sulkeminen ei vähennä päästöjä.” (Tunnetaan myös päästökauppa- tai vesisänkyargumenttina.)
Fortum väittää, että hiilivoimaloiden sulkeminen johtaa ns. vesisänkyilmiöön: päästöjen vähentäminen yhtäällä lisää niitä toisaalla, koska joku muu voi käyttää voimalan sulkemisesta vapautuvat päästöoikeudet. EU:n päästökaupassa on kuitenkin jo nyt runsaasti ylimääräisiä päästöoikeuksia, joita kukaan ei osta. On epätodennäköistä, että kaikille vapautuville päästöoikeuksille löytyy tulevaisuudessakaan ostajia. Lisäksi uusi markkinavakausvaranto säätelee päästöoikeuksien ylijäämää ja mahdollistaa vuodesta 2023 alkaen vapautuvien päästöoikeuksien pysyvän mitätöinnin, jolloin ne eivät palaa enää markkinoille. Saksa aikookin mitätöidä hiilivoiman alasajosta syntyvät ylimääräiset päästöoikeudet.
2. ”Saksassa sammuu valot ilman hiilivoimaa.”
Fortumin mukaan Saksan on pakko käyttää Datteln 4 -hiilivoimalaa sähkön huoltovarmuuden turvaamiseksi. Kivihiilen käyttö on kuitenkin puolittunut Saksassa viimeisen viiden vuoden aikana markkinaehtoisesti, ja Datteln 4:n tulevat asiakkaat pyrkivät irti sopimuksistaan. Tämä on tapahtunut samaan aikaan, kun Saksa on sulkenut valtaosan ydinvoimaloistaan. Tämä kehityskulku ei tue näkemystä, että ydinvoiman alasajaminen olisi lisännyt Saksan riippuvuutta kivihiilestä. Kymmenen vuoden viivästyksestä huolimatta Saksa ei ole kärsinyt Datteln 4:n puuttumisesta. Saksan sähköverkko on yksi maailman vakaimpia ja sitä operoivan Bundesnetzagenturin mukaan sähkökatkoja aiheuttavat lähinnä sään ääri-ilmiöt eikä uusiutuvan energian lisääntyminen. Myös Saksan talous- ja teknologiaministeriön raportin mukaan sähkön toimitusvarmuus pysyy erittäin korkealla tasolla, vaikka hiilestä ja ydinvoimasta luovutaan.
3. ”Kaasua tarvitaan, jotta voidaan siirtyä pois hiilivoimasta.”
Maakaasu voi olla kivihiiltä parempi vaihtoehto lyhyen siirtymäkauden polttoaineeksi alueilla, joilla on valmis kaasuverkko. Kaasuun keskittymisen suurin riski on, että investoinnit uusiutuviin hidastuvat. Maakaasu on saastuttava fossiilinen polttoaine, jonka polton aikaiset päästöt ovat noin 60 % kivihiilen päästöistä. Lisäksi tuotantoketjun eri vaiheissa syntyy metaanipäästöjä, jotka lyhyellä aikavälillä kiihdyttävät ilmastonmuutosta jopa hiilidioksidia enemmän. EU:n alueella olemassa oleva kaasuinfrastruktuuri on riittävä kaikille kaasun kysynnän skenaarioille, joten uudet investoinnit esimerkiksi LNG-terminaaleihin ovat turhia ja siksi taloudellisesti riskialttiita.
4. “Teemme koko ajan työtä hiilestä luopumiseksi.”
Fortum puhuu mielellään siitä, miten paljon se panostaa uusiutuvaan energiaan. Hieno juttu, mutta se ei yksinään riitä. Samalla pitää luopua fossiilisesta energiantuotannosta. Uniper-kaupan myötä Fortumista on tullut yksi Euroopan eniten saastuttavista yhtiöistä, se on antanut siunauksensa uuden Datteln 4 -hiilivoimalan käynnistämiselle Saksassa ja ylläpitää välimiesoikeuskanteen uhkaa Alankomaiden hiilikieltolaista. Tämä jarruttaa fossiilisten polttoaineiden alasajoa ja pahentaa ilmastokriisiä entisestään.
5. ”Yksi Datteln 4 vastaa tusinaa vanhoja.”
Uniper ja Fortum väittävät, ettei Datteln 4 -voimalan avaaminen lisää päästöjä, koska samalla suljetaan vanhoja, enemmän saastuttavia hiilivoimaloita. Saksan ympäristöministeriö ja useat ympäristöjärjestöt ovat kuitenkin kiistäneet arviot: Dattelnin avaaminen tulee lisäämään päästöjä ja pidentämään hiilen energiakäyttöä vuosilla. Vuonna 2019 Uniperin vanhojen hiilivoimaloiden kapasiteetista oli käytössä vain 20,8%, kun taas Datteln 4 -voimalan käyttöaste tulee olemaan vanhojen sopimusten takia huomattavasti korkeampi ja vanhat voimalaitokset todennäköisesti ajettaisiin alas myös ilman Datteln 4:n avaamista. Jos Uniper haluaisi nopeita päästövähennyksiä, niin se voisi tuottaa vastaavan määrän energiaa kaasukapasiteetillaan, josta on nyt käytössä vain 1,1% ja siirtyä kaasusta seuraavan vuosikymmenen aikana uusiutuvaan energiaan.
6. ”Fortumilla ei ole valtaa Uniperiin.”
Fortum on Uniperin suurin omistaja. Uuden kaupan myötä Fortumin omistusosuus nousi lähes 70 prosenttiin ja Uniperista tuli Fortumin tytäryhtiö. Fortumilla on siis merkittävää valtaa vaikuttaa Uniperiin ja halutessaan se voisi vauhdittaa Uniperin ilmastotoimia.
7. ”Hiilen alasajosta Saksassa päättää Saksan hallitus, ei Fortum tai Uniper.”
Saksan hallitus on päättänyt luopua hiilivoimasta vasta vuoteen 2038 mennessä. Se ei kuitenkaan estä yrityksiä sulkemasta hiilivoimaloita aikaisemmin. Yritykset voivat edelleen sitoutua 1,5 asteen tavoitteeseen, joka edellyttää, että hiilivoima ajetaan alas Euroopassa vuoteen 2030 mennessä.
8. ”Hollannin on kunnioitettava kansainvälisiä sopimuksia.”
Uniper on uhannut haastaa Hollannin välimiesoikeuteen uuden hiilikieltolain vuoksi. Uniperin uhkailu perustuu kansainväliseen energiaperuskirjaan, joka suojelee energiayhtiöiden investointeja. 1990-luvulla solmittua energiaperuskirjaa on arvosteltu voimakkaasti, koska se hidastaa ilmastotoimia ja auttaa yhtiöitä nyhtämään valtioilta veronmaksajien rahoja korvaukseksi huonoista sijoituksista. Jos Uniper haluaa oikeasti kunnioittaa kansainvälisiä sopimuksia, sen tulee laittaa Pariisin ilmastosopimus etusijalle. Se taas edellyttää hiilivoiman alasajoa Euroopassa vuoteen 2030 mennessä.
9. ”Yhtiön tarkoitus on tuottaa voittoa omistajille.”
Hiilivoima ja fossiiliset sijoitukset vaarantavat nimenomaan yhtiön pitkän aikavälin kannattavuuden. Jo neljä viidestä hiilivoimalasta EU:ssa on kannattamattomia johtuen edullisesta uusiutuvasta energiasta. Tämän takia yksityinen pääoma pyrkii kiihtyvällä tahdilla pois hiilivoimasta ja hiiliriski uhkaa vaikuttaa negatiivisesti esimerkiksi yhtiöiden luottoluokitukseen. Ilmastonmuutoksen hillinnän epäonnistuminen johtaa valtaviin kustannuksiin lisääntyvien sään ääri-ilmiöiden vaikuttaessa negatiivisesti yhteiskuntaan ja yritysten toimintaan. Yritykset tarvitsevat vakaan toimintaympäristön tuottaakseen voittoa, joten voittoja on tavoiteltava 1,5 asteen tavoitteen asettamissa rajoissa.