Usein kysytyt kysymykset

Mikä on Hiilivapaa Suomi -kampanja?
Mihin kampanjaa tarvitaan?
Miksi Fortumin ja Uniperin toiminta on ongelmallista?
Tarvitaanko Datteln 4 -hiilivoimalaa korvaamaan vanhoja voimalaitoksia?
Miksi Uniper on haastamassa Hollantia välimiesoikeuteen?
Mitä mieltä kampanja on Saksan energiapolitiikasta ja ydinvoimasta?
Miten Suomen valtio voi ohjata Fortumia?
Mitä ovat institutionaaliset sijoittajat ja miten ne voivat vaikuttaa Fortumiin?
Millaisia energiaratkaisuja kampanja kannattaa?
Onko bioenergia kestävä ratkaisu energiantuotantoon?
Miksi fossiilisista polttoaineista pitää luopua?
Miksi fossiilisista polttoaineista luopumisella on kiire?
Mitä mieltä kampanja on kivihiilen vaihtamisesta maakaasuun?
Mitä mieltä kampanja on turpeesta?
Eikö kivihiiltä ja turvetta tarvita energian tarvepiikkien hoitamiseksi?
Kuulostaa hyvältä, minne allekirjoitan?


Mikä on Hiilivapaa Suomi -kampanja?

Suomalaisten yritysten täytyy kantaa vastuunsa ilmastosta niin meillä kuin maailmalla! Kampanjamme tönii suuripäästöisimpiä suomalaisyrityksiä Pariisin ilmastosopimuksen mukaiselle 1,5 asteen polulle. Tällä hetkellä kohdeyrityksenämme on valtionyhtiö Fortum, joka omistaa Uniperin kautta valtavat määrät hiilivoimaloita Euroopassa ja Venäjällä. Näiden hiilivoimaloiden päästöt vastaavat vuositasolla puolta koko Suomessa syntyvistä päästöistä. Myöhemmin laajennamme kampanjaa myös muihin suomalaisiin suuripäästöisiin yrityksiin.

Uudet vapaaehtoiset ovat lämpimästi tervetulleita toimintaan: ilmoittaudu mukaan!

Hiilivapaan Suomen taustalla on Maan ystävät yhteistyössä Luonto-Liiton, Changemakerin, Ilmastovanhempien, 350 Suomen, Fingon, Suomen YK-nuorten ja Save Pond Hockeyn kanssa. Hiilivapaa Suomi -kampanja on myös mukana Europe Beyond Coal -kampanjassa, joka toimii 28 Euroopan maassa ja jonka yhteisenä tavoitteena on siirtymä puhtaaseen energiajärjestelmään.

Hiilivapaa Suomi on seuraaja aiemmalle Hiilivapaa Helsinki -kampanjalle, joka huipentui Hanasaaren hiilivoimalan sulkemispäätökseen Helsingin kaupunginvaltuustossa joulukuussa 2015. Sittemmin kampanjassa on keskitytty mm. kunta- ja eduskuntavaalivaikuttamiseen sekä ohjattu suomalaisia kuntia kohti kestävää energiantuotantoa.


Mihin kampanjaa tarvitaan?

Vaikka Suomen hallitus on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen tehdä Suomesta hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen, ei suomalaisten yritysten toiminta ole vielä linjassa näiden ilmastotavoitteiden kanssa. Erityisesti valtio-omisteisten yhtiöiden tulisi toimia edelläkävijöinä.

Vähentämällä valtionyhtiöiden päästöjä voidaan tehdä merkittäviä päästöleikkauksia, sillä niiden päästöt ovat tällä hetkellä paljon suuremmat kuin Suomen rajojen sisällä syntyvät kansalliset päästöt. Vuonna 2019 Suomen kansalliset kokonaispäästöt olivat 52,8 miljoonaa tonnia (Mt). Fortumin koko arvoketjun hiilidioksidipäästöt olivat 25,2 Mt, sen tytäryhtiö Uniperin 56,8 Mt ja Neste Oilin 52,3 Mt.

Fossiiliteollisuus pyrkii vaikuttamaan siihen, että sen intressit näkyvät ja kuuluvat politiikassa. Corporate Observatory Europe -ryhmän selvityksen mukaan esimerkiksi EU:n keskeiset päättäjät tapaavat huomattavasti enemmän fossiililobbareita kuin uusiutuvan energian edustajia. Siksi tarvitaan kampanjointia ilmaston ja ilmastoystävällisen energiantuotannon puolesta.

Hiilivapaa Suomi -kampanjan tavoitteena on läpivalaista yhtiöiden kestämätöntä toimintaa, estää viherpesu ja vaatia, että yhtiöt sopeuttavat toimintansa 1,5 asteen tavoitteeseen. Muutos ei tapahdu itsestään, eikä varsinkaan riittävän nopeasti. Kivihiilen polttamisesta on Euroopassa ja OECD-maissa luovuttava viimeistään vuonna 2030. Myös muiden fossiilisten polttoaineiden käytön ja turvetuotannon lopettamista täytyy vauhdittaa reippaasti.


Miksi Fortumin ja Uniperin toiminta on ongelmallista?

Suomalaisesta valtionyhtiö Fortumista on tullut Uniper-kaupan myötä yksi Euroopan suurista saastuttajista. Fortum osti 46,7 % saksalaisesta energiayhtiö Uniperista vuonna 2018 ja kasvatti omistusosuuttaan 73,4 prosenttiin toukokuussa 2020, jolloin Uniperista tuli Fortumin tytäryhtiö.

Fortumin ja Uniperin yhteenlasketut kokonaispäästöt (82 Mt CO2) vastaavat 1,5-kertaisesti Suomen valtion päästöjä (52,8 Mt CO2). Yksin Uniperin hiilivoimaloiden päästöt vastaavat noin puolta Suomen kokonaispäästöistä. Fortumilla ja Uniperilla on hiilivoimaloita Suomessa, Puolassa, Saksassa, Hollannissa, Isossa-Britanniassa ja Venäjällä. Vaikka osalle voimaloista on jo tiedossa sulkemisaikataulu kansallisten hiililakien ansiosta, ilmastotiede edellyttää kaikkien hiilivoimaloiden alasajoa vuoteen 2030 mennessä Euroopassa ja OECD-maissa. Myös erilaiset koalitiot, kuten sijoittajien ClimateAction100+-koalitio ja Powering Past Coal-liittouma vaativat hiilivoiman alasajoa vuoteen 2030 mennessä.

Uniper on asettunut jarruttamaan edistyksellisellistä ilmastopolitiikkaa Euroopassa. Yhtiö on avaamassa uutta Datteln 4 -hiilivoimalaa Saksaan kesällä 2020 vastoin Saksan hiilikomission suositusta. Uniper on uhannut Alankomaita välimiesoikeudella, koska maa hyväksyi hiilen energiakäytön vuonna 2030 kieltävän lain. Uniper myös suunnittelee uutta fossiili-infrastruktuuria, kuten nesteytetyn maakaasun (LNG) terminaalia Saksan Wilhelmshaveniin. Lisäksi Uniperin ja Fortumin käyttämän hiilen tuotantoon liittyy vakavia ihmisoikeusloukkauksia ja ympäristöongelmia.


Tarvitaanko Datteln 4 -hiilivoimalaa korvaamaan vanhoja voimalaitoksia?

Saksassa kivihiilen käyttö on puolittunut viiden viime vuoden aikana markkinaehtoisesti. Datteln 4 -hiilivoimalan avaaminen tässä tilanteessa katkaisisi tämän hyvän kehityksen ja pitkittäisi Saksan kivihiiliriippuvuutta ainakin vuoteen 2033 asti. Uuden hiilivoimalan avaaminen 2020-luvulla yhdessä Euroopan rikkaimmasta maista lähettää tuhoisan viestin muulle maailmalle.

Vuonna 2019 Uniperin vanhojen hiilivoimaloiden kapasiteetista oli käytössä vain 20,8 % (589 MW). Jos uusi Datteln 4 -hiilivoimala avataan, aktivoituvat Uniperin 863 MW:n sopimukset kahden asiakkaan, energiayhtiö RWE:n ja rautatieyhtiö Deutsche Bahnin, kanssa. Datteln 4 -voimalan käyttö olisi siis huomattavasti suurempaa kuin Uniperin nykyisten hiilivoimaloiden käyttö on ollut, mikä tarkoittaisi Saksan hiilidioksidipäästöjen kasvua. Saksan ympäristöministeriön mukaan vuosipäästöt nousisivat Datteln 4:n käyttöiän aikana vähintään 10 Mt, vaikka vastaava määrä hiilikapasiteettia suljettaisiin. Ympäristöjärjestöjen laskelmien mukaan päästölisäys on todennäköisesti tätä suurempi, jopa 4 Mt jokaisena käyttövuonna.

Datteln 4:n avaamista on perusteltu tasaisen sähköntuotannon turvaamisella Saksassa. Voimala ei kuitenkaan tuota sähköä Saksan yleiseen sähköverkkoon, vaan voimalasta on suora verkkoyhteys sen asiakkaille eli Saksan rautateiden eristettyyn sähköverkkoon ja Dortmundin paikallisverkkoon. Alunperin Datteln 4:n piti valmistua käyttöön vuonna 2011. Kymmenen vuoden viivästyksestä huolimatta Saksa ei ole kärsinyt Datteln 4:n puuttumisesta.

