Usein kysytyt kysymykset

Yleistä kampanjasta
Mikä on Hiilivapaa Suomi -kampanja?
Mitkä ovat kampanjan vaatimukset?
Mihin kampanjaa tarvitaan?
Mitä minä voin tehdä? Miten pääsen mukaan?

Fortum ja Uniper
Miksi kampanja keskittyy juuri Fortumiin ja Uniperiin?
Eikö Fortumin ilmastosuunnitelmat ole jo tarpeeksi kunnianhimoiset?
Miksi Uniper on haastanut Hollannin välimiesoikeuteen?
Mitä ympäristö- ja ihmisoikeusongelmia Fortumin tuotantoketjuihin liittyy?
Miten Suomen valtio voi ohjata Fortumia?
Mitä ovat institutionaaliset sijoittajat ja miten ne voivat vaikuttaa Fortumiin?

Energiaratkaisut
Millaisia energiaratkaisuja kampanja kannattaa?
Riittävätkö uusiutuvat fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen?
Mitä mieltä kampanja on kivihiilen vaihtamisesta maakaasuun?
Mitä mieltä kampanja on vedystä?
Mitä mieltä kampanja on bioenergiasta?
Mitä mieltä kampanja on turpeesta?


Mikä on Hiilivapaa Suomi -kampanja?

Suomalaisten yritysten täytyy kantaa vastuunsa ilmastosta niin meillä kuin maailmalla! Hiilivapaa Suomi tönii suuripäästöisimpiä suomalaisyrityksiä Pariisin ilmastosopimuksen mukaiselle 1,5 asteen polulle. 

Tällä hetkellä kohdeyrityksemme on valtionyhtiö Fortum, joka omistaa valtavat määrät fossiilivoimaloita Euroopassa ja Venäjällä.  Fortumin ja sen tytäryhtiö Uniperin yhteenlasketut päästöt (189,5 Mt) ovat lähes nelinkertaiset verrattuna Suomen valtion vuosipäästöihin (47,7 Mt).

Fortum on globaali fossiilijätti, jonka toimitusketjujen lonkerot yltävät kaikkialle. Kivihiili ja fossiilikaasu, joita yhtiö polttaa, ostaa ja myy, aiheuttaa valtavaa inhimillistä kärsimystä, tuhoaa ympäristöä ja vaikeuttaa globaaleja ilmastotoimia.

Fortumin omistajilla on valtaa muuttaa yhtiön toimintaa. Enemmistön Fortumista (50,76 %) omistaa Suomen valtio, joten Hiilivapaa Suomi pyrkii vaikuttamaan siihen, miten valtion omistajaohjaus ohjaa yhtiön toimintaa. Lisäksi kampanja kohdistuu Fortumia omistaviin suursijoittajiin ja rahoittajiin, kuten eläkerahastoihin ja pankkeihin. 

Vapaaehtoisilla on suuri rooli kampanjassa. He ovat mukana kaikessa: lobbauksesta someviestintään, mielipidekirjoituksista mielenosoitusjärjestelyihin. Uudet vapaaehtoiset ovat lämpimästi tervetulleita toimintaan – ilmoittaudu mukaan!

Hiilivapaan Suomen taustalla on Maan ystävät ja kampanjaa tukevat Luonto-Liitto, Changemaker, Ilmastovanhemmat, 350 Suomi, Fingo, Suomen YK-nuoret ja Save Pond Hockey. Hiilivapaa Suomi on myös mukana Europe Beyond Coal -verkostossa, joka toimii 28 Euroopan maassa ja jonka yhteisenä tavoitteena on siirtymä päästöttömään, ekologisesti kestävään ja turvalliseen energiajärjestelmään.

Hiilivapaa Suomi on seuraaja aiemmalle Hiilivapaa Helsinki -kampanjalle, joka huipentui Hanasaaren hiilivoimalan sulkemispäätökseen Helsingin kaupunginvaltuustossa joulukuussa 2015. Sittemmin kampanjassa on keskitytty esimerkiksi kunta- ja eduskuntavaalivaikuttamiseen sekä ohjattu suomalaisia kuntia kohti kestävää energiantuotantoa.


Mitkä ovat kampanjan vaatimukset?