Uniper on luvannut Datteln 4 -voimalan olevan vanhoja voimaloita tehokkaampi, koska sen kattiloissa on käytetty materiaalina T24-terästä. T24-teräs alkoi kuitenkin halkeilla  jo ensimmäisissä käyttökokeiluissa ja sitä on jouduttu korvaamaan tavallisella teräksellä. On epäselvää, onko voimala teräslaadun vaihtamisen jälkeen niin tehokas, kuin alunperin on suunniteltu.

Saksan hiilikomissio suositti, ettei uusia hiilivoimaloita oteta käyttöön 2020-luvulla. Datteln 4:n uusi esiinnousu onkin ollut Saksassa suuri yllätys. Datteln 4:n asiakkaat RWE ja DB eivät enää halua sen tuottamaa sähköä. Riippuvuus hiilisähköstä pitkälle 2030-luvulle asti on räikeässä ristiriidassa kummankin yhtiön omien hiilineutraaliustavoitteiden kanssa. Lisäksi Datteln 4:n tuottaman sähkön hinta RWE:lle ja DB:lle on määritelty jo vuonna 2005, ja se on nykyistä sähkön markkinahintaa huomattavasti korkeampi.

Sopimukset astuvat voimaan vain, jos Datteln 4 avataan. RWE ja Uniper ovatkin olleet oikeudessa, koska RWE pyrkii irti sopimuksestaan. Ennen oikeuskäsittelyn etenemistä seuraavaan vaiheeseen oikeuslaitos edellyttää, että RWE yrittää neuvotella sähkön hintaa alaspäin Uniperin kanssa. Uniper on omassa vuosikertomuksessaan kirjannut mahdolliset hinnanalennukset huomattavaksi riskiksi Datteln 4:n kannattavuudelle.


Miksi Uniper on haastamassa Hollantia välimiesoikeuteen?

Alankomaissa hyväksyttiin joulukuussa 2019 uusi laki, jonka mukaan hiilivoimaloiden käytön tulee loppua vuoden 2029 loppuun mennessä. Uniperin on siis suljettava vuonna 2016 avaamansa Maasvlakten hiilivoimala Rotterdamissa tai siirryttävä käyttämään voimalassa jotain muuta polttoainetta kuin kivihiiltä.

Uniperin mielestä se on oikeutettu korvauksiin, koska hiilivoimala joudutaan sulkemaan jo vuoden 2029 loppuun mennessä, vaikka sen odotettu käyttöikä on 40 vuotta (vuoteen 2056 asti). Uniper Beneluxin johtaja Hans Schoenmakers on kommentoinut, että yhtiö pitää Hollannin toimintaa pakkolunastuksena, ja Uniper on vihjannut vaativansa Alankomailta noin 850 miljoonan euron korvausta.

Uniper ei voi väittää olevansa yllättynyt hiilenkieltolaista. Vuosina 2004–2010 Alankomaiden hallitus varoitti energiayhtiöitä tiukentuvista ilmastotoimista. Uniper, RWE ja Engie eivät reagoineet varoituksiin ajoissa vaan avasivat Alankomaihin kolme uutta hiilivoimalaa vuonna 2015.

Uniperin haaste olisi myös törkeässä ristiriidassa “saastuttaja maksaa” -periaatteen kanssa, johon EU:n ympäristövastuuta koskeva direktiivi perustuu. Saastuttavan liiketoiminnan harjoittaja on ensisijassa vastuussa kustannuksista, joita saasteiden hillintä aiheuttaa.

Uniperin oikeusjuttu rakentuu energiaperuskirjan (Energy Charter Treaty eli ECT) varaan. Kyseessä on vuonna 1994 pitkälti ilman julkista tarkastelua solmittu sopimus, joka on tällä hetkellä voimassa 53 maassa. Sopimus antaa ulkomaisille sijoittajille, kuten energiayhtiöille, vallan haastaa valtioita välimiesoikeuteen (ISDS) ja vaatia miljardikorvauksia, jos valtio esimerkiksi pysäyttää uuden öljy- tai kaasuputken rakentamisen tai päättää kivihiilen alasajosta. ISDS-haasteet ratkaistaan kolmen yksityisen asianajajan eli välimiehen sovittelussa, julkisen oikeuslaitoksen ulkopuolella ja usein piilossa julkisuudelta. Lisätietoa tarjoaa Euroopan Maan ystävien tuore raportti Ilmastotoimien este: 10 syytä, miksi EU:n ja hallitusten on irtauduttava ECT-sopimuksesta.


Mitä mieltä kampanja on Saksan energiapolitiikasta ja ydinvoimasta?

Saksa pyrkii uudistamaan energiapolitiikkaansa lisäämällä uusiutuvan energian osuutta ja luopumalla ydinvoimasta. Tähän laajaan energiapoliittiseen uudistukseen viitataan saksaksi termillä Energiewende. Vuonna 2011 Saksa päätti sulkea maan ydinvoimalat vuoteen 2022 mennessä. Päätöstä on kritisoitu, koska sen katsotaan lisänneen tarvetta hiilivoimalle ja siten myös päästöjä ja ilmansaasteita.

IEA arvioi, että ydinvoiman alasajo ja suuri sähkönvienti ovat vaikeuttaneet Saksan päästövähennyksiä mutta suunnitellulla hiilen alasajolla Saksa voi edelleen pitää kiinni pitkän tähtäimen päästövähennystavoitteistaan. Tutkimuksen mukaan ydinvoiman alasajo on vaikuttanut merkittävästi siihen, että investoinnit uusiutuvaan energiaan ovat lisääntyneet.

Vuonna 2019 Saksa saavuttikin EU-maista suurimmat energian päästövähennykset. Saksa on siis kirinyt ilmastotavoitteidensa saavuttamiseksi, ja erityisesti sähkön uusiutuva kapasiteetti on lisääntynyt vauhdilla. Vuonna 2019 uusiutuvilla tuotettiin noin 40 % Saksan sähköstä.

Liikenteen ja lämmityksen päästöjä pitäisi vähentää huomattavasti nykyistä nopeammin. Saksan tulee myös pikimmiten vahvistaa tuulituotantoa ja parantaa tuulisähkön siirtokapasiteettia pohjoisesta etelään. Viime vuosien poliittiset päätökset ovat vaikeuttaneet tuulivoiman rakentamista, ja tuulipuistoja vastustetaan oikeusjutuilla.

Samaan aikaan kun Saksa on sulkenut valtaosan ydinvoimaloistaan 2011 alkaen, kivihiilen käyttö on vähentynyt puoleen. Vuonna 2019 myös ruskohiilen käyttö lähti laskuun. Tämä kehityskulku ei tue näkemystä, että ydinvoiman alasajaminen olisi lisännyt Saksan riippuvuutta kivihiilestä. Saksa ei saavuta vuodelle 2020 sovittua päästövähennystavoitetta, mutta alitus on vähäisempi kuin mitä aiemmin arvioitiin. Syy tähän on viime vuosina radikaalisti vähentynyt kivihiilen käyttö.

Gross power production in Germany 1990-2019
Lähde Germany’s energy consumption and power mix in charts, lisenssi BY SA 4.0

Suomalaisessa keskustelussa Saksan energiapolitiikasta esiintyy usein näkemys, että Saksan päätös ajaa ydinvoima alas on ollut yksiselitteisesti väärä. Kuitenkin taloudellisesta näkökulmasta uusiutuva sähkö on Saksassa tällä hetkellä (tammikuu 2020) suunnilleen saman hintaista kuin ydinvoimalla tuotettu sähkö. Lisäksi lähitulevaisuudessa uusiutuvan energian hinta oletettavasti laskee ja ydinvoiman hinta nousee. Saksassa ei ole vielä määritelty ydinjätteen loppusijoitusta tai sen hintaa, ja tätä pidetään lisäkustannuksena ydinvoimalle. Tuuli- ja aurinkoenergian tukena tarvittavana säätövoimanakaan ydinvoima ei ole kustannustehokkainta, sillä edullisemmaksi se tulisi täydellä kapasiteetilla käytössä olevana perusvoimana.

Ensisijaisesti ydinvoiman alasajossa on kuitenkin ollut kyse politiikasta. Kyselyjen ja tutkimusten mukaan Saksassa kansalaisten näkökulma ydinvoimaan on selkeä: pienistä hiilidioksidipäästöistä huolimatta ydinvoimalla ei ole äänestäjien tukea eikä näin ollen poliittista hyväksyntää.


Miten Suomen valtio voi ohjata Fortumia?

Valtio on merkittävä omistaja useassa suuripäästöisessa yrityksessä ja vaikuttaa niihin omistajaohjauksen kautta. Ennen 2019 eduskuntavaaleja kaikki Marinin hallituksen puolueet ilmoittivat kannattavansa omistajaohjauspolitiikkaa, joka on linjassa 1,5 asteen tavoitteen kanssa ja joka vauhdittaa fossiilisten polttoaineiden alasajoa sekä hiilivarastojen ja nielujen kasvattamista.

Hallitus hyväksyi 8.4.2020 uuden omistajapoliittisen periaatepäätöksen, jonka mukaan valtionyhtiöiden on huomioitava Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi 1,5 asteeseen. Seuraavaksi hallituksen on varmistettava, että yhtiöt todella siirtyvät 1,5 asteen mukaiselle polulle. Yhtiöiden on tehtävä aikataulutetut, tieteeseen perustuvat suunnitelmat, joilla tavoitteisiin päästään. Hallituksen taas on seurattava yhtiöitä ja puututtava aktiivisesti toimiin, jotka ovat ristiriidassa omistajaohjauksen periaatteiden kanssa.

OECD:n ohjeet valtionyhtiöiden omistajaohjaukseen korostavat yhtiöiden autonomiaa niille määriteltyjen tavoitteiden saavuttamisessa mutta muistuttavat, että valtionyhtiöiden tarkoitus on ensisijaisesti yhteiskunnallisen arvon maksimointi. On kuitenkin yhtiön omistajan tehtävä asettaa tavoitteet yhtiöille. Ilmastonmuutos on myös ihmisoikeuskysymys ja YK:n yritysvastuuperiaatteiden ihmisoikeusnäkökulmasta valtionyhtiöiden toiminta on aina ymmärrettävä valtion toiminnaksi.


Mitä ovat institutionaaliset sijoittajat ja miten ne voivat vaikuttaa Fortumiin?

Institutionaaliset sijoittajat, kuten suomalaiset eläkerahastot, omistavat merkittäviä osuuksia fossiiliyhtiöistä. Ilmastotutkimuksen mukaan hiilivoimasta on kuitenkin luovuttava Euroopassa ja OECD-maissa vuoteen 2030 mennessä. Tätä vaativat yhä laajemmin myös vastuulliset sijoittajat, joilla on keskeinen asema vaadittavassa muutoksessa: he pystyvät vaikuttamaan yritysten toimintaan ja tarvittaessa vetämään sijoituksensa pois vastuuttomista yhtiöistä.

Sijoittajat pystyvät vaikuttamaan myönteisellä tavalla siihen, että Fortumia ja Uniperia johdetaan oikeaan suuntaan ilmastokriisin keskellä. Samalla sijoittajat turvaavat tulevat tuottonsa hiili- ja maineriskeiltä, joita fossiiliseen energiantuotantoon sijoittaminen aiheuttaa.

Institutionaalisten sijoittajien on sitouduttava kunnianhimoiseen hiilipolitiikkaan (hiiltä rajoittavat sijoituskäytännöt), joka on vähintään Europe Beyond Coal -verkoston suosittamalla tasolla. Vastuullisten sijoittajien tulee ottaa käyttöön kaikki aktiivisen omistajuuden keinot: tarkkailulistat, julkiset kannanotot sekä viime kädessä divestointi eli sijoitusten poisvetäminen fossiilisista.


Mitkä ovat Suomen suuripäästöiset yhtiöt?

Vuonna 2018 Suomen kymmenen suuripäästöisintä yhtiötä suuruusjärjestyksessä ovat Energiaviraston mukaan SSAB, Helen, Neste, Fortum, Finnsementti, Turun Seudun Energiatuotanto, Vaskiluodon voima, Outokumpu, Alholmens Kraft ja Seinäjoen voima.

Suuripäästöisimmät valtionyhtiöt ovat Fortum, Finnair, Gasum, Neste ja Vapo. Yhtiöiden yhteenlasketut suorat hiilidioksidipäästöt ovat 30 Mt. Edellä mainittujen yhtiöiden päästöt ovat vielä suuremmat, kun mukaan lasketaan myös niiden epäsuorat päästöt. Esimerkiksi Fortumin koko arvoketjun hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2019 25,2 Mt ja sen tytäryhtiö Uniperin 56,8 Mt, kun taas Neste Oilin koko arvoketjun päästöt olivat 52,3 Mt.


Millaisia energiaratkaisuja kampanja kannattaa?

Kampanjan vaikuttamiskohteita ovat Suomen suuripäästöisimmät yritykset, joiden käyttämät fossiiliset polttoaineet, turve mukaan lukien, on ajettava alas koko arvoketjussa eli myös yritysten omistamissa kohteissa. Kampanjan näkökulmasta ensisijaisia fossiilisten polttoaineiden korvaajia ovat mahdollisimman kestävät ja päästöttömät uusiutuvat energiamuodot, kuten aurinkovoima, tuulivoima, hukkalämmön talteenotto, teollisen kokoluokan ja kiinteistökohtaiset lämpöpumput, geolämpö ja geoterminen energia, aurinkolämpö sekä erilaiset yhteisöenergiaratkaisut yhdistettynä energiatehokkuuteen.

Älyteknologiat, kysyntäjoustoteknologiat ja rakennuskannan energiaremontit vähentävät energian kulutustarvetta sekä kulutuspiikkejä. Myös lämmön kausivarastointi kesältä talvelle sekä matalalämpöverkkojen ja kaksisuuntaisen kaukolämpöverkon käyttöönottaminen ovat vaihtoehtoja, joita kaupungeissa pitäisi tarkastella. Aalto-yliopiston Smart Energy Transition -hanke on vuonna 2019 laatinut puhtaan kaukolämpöverkon mallin, jonka keskiössä ovat tuulivoima, lämpöpumput ja lämpövarastot.

Suomen energiapaletti eroaa keskieurooppalaisesta siinä, että kivihiili- ja turvevoimalat ovat Suomessa kytköksissä erityisesti lämmöntuotantoon. Keski-Euroopassa ei juurikaan käytetä kaukolämpöverkkoja, ja hiilivoimalat tuottavat pääosin sähköä. Sähköntuotanto uusiutuvalla energialla eli erityisesti tuuli-, aurinko- ja vesivoimalla on jo teknisesti helppoa, mutta ratkaisujen laajamittainen käyttöönotto edellyttää poliittisia päätöksiä ja investointeja.

Lue lisää uusiutuvasta energiasta ja energiatehokkuudesta oppaastamme.


Onko bioenergia kestävä ratkaisu energiantuotantoon?

Bioenergialla on suuret välittömät päästöt, joita on vähennettävä nopeasti, koska ilmastonmuutoksen hillinnällä on kiire. Bioenergia voi olla ilmaston kannalta hyödyllistä ainoastaan, kun käytetään kestävyyskriteerit täyttäviä, nopeakiertoisia biomassajakeita. Nopeakiertoisilla biomassajakeilla viitataan puunkorjuussa syntyvään hakkuujätteeseen, oksiin ja risuihin (huom. ei kantoihin) sekä teollisuuden tähteisiin, kuten sahanpuruun ja puunkuoreen, jotka lahoavat vuosissa tai parissa vuosikymmenessä.

Kestävyyskriteerit täyttävän metsäbiomassan riittävyys on kuitenkin kyseenalaista tilanteessa, jossa sitä havitellaan lämmön- ja sähköntuotannon lisäksi myös liikenteen biopolttoaineiden tuotantoon.

Sipilän hallituksen kansallinen metsästrategia lisäsi hakkuita noin 15 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan hiilinielut pienenivät 43 % vuonna 2018. Nielujen pieneneminen tarkoittaa metsiin sitoutuvan hiilen määrän vähenemistä, mikä vaikuttaa ilmakehään päästöjen tavoin. Hakkuiden kasvattaminen edelleen tai edes nykytasolla pitäminen tarkoittaa siis sitä, että kaikilla muilla sektoreilla tarvitaan huomattavasti aiempaa tiukempia päästövähennyksiä.

Ilmastovaikutusten lisäksi metsäenergia vaikuttaa negatiivisella tavalla luonnon monimuotoisuuteen. Metsätaloudesta johtuvat lahopuun ja vanhojen metsien väheneminen ovat tärkeimmät syyt niin metsälajien uhanalaisuudelle kuin lajien sukupuuttoon kuolemiselle.

Sekä kotimaiset että kansainväliset tutkijat ovat huolissaan metsien käytön negatiivisista ilmasto- ja monimuotoisuusvaikutuksista. Kansainvälisen EASAC-tutkimusryhmän mukaan bioenergia ei ole hiilineutraalia, sillä biomassan poltossa vapautuva hiilidioksidi sitoutuu huomattavasti hitaammin kuin aikaisemmin on ajateltu, vuosikymmenien tai jopa vuosisatojen kuluessa. Lisäksi korjuukäytänteistä riippuen metsämaiden hiilivaranto saattaa jäädä tyystin palautumatta.

Suomen on varauduttava myös siihen, että kaikkea puuenergiaa ei tulevaisuudessa lasketa EU:n päästökaupassa päästöttömäksi. Keskustelua metsäperäisen bioenergian kestävyyskriteereistä käydään Euroopassa jatkuvasti.

Bioenergiaan liittyvien ongelmien vuoksi Hiilivapaa Suomi -kampanja näkee bioenergian korkeintaan osaratkaisuna fossiilisten energialähteiden korvaamiseen. Selvän pääpainon tulee olla päästöttömillä vaihtoehdoilla, kuten energiansäästöllä, lämpöpumpuilla ja hukkalämmön talteenotolla.


Miksi fossiilisista polttoaineista pitää luopua?

Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita ei voi saavuttaa ilman, että fossiilivoimalat ajetaan alas ja energiantuotannossa siirrytään kestäviin ratkaisuihin nopeasti. Kivihiili ja turve ovat eniten ilmastonmuutosta kiihdyttäviä energiantuotannon polttoaineita.  Kun kivihiili- ja turvevoima ajetaan alas, siirtymä tulee toteuttaa työntekijöille oikeudenmukaisella tavalla.

Kivihiilen polton jatkaminen on myös taloudellisesti riskialtista. EU:n päästökauppajärjestelmä uudistui vuoden 2019 alussa, ja uudistukset tulevat nostamaan päästöoikeuden hintaa ainakin jonkin verran. Jo nyt kivihiilen käyttö energiantuotannossa on paljastunut kannattamattomaksi useissa voimaloissa eri puolilla maailmaa.

Kannattavuutta uhkaa kasvavissa määrin koko ajan lisääntyvä edullisesti tuotettu uusiutuva energia. Euroopan energiamarkkinoilla on käynnissä laaja, nopeasti etenevä murros kohti täysin uusiutuvaan energiaan perustuvaa järjestelmää. Esimerkiksi Saksassa kivihiilen käyttö on puolittunut viidessä vuodessa markkinaehtoisesti.

E.ONin ja Enelin kaltaiset merkittävät eurooppalaiset energiayhtiöt ovat ilmoittaneet suurista strategisista muutoksista: fossiilisen energiantuotannon sijaan ne panostavat jatkossa uusiutuvan energian, energiansäästön ja älykkäiden energiajärjestelmien palveluihin. Maailmalla hiilivoimalahankkeita perutaan enemmän kuin rakennetaan. Yksityiset ja julkiset sijoittajat ympäri maailmaa, kuten Black Rock USA:ssa ja Varma ja Ilmarinen Suomessa, ovat ilmoittaneet uusista ilmastolinjauksista ja divestoinneista.


Miksi fossiilisista polttoaineista luopumisella on kiire?

Pariisin ilmastosopimuksessa päätettiin, että ilmaston lämpeneminen on pyrittävä rajoittamaan 1,5 asteeseen. Tavoitteen saavuttaminen vaatii mittavia toimia jo lähivuosina. Carbon Briefin analyysin mukaan jo neljän vuoden annos nykytason ilmastopäästöjä riittää suurella todennäköisyydellä nostamaan lämpötilaa 1,5 asteella. Joidenkin tutkijoiden mukaan 1,5 asteen lämpeneminen tulee toteutumaan jo tähän mennessä syntyneiden päästöjen vuoksi.

Carbon countdown
Carbon Briefin analyysin mukaan jo neljän vuoden annos nykytasoisia ilmastopäästöjä riittää aiheuttamaan lämpötilan nousemisen 1,5 asteella.

Sitran tilaaman tutkimuksen mukaan Suomessa päästöjä pitäisi vähentää 130–150 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä, jos haluamme noudattaa Pariisin sopimusta ja estää ilmastokatastrofin. Tämä tarkoittaa, että päästöjen nollaamisen lisäksi hiilidioksidia pitää sitoa ilmakehästä esimerkiksi metsityksellä.

Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä eli tuolloin Suomen päästöjen pitäisi olla yhtä suuret kuin hiilinielut. Ilmastopaneelin laskelmien mukaan Suomen tulee vähentää päästöjä vuoteen 2035 mennessä noin 70 prosenttia verrattuna vuoteen 1990. Se tarkoittaa, että vuonna 2035 päästöjä olisi jäljellä noin 21,4 Mt ja maankäyttösektorin nettonielu olisi vähintään samansuuruinen.

Hallituksen jo toimeenpanemat päästövähennykset (kuten kivihiilen kielto) kattavat vain 45 % päästövähennystarpeesta. Huomattava osa (19 Mt eli 55% päästövähennystarpeesta) on vielä ilman suunnitelmaa tai toimenpidettä. Tätä kuilua tavoitteiden ja toimien välillä on mahdotonta kuroa umpeen ilman, että luovutaan fossiilisista polttoaineista. On myös hyvä muistaa, että pidemmällä aikavälillä Suomen on edelleen vähennettävä päästöjä ja kasvatettava nieluja päästöjä suuremmiksi eli muututtava hiilinegatiiviseksi. Hiilineutraalius on tärkeä välietappi muttei lopullinen tavoite.


Mitä mieltä kampanja on kivihiilen vaihtamisesta maakaasuun?

Maakaasu on kivihiiltä parempi vaihtoehto siirtymäkauden polttoaineeksi käyttökohteissa, joissa kaasuun siirtyminen ei vaadi suuren mittakaavan investointeja. Maakaasun polton aikaiset päästöt ovat noin 60 % kivihiilen päästöistä. Kuitenkin myös maakaasulla on suuret päästöt, jotka eivät rajoitu pelkästään polton aikaisiin päästöihin. Tuotantoketjun eri vaiheissa (poraus, käsittely, jakelu ja käyttö) syntyy myös metaanipäästöjä.

Suomessa kannattaakin ensisijaisesti suunnata resurssit pitkän ajan ratkaisujen kehittämiseen ja käyttöönottoon. Pitkän aikavälin kestäviä ratkaisuja ovat muun muassa energiatehokkuus, hukkalämmön hyödyntäminen, lämpöpumput, geoterminen lämpö ja aurinkolämpö.

Kaasua varten ei tule rakentaa uutta infrastruktuuria. EU:n olemassa oleva kaasuinfrastruktuuri on riittävä kaikille EU:n tuleville kaasunkysynnän skenaarioille, jopa äärimmäisten toimintahäiriöiden aikana tai jos kaasun kysyntä ennusteiden vastaisesti kasvaisi. Uusia kaasuinfrastruktuurihankkeita ei voida perustella energiaturvallisuudella. Sen sijaan niissä on kymmenien miljardien eurojen yli-investoinnin ja arvonsa menettävän omaisuuden riski.

Energia-alan konsulttiyhtiö Triconomicsin mukaan kaasun kysyntä EU:ssa vuodelle 2030 on arvioitu 12,2–40,5 % liian korkeaksi, sillä kaasun kulutuksen ennusteet ovat jatkuvasti perustuneet liioiteltuun kulutustarpeeseen. EU-komission 2050 Zero-Carbon Roadmapin mukaan EU:n fossiilisten polttoaineiden (eli myös kaasun) kysyntä laskee 35 % vuoteen 2030 mennessä ja niistä luovutaan miltei täysin vuoteen 2050 mennessä. Investoinnit kaasuinfrastruktuuriin ovat pitkäikäisiä: niillä on jopa 60 vuoden käyttöikä. Uuden kaasuinfrastruktuurin rakentaminen on siksi ristiriidassa EU:n ilmastotavoitteiden kanssa.


Mitä mieltä kampanja on turpeesta?

Turpeen polton päästöt ovat jopa korkeammat kuin kivihiilen polton aiheuttamat päästöt. EU ja IPCC luokittelevat turpeen fossiiliseksi polttoaineeksi, sillä vaikka se on eloperäistä, sen uusiutuminen kestää tuhansia vuosia.

Helsingin Sanomien mukaan turpeen vuosittaiset päästöt Suomessa ovat noin 7 miljoonaa tonnia, suunnilleen saman verran kuin kivihiilen päästöt. Esimerkiksi Suomen koko henkilöautoliikenteen päästöt ovat noin 6 miljoonaa tonnia vuodessa.

Suot ovat merkittävä hiilivarasto. Yli kaksi kolmasosaa Suomen hiilivarastoista on turpeessa. Suojelemalla ja ennallistamalla turvesoita Suomi voisi vahvistaa hiilinielujaan ja soiden monimuotoisuutta. Kampanjan tavoitteena on saada Suomen päästöt laskemaan, joten kannatamme myös turvevoimaloiden korvaamista päästöttömillä uusiutuvan energian lähteillä.


Eikö kivihiiltä ja turvetta tarvita energian tarvepiikkien hoitamiseksi?

Monet uudet lämmöntuotannon vaihtoehdot, kuten geoterminen energia ja hukkalämmön käyttö, tuottavat lämpöä tasaisesti, joten niissä ei ole samanlaisia vaihtelevan tuotannon haasteita kuin vaikkapa tuulivoimassa sähköntuotannossa. Helsingin seudulla täystehomitoitettu maalämpöpumppu toimii ilman lisäsähköä -26 asteeseen asti. Geolämpölaitokset taas kuluttavat sitä vähemmän sähköä, mitä syvemmälle lämpökaivo yltää.

Säätövoimaa tarvittaneen ainakin siirtymäkaudella päästöttömään lämmitykseen jossain määrin jatkossakin, mutta säätövoiman ei tarvitse olla hiiltä tai turvetta, vaan sitä voidaan tuottaa esimerkiksi puulla ja biokaasulla. Pahimpien pakkaspäivien lämmöntarve voidaan kattaa pienien, tarvittaessa käyttöön otettavien varavoimaloiden tuotannolla, kuten nykyisin tehdään. Lisäksi energian varastoinnin kehittyminen sekä kysyntäjoustot pienentävät säätövoiman tarvetta.


Kuulostaa hyvältä, minne allekirjoitan?

Mahtavaa, että haluat tukea työtämme! Näin pääset eteenpäin:

→ Mitä minä voin tehdä? Fortum-vaikuttajan työkalupakki
→ Kaada hiilivoimaloita lahjoituksella