Hiilivapaan Suomen Fortumiin ja Uniperiin kohdistuvat päävaatimukset ovat:

  1. Fortumin ja Uniperin kaikki fossiilivoimalat on suljettava ilmastotieteen vaatimassa aikataulussa. Fossiilisten alasajolle tehtävä tiekartta, joka sisältää oikeudenmukaisen siirtymän työntekijöille. Voimaloita ei saa myydä eteenpäin.
  2. Fortum ja Uniper lopettavat heti investoinnit hiilivoimaan ja fossiilikaasuun. Sen sijaan yhtiöt kasvattavat investointeja uusiutuvaan energiaan ilmastotieteen vaatimalle tasolle.
  3. Fortum ja Uniper eivät jarruta ilmastotoimia esimerkiksi oikeuskanteilla tai lobbaamisella.

Mihin kampanjaa tarvitaan?

Suomen hallitus on sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen ja asettanut tavoitteen hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä. Suomalaisten yritysten toiminta ei kuitenkaan ole vielä linjassa näiden ilmastotavoitteiden kanssa. Erityisesti valtio-omisteisten yhtiöiden tulisi toimia edelläkävijöinä.

Vähentämällä valtionyhtiöiden päästöjä voidaan tehdä merkittäviä päästöleikkauksia, sillä niiden päästöt ovat tällä hetkellä paljon suuremmat kuin Suomen rajojen sisällä syntyvät kansalliset päästöt. Vuonna 2021 Suomen kansalliset kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt olivat 47,7 miljoonaa tonnia (Mt). Vuonna 2021 Fortumin ja Uniperin koko arvoketjun kasvihuonekaasupäästöt olivat 189,5Mt ja Nesteen 37,6Mt.

Fossiiliteollisuus pyrkii vaikuttamaan siihen, että sen intressit näkyvät ja kuuluvat politiikassa. Fossil Free Politics -kampanjan selvityksen mukaan esimerkiksi EU:n keskeiset päättäjät tapasivat fossiililobbareita keskimäärin 1.5 kertaa viikossa vuosina 2015–2021. Siksi tarvitaan kampanjointia ilmastoystävällisen energiantuotannon puolesta.

Hiilivapaa Suomi -kampanjan tavoitteena on läpivalaista yhtiöiden kestämätöntä toimintaa, estää viherpesu ja vaatia, että yhtiöt sopeuttavat toimintansa 1,5 asteen tavoitteeseen. Muutos ei tapahdu itsestään, etenkään riittävän nopeasti. Kivihiilen polttamisesta on Euroopassa ja OECD-maissa luovuttava viimeistään vuonna 2030. Myös fossiilikaasusta, turpeesta ja muista fossiilisista polttoaineista täytyy luopua paljon nykyistä tahtia nopeammin.


Mitä minä voin tehdä? Miten pääsen mukaan?

Vapaaehtoiset ovat tärkeitä Hiilivapaa Suomi- kampanjalle. He ovat mukana kaikessa kampanjatoiminnassa ja sen suunnittelussa. 

Vapaaehtoisena voit päästä mukaan esimerkiksi lobbaamaan, järjestämään tempauksia, vaikuttamaan somessa ja kirjoittamaan mielipidekirjoituksia. Kampanjassa pääset hyödyntämään monenlaisia taitojasi ja tietojasi – olit sitten etevä koodari, nikkari, kuvaaja tai kirjoittaja. 

Mitään vaatimuksia taidoista tai tiedoista ei kuitenkaan ole, sillä niitä pääsee kerryttämään vapaaehtoistehtävien kautta. Tärkeintä on, että haluat olla mukana puskemassa suuryrityksiä ja -sijoittajia hillitsemään ilmastokriisiä. 

Meille on tärkeää, että kaikki ovat mukana kampanjassa omien voimien ja aikataulujen sallimissa rajoissa. Myös pienempää tai epäsäännöllisempää apua arvostetaan!

Kampanjassa pääset tekemään asioita yhdessä osana vapaaehtoisten porukkaa ja yhteisöä, mutta halutessasi voit myös työskennellä itsenäisemmin.

Jos kiinnostuit, ilmoittaudu mukaan! Käy myös kurkkaamassa kampanjan kokoama Fortum-vaikuttajan työkalupakki.

Jos olet kiireinen, mutta haluat silti tukea kampanjaa, ohjeet Hiilivapaa Suomelle lahjoittamiseen löytyvät täältä.


Miksi kampanja keskittyy juuri Fortumiin ja Uniperiin?

Suomalaisesta valtionyhtiö Fortumista on tullut Uniper-kaupan myötä yksi Euroopan suurista saastuttajista. Vaikka heinäkuussa 2022 Saksan valtion kanssa sovittu pelastuspaketti laimensi Fortumin omistusosuuden Uniperissa 78 prosentista 56 prosenttiin, on Fortum yhä Uniperin suurin omistaja. 

Fortumin ja sen tytäryhtiö Uniperin yhteenlasketut päästöt (189,5 Mt) ovat lähes nelinkertaiset verrattuna Suomen valtion vuosipäästöihin (47,7 Mt). Fortumilla ja Uniperilla on hiili- ja kaasuvoimaloita Suomessa, Puolassa, Saksassa, Hollannissa, Isossa-Britanniassa ja Venäjällä. Tämän lisäksi yhtiöillä on yksittäisiä fossiilivoimaloita Ruotsissa, Unkarissa ja Turkissa, osuuksia fossiilikaasuputkista sekä pitkäaikaisia kaasunostosopimuksia kyseenalaisista hankkeista.

Uniper on Fortumin tuella asettunut jarruttamaan tarpeellista ilmastopolitiikkaa Euroopassa. Yhtiö avasi Datteln 4 -hiilivoimalan Saksaan vuonna 2020 vastoin Saksan hiilikomission suositusta. Lisäksi Uniper haastoi Alankomaat oikeuteen, koska maa hyväksyi hiilen energiakäytön vuonna 2030 kieltävän lain.

Uniperin ja Fortumin käyttämän fossiilisten polttoaineiden tuotantoon liittyy vakavia ihmisoikeusloukkauksia ja ympäristöongelmia. Uniper on myös rahoittanut ihmisoikeusloukkauksia, korruptiota ja sotarikoksia ostamalla fossiilikaasua Azerbaidžanin valtionyhtiö SOCARilta. Australiassa Uniper mahdollistaa fossiilikaasuprojektin, joka uhkaa vaarantaa meriluonnon ja -elämän, aboriginaalien kulttuuriperinnön sekä tuottaa 15 hiilivoimalan edestä päästöjä.


Eikö Fortumin ilmastosuunnitelmat ole jo tarpeeksi kunnianhimoiset?

Fortum tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. Sen tavoitteet eivät kuitenkaan SBTi-hyväksyttyjä. SBTi on tavoitekehikko (Science Based Targets Initiative framework), jossa edellytetään niin sanottuja tieteenmukaisia päästövähennystavoitteita sekä lyhyellä (5–10 vuodeksi kerrallaan) että pitkällä (nettonollavuosi, viimeistään 2050) aikavälillä.

Fortumin suunnitelmat fossiilisista polttoaineista luopumiseksi eivät ole myöskään kansainvälisen energiajärjestö International Energy Agencyn (IEA) asettaman tiekartan mukaisia. Vaikka osalle hiilivoimaloista on jo tiedossa sulkemisaikataulu kansallisten hiililakien ansiosta, ilmastotiede edellyttää kaikkien hiilivoimaloiden alasajoa vuoteen 2030 mennessä Euroopassa ja OECD-maissa. Myös erilaiset koalitiot, kuten sijoittajien ClimateAction100+-koalitio ja Powering Past Coal-liittouma vaativat samaa. Fortumille jää kuitenkin vuoden 2030 jälkeen vielä melkein 4 GW edestä hiilivoimaa, mikä vastaa lähes neljää Loviisan ydinvoimalaa.

Lisäksi Fortum on sijoittanut voimallisesti uuteen kaasuinfrastruktuuriin. Esimerkiksi Venäjän hyökkäyssodan myötä Uniper on päättänyt jatkaa nesteytetyn fossiilikaasun (LNG) terminaalin rakentamista Saksan Wilhelmshaveniin. Kaasuun sijoittaminen uhkaa vesittää Pariisin sopimuksen ilmastotavoitteet, jotka vaativat energiatuotannon päästöjen nollaamista kaikkialla maailmassa vuoteen 2050 mennessä. Fossiilikaasun polttamisen ja tuotannon päästöt ovat suuret, ja uudella kaasuinfrastruktuurilla on pitkä, jopa 60 vuoden käyttöikä. Fossiilikaasuriippuvuuden vahvistaminen onkin uhka vihreälle siirtymälle, minkä lisäksi se on osoittautunut geopoliittiseksi riskiksi.

IEA:n tiekartan mukaan uusiutuvan energian merkittävä ja nopea kasvattaminen pääasiassa aurinko- ja tuulivoiman avulla on yksi tärkeimmistä edellytyksistä 1,5 asteen tavoitteen saavuttamiseksi. Fortum jää tästä auttamattomasti jälkeen, sillä yhtiön tuuli- ja aurinkoenergian kapasiteetti on hyvin pieni (0,44 GW ja osuus tuotannosta 0,87 %) ja se on luvannut lisätä vain 1,5-2 GW aurinko- ja tuulivoimaa vuoteen 2025 mennessä. Tämä asettaa kyseenalaiseksi myös yhtiön tulevat suunnitelmat vihreästä vedystä, sillä ne vaatisivat suuret määrät uusiutuvaa energiaa.


Miksi Uniper on haastanut Hollannin välimiesoikeuteen?

Alankomaissa hyväksyttiin joulukuussa 2019 uusi laki, jonka mukaan hiilivoimaloiden käytön tulee loppua vuoden 2029 loppuun mennessä. Uniperin on siis suljettava vuonna 2016 avaamansa Maasvlakten hiilivoimala Rotterdamissa tai siirryttävä käyttämään voimalassa jotain muuta polttoainetta kuin kivihiiltä.

Uniperin mielestä se on oikeutettu korvauksiin, koska hiilivoimala joudutaan sulkemaan jo vuoden 2029 loppuun mennessä, vaikka sen odotettu käyttöikä on 40 vuotta (vuoteen 2056 asti). Uniper Beneluxin johtaja Hans Schoenmakers on kommentoinut, että yhtiö pitää Hollannin toimintaa pakkolunastuksena, ja Uniper on vihjannut vaativansa Alankomailta noin 850 miljoonan euron korvausta.

Uniper ei voi väittää olevansa yllättynyt hiilenkieltolaista. Vuosina 2004–2010 Alankomaiden hallitus varoitti energiayhtiöitä tiukentuvista ilmastotoimista. Uniper, RWE ja Engie eivät reagoineet varoituksiin ajoissa vaan avasivat Alankomaihin kolme uutta hiilivoimalaa vuonna 2015.

Uniperin haaste on myös törkeässä ristiriidassa “saastuttaja maksaa” -periaatteen kanssa, johon EU:n ympäristövastuuta koskeva direktiivi perustuu. Saastuttavan liiketoiminnan harjoittaja on ensisijassa vastuussa kustannuksista, joita saasteiden hillintä aiheuttaa.

Uniperin oikeusjuttu rakentuu energiaperuskirjan (Energy Charter Treaty eli ECT) varaan. Kyseessä on vuonna 1994 pitkälti ilman julkista tarkastelua solmittu sopimus, joka on tällä hetkellä voimassa 53 maassa. Sopimus antaa ulkomaisille sijoittajille, kuten energiayhtiöille, vallan haastaa valtioita välimiesoikeuteen (ISDS) ja vaatia miljardikorvauksia, jos valtio esimerkiksi pysäyttää uuden öljy- tai kaasuputken rakentamisen tai päättää kivihiilen alasajosta. ISDS-haasteet ratkaistaan kolmen yksityisen asianajajan eli välimiehen sovittelussa, julkisen oikeuslaitoksen ulkopuolella ja usein piilossa julkisuudelta. Lisätietoa tarjoaa Euroopan Maan ystävien raportti Ilmastotoimien este: 10 syytä, miksi EU:n ja hallitusten on irtauduttava ECT-sopimuksesta.

Kampanjassa olemme vaatineet, että Fortum ja Uniper vetäytyvät välimiesmenettelystä Hollantia vastaan eivätkä hidasta valtioiden ilmastotoimia muilla tavoin. Heinäkuussa 2022 Saksan valtio vaati Uniperia luopumaan tästä kanteesta yhtenä yhtiön pelastuspaketin ehtona. 

Kehotamme EU:n jäsenvaltioita vetäytymään tuhoisasta ECT-sopimuksesta ja Suomen hallitusta näyttämään esimerkkiä. Vaadimme myös, että EU:n toimielimet tekevät kaikkensa estääkseen sopimuksen laajentumisen muihin maihin. Fossiiliyhtiöiltä tulee poistaa mahdollisuus jarruttaa puhtaaseen energiajärjestelmään siirtymistä!

Allekirjoita vetoomus sopimuksesta irtautumiseksi täällä!


Mitä ympäristö- ja ihmisoikeusongelmia Fortumin tuotantoketjuihin liittyy?

Fortum/Uniper on globaali fossiilijätti, jonka toimitusketjujen lonkerot yltävät kaikkialle. Kivihiili ja fossiilikaasu, jota yhtiö polttaa, ostaa ja myy, aiheuttaa valtavaa inhimillistä kärsimystä, tuhoaa ympäristöä ja vaikeuttaa globaaleja ilmastotoimia.

Venäjältä Fortum on tuonut kivihiiltä ja kaasua, jotka tuhoavat ympäristöä ja vievät paikallisten asukkaiden ja alkuperäiskansojen toimeentulon ja terveyden. Kuzbassin alueen kivihiililouhosten ympäristö on usein saasteiden mustaaman lumen peitossa. Fortumin venäläisen hiilen toimittajat, kuten KRU ja Kaproben on myös liitetty rahanpesuun, korruptioon sekä Itä-Ukrainasta peräisin olevan hiilen laittomaan kauppaamiseen. Elokuusta 2022 lähtien yhtiöt eivät enää tuo kivihiiltä Venäjältä EU:n sanktioista johtuen.

Venäjältä tuleva kaasu taas on lähinnä peräisin Jamalin nenetsien autonomiselta alueelta. Poronhoidosta elinkeinonaan riippuvaiset nenetsit kärsivät öljy- sekä kaasutuotannon vaikutukista: pohjavesi on pahoin saastunutta, porojen laidunmaita on tuhottu ja tuotannon infrastruktuuri on kansan perinteisten muuttoreittien tiellä. 

Kolumbiassa Fortum on kytköksissä verihiilen kauppaan tytäryhtiö Uniperin kautta. Uniper ostaa hiiltä Drummondilta, jota epäillään puolisotilaallisten joukkojen tukemisesta Cesarin alueella. Uniper on siten osasyyllinen joukkojen tekemiin rikoksiin ja väkivaltaan, johon lukeutuu paikallisten ihmisten pakkosiirtäminen, kidnappaaminen sekä murhaaminen. Kolumbialaiset ja heidän omaisensa odottavat edelleen oikeuden toteutumista. 

Australiassa Uniperin toiminta uhkaa vaarantaa merieläinten elinympäristöt, aboriginaalien kalliotaiteen sekä tuottaa 15 hiilivoimalan edestä päästöjä. Yhtiöllä on 13-vuoden ostosopimus nesteytetystä maakaasusta eli LNG:stä Woodside-yhtiön kanssa. Sopimuksen fossiilikaasun on tarkoitus tulla Woodsiden suunnittelemasta hankkeesta, joka olisi tuhoisa alueella asustaville merieläimille, kuten delfiineille, kilpikonnille ja valaille. Myös aboriginaalien kulttuurillisesti ja historiallisesti merkittävät, 40,000 vuotta vanhat kalliomaalaukset ovat uhattuna. Lue blogikirjoitus aiheesta täällä.

Azerbaidžanissa Uniper tukee ihmisoikeusloukkauksista, korruptiosta sekä sotarikoksista tunnettua hallintoa ostamalla kaasua valtionomisteiselta SOCAR:ilta. Azerbaidžanin hallinto on syyllistynyt esimerkiksi kidutukseen, pakotettuihin tunnustuksiin ja mielivaltaisiin pidätyksiin. Ihmisoikeusloukkaukset ovat usein kohdistuneet erityisesti hallintoa arvosteleviin aktivisteihin sekä toimittajiin, mutta myös siviiliväestöön. Hallinto on myös öljyn avulla rahoittanut sotarikoksia Armeniaa vastaan. Lue blogikirjoitus aiheesta täällä.


Miten Suomen valtio voi ohjata Fortumia?

Valtio, ja jokainen suomalainen veronmaksaja välillisesti, on merkittävä omistaja useassa suuripäästöisessa yrityksessä ja vaikuttaa niihin omistajaohjauksen kautta. Fortumista Suomen valtio omistaa 50,76 prosenttia. 

Hallitus hyväksyi 8.4.2020 uuden omistajapoliittisen periaatepäätöksen, jonka mukaan valtionyhtiöiden on huomioitava Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi 1,5 asteeseen. 

Seuraavaksi hallituksen on varmistettava, että yhtiöt todella siirtyvät 1,5 asteen mukaiselle polulle. Yhtiöiden on tehtävä aikataulutetut, tieteeseen perustuvat suunnitelmat, joilla tavoitteisiin päästään. Hallituksen taas on seurattava yhtiöitä ja puututtava aktiivisesti toimiin, jotka ovat ristiriidassa omistajaohjauksen periaatteiden kanssa. 

OECD:n ohjeet valtionyhtiöiden omistajaohjaukseen korostavat yhtiöiden autonomiaa niille määriteltyjen tavoitteiden saavuttamisessa mutta muistuttavat, että valtionyhtiöiden tarkoitus on ensisijaisesti yhteiskunnallisen arvon maksimointi. On kuitenkin yhtiön omistajan tehtävä asettaa tavoitteet yhtiöille. Ilmastonmuutos on myös ihmisoikeuskysymys ja YK:n yritysvastuuperiaatteiden ihmisoikeusnäkökulmasta valtionyhtiöiden toiminta on aina ymmärrettävä valtion toiminnaksi.

Hiilivapaa Suomi on vaatinut ilmastokestävää omistajaohjauspolitiikkaa ja esimerkiksi viestinyt omistajaohjauksesta vastaavalle ministeri Tytti Tuppuraiselle.


Mitä ovat institutionaaliset sijoittajat ja miten ne voivat vaikuttaa Fortumiin?

Institutionaaliset sijoittajat, kuten suomalaiset eläkerahastot, omistavat merkittäviä osuuksia fossiiliyhtiöistä. Ilmastotutkimuksen mukaan fossiilisista polttoaineista on luovuttava nopeassa tahdissa ilmastokriisin hillitsemiseksi. Yhä useampi vastuullinen suursijoittaja vaatii esimerkiksi hiilivoiman alasajoa vuoteen 2030 mennessä Euroopassa ja OECD maissa. Suursijoittajilla onkin keskeinen asema vaadittavassa muutoksessa: he pystyvät vaikuttamaan yritysten toimintaan ja tarvittaessa vetämään sijoituksensa pois vastuuttomista yhtiöistä.

Sijoittajat pystyvät vaikuttamaan myönteisellä tavalla siihen, että Fortumia ja Uniperia johdetaan oikeaan suuntaan ilmastokriisin keskellä. Samalla sijoittajat turvaavat tulevat tuottonsa hiili- ja maineriskeiltä, joita fossiiliseen energiantuotantoon sijoittaminen aiheuttaa.

Institutionaalisten sijoittajien on rajoitettava sijoittamista ja rahoitusta kivihiileen, öljyyn ja fosiilikaasuun tiukoilla kriteereillä. Vastuullisten sijoittajien tulee ottaa käyttöön kaikki aktiivisen omistajuuden keinot: tarkkailulistat, julkiset kannanotot sekä viime kädessä divestointi eli sijoitusten poisvetäminen fossiilisista.

Hiilivapaa Suomi pyrkii vaikuttamaan Fortumin sijoittajiin sekä valikoituihin pankkeihin ja eläkeyhtiöihin, mm. käymällä vuoropuhelua heidän vastuullisuustiimiensä kanssa. Olemme myös julkaisseet suursijoittajien hiilipolitiikkamittarin, jonka avulla kansalaiset voivat vertailla pankkiensa ja eläkeyhtiöidensä sijoitusten hiiliriskiä.


Millaisia energiaratkaisuja kampanja kannattaa?

Kampanjan vaikuttamiskohteita ovat Suomen suuripäästöisimmät yritykset, joiden käyttämät fossiiliset polttoaineet, turve mukaan lukien, on ajettava alas koko arvoketjussa. Kampanjan näkökulmasta ensisijaisia fossiilisten polttoaineiden korvaajia ovat mahdollisimman kestävät ja päästöttömät uusiutuvat energiamuodot, kuten aurinkovoima, tuulivoima, hukkalämmön talteenotto, teollisen kokoluokan ja kiinteistökohtaiset lämpöpumput, geolämpö ja geoterminen energia, aurinkolämpö sekä erilaiset yhteisöenergiaratkaisut yhdistettynä energiatehokkuuteen.

Älyteknologiat, kysyntäjoustoteknologiat ja rakennuskannan energiaremontit vähentävät energian kulutustarvetta sekä kulutuspiikkejä. Myös lämmön kausivarastointi kesältä talvelle sekä matalalämpöverkkojen ja kaksisuuntaisen kaukolämpöverkon käyttöönottaminen ovat vaihtoehtoja, joita kaupungeissa pitäisi tarkastella. Aalto-yliopiston Smart Energy Transition -hanke on vuonna 2019 laatinut puhtaan kaukolämpöverkon mallin, jonka keskiössä ovat tuulivoima, lämpöpumput ja lämpövarastot.

Suomen energiapaletti eroaa keskieurooppalaisesta siinä, että kivihiili- ja turvevoimalat ovat Suomessa kytköksissä erityisesti lämmöntuotantoon. Keski-Euroopassa ei juurikaan käytetä kaukolämpöverkkoja, ja hiilivoimalat tuottavat pääosin sähköä. Sähköntuotanto uusiutuvalla energialla eli erityisesti tuuli-, aurinko- ja vesivoimalla on jo teknisesti helppoa, mutta ratkaisujen laajamittainen käyttöönotto edellyttää poliittisia päätöksiä ja investointeja.

Lue lisää uusiutuvasta energiasta ja energiatehokkuudesta oppaastamme.


Riittävätkö uusiutuvat fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen?

Monet uudet lämmöntuotannon vaihtoehdot, kuten geoterminen energia ja hukkalämmön käyttö, tuottavat lämpöä tasaisesti, joten niissä ei ole samanlaisia vaihtelevan tuotannon haasteita kuin vaikkapa tuulivoimassa sähköntuotannossa. Helsingin seudulla täystehomitoitettu maalämpöpumppu toimii ilman lisäsähköä -26 asteeseen asti. Geolämpölaitokset taas kuluttavat sitä vähemmän sähköä, mitä syvemmälle lämpökaivo yltää.

Säätövoimaa tarvittaneen ainakin siirtymäkaudella päästöttömään lämmitykseen jossain määrin jatkossakin, mutta säätövoiman ei tarvitse olla hiiltä tai turvetta, vaan sitä voidaan tuottaa esimerkiksi puulla ja biokaasulla. Pahimpien pakkaspäivien lämmöntarve voidaan kattaa pienien, tarvittaessa käyttöön otettavien varavoimaloiden tuotannolla, kuten nykyisin tehdään. Lisäksi energian varastoinnin kehittyminen sekä kysyntäjoustot pienentävät säätövoiman tarvetta.

Myös energiansäästöllä ja energiatehokkuuden lisäämisellä on tärkeä rooli vihreässä siirtymässä. Energiansäästötoimet purevat heti eivätkä ne vaadi uusia investointeja. Lisäksi niillä on muitakin positiivisia vaikutuksia päästövähennysten lisäksi: ne säästävät rahaa, hillitsevät painetta hintojen nousuun ja vähentävät riippuvuutta autoritäärisistä fossiilituottajavaltioista kuten Venäjästä.


Mitä mieltä kampanja on kivihiilen vaihtamisesta maakaasuun?

Fossiilikaasun (maakaasun) polton aikaiset päästöt ovat noin 60 % kivihiilen päästöistä. Kuitenkin myös fossiilikaasulla on suuret päästöt, jotka eivät rajoitu pelkästään polton aikaisiin päästöihin. Tuotantoketjun eri vaiheissa (poraus, käsittely, jakelu ja käyttö) syntyy myös metaanipäästöjä. 

Fossiilikaasuun ei tule tukeutua siirtymäkauden polttoaineena. Suomessa kannattaa ensisijaisesti suunnata resurssit pitkän ajan ratkaisujen kehittämiseen ja käyttöönottoon. Pitkän aikavälin kestäviä ratkaisuja ovat muun muassa energiatehokkuus, hukkalämmön hyödyntäminen, lämpöpumput, geoterminen lämpö ja aurinkolämpö.

Kaasua varten ei tule rakentaa uutta infrastruktuuria. EU:n olemassa oleva kaasuinfrastruktuuri on riittävä kaikille EU:n tuleville kaasunkysynnän skenaarioille, jopa äärimmäisten toimintahäiriöiden aikana tai jos kaasun kysyntä ennusteiden vastaisesti kasvaisi. Uusia kaasuinfrastruktuurihankkeita ei voida perustella energiaturvallisuudella. Sen sijaan niissä on kymmenien miljardien eurojen yli-investoinnin ja arvonsa menettävän omaisuuden riski.

Energia-alan konsulttiyhtiö Triconomicsin mukaan kaasun kysyntä EU:ssa vuodelle 2030 on arvioitu 12,2–40,5 % liian korkeaksi, sillä kaasun kulutuksen ennusteet ovat jatkuvasti perustuneet liioiteltuun kulutustarpeeseen. EU-komission 2050 Zero-Carbon Roadmapin mukaan EU:n fossiilisten polttoaineiden (eli myös kaasun) kysyntä laskee 35 % vuoteen 2030 mennessä ja niistä luovutaan miltei täysin vuoteen 2050 mennessä. Investoinnit kaasuinfrastruktuuriin ovat pitkäikäisiä: niillä on jopa 60 vuoden käyttöikä. Uuden kaasuinfrastruktuurin rakentaminen on siksi ristiriidassa EU:n ilmastotavoitteiden kanssa.


Mitä mieltä kampanja on vedystä?

Vety on osa ilmastoratkaisujen kokonaisuutta ja sitä tarvitaan erityisesti raskaan teollisuuden prosessien, kuten terästuotannon hiilipäästöjen vähentämisessä. Lisäksi vety on potentiaalinen ratkaisu raskaan liikenteen, kuten rahtilaivojen polttoaineeksi sekä säästä riippuvaisen energiantuotannon varavoimana.

Uusiutuvalla energialla tuotetun, niin sanotun vihreän vedyn tuotanto vaatii valtavasti sähköä. Siksi vedyn käyttöä kannattaa kohdistaa näille sektoreille, joissa muita vaihtoehtoja on niukasti. Useissa tapauksissa uusiutuvan sähkön käyttö suoraan esimerkiksi teollisissa lämpöpumpuissa tai sähköautoissa on tehokkaampaa kuin vedyksi muuttaminen.

Se, miten tehokas ilmastoratkaisu vety on, riippuu siitä, millä se on tuotettu. Tällä hetkellä noin 99% vedystä tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla, kuten kivihiilellä tai maakaasulla. Fossiilisesta vedystä puhutaan toisinaan harmaana vetynä. Sininen vety (nk. vähäpäästöinen vety) taas tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla hiilen talteenoton (CCS) menetelmiä hyödyntäen.

Vaikka vihreän vedyn tuotanto lisääntyy, liittyy vedyn energiatehokkuuteen ja kuljetukseen joka tapauksessa suuria haasteita. Uusiutuvan energian varastoiminen vedyksi on hyvä ratkaisu sinänsä, mutta varastoinnissa hukkaan voi mennä jopa n. 70% alkuperäisestä energiasta

Nykyisissä kaasuputkissa vetyä kuljetetaan maakaasuun sekoitettuna (10-20% vetyä). Tämä mahdollistaa vanhojen kaasuputkien käytön, mutta samalla estää vedyn käytön kohdentamisen niille sektoreille, joissa sen käyttö olisi tarpeellisinta. Vedyn maakaasua pienempi molekyylikoko tarkoittaa, että se vuotaa helpommin nykyisistä kaasuputkista. Tämä tarkoittaa paitsi energiahukkaa myös riskiä lisääntyvistä metaanivuodoista.

Vihreälle vedylle tulee olemaan enemmän ottajia kuin sitä on tarjolla, ja on tärkeää ohjata se korvaamaan fossiilisilla tuotettua vetyä sekä esimerkiksi raskaan liikenteen ja terästeollisuuden käyttöön, sillä näitä toimintoja on vaikeinta sähköistää.

Katso lyhyt video fossiiliteollisuuden viherpesutempuista, ml. vety: Facebook


Mitä mieltä kampanja on bioenergiasta?

Bioenergialla on suuret välittömät päästöt, joita on vähennettävä nopeasti, koska ilmastonmuutoksen hillinnällä on kiire. Bioenergia voi olla ilmaston kannalta hyödyllistä ainoastaan, kun käytetään kestävyyskriteerit täyttäviä, nopeakiertoisia biomassajakeita. Nopeakiertoisilla biomassajakeilla viitataan puunkorjuussa syntyvään hakkuujätteeseen, oksiin ja risuihin (huom. ei kantoihin) sekä teollisuuden tähteisiin, kuten sahanpuruun ja puunkuoreen, jotka lahoavat vuosissa tai parissa vuosikymmenessä.

Kestävyyskriteerit täyttävän metsäbiomassan riittävyys on kuitenkin kyseenalaista tilanteessa, jossa sitä havitellaan lämmön- ja sähköntuotannon lisäksi myös liikenteen biopolttoaineiden tuotantoon.

Sipilän hallituksen kansallinen metsästrategia lisäsi hakkuita noin 15 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan hiilinielut pienenivät 43 % vuonna 2018. Nielujen pieneneminen tarkoittaa metsiin sitoutuvan hiilen määrän vähenemistä. Hakkuiden kasvattaminen edelleen tai edes nykytasolla pitäminen tarkoittaa siis sitä, että kaikilla muilla sektoreilla tarvitaan huomattavasti aiempaa tiukempia päästövähennyksiä.

Ilmastovaikutusten lisäksi metsäenergia uhkaa luonnon monimuotoisuutta. Metsätaloudesta johtuvat lahopuun ja vanhojen metsien väheneminen ovat tärkeimmät syyt niin metsälajien uhanalaisuudelle kuin lajien sukupuuttoon kuolemiselle Suomessa.

Sekä kotimaiset että kansainväliset tutkijat ovat huolissaan metsien käytön negatiivisista ilmasto- ja monimuotoisuusvaikutuksista. Kansainvälisen EASAC-tutkimusryhmän mukaan bioenergia ei ole hiilineutraalia, sillä biomassan poltossa vapautuva hiilidioksidi sitoutuu huomattavasti hitaammin kuin aikaisemmin on ajateltu, vuosikymmenien tai jopa vuosisatojen kuluessa. Lisäksi korjuukäytänteistä riippuen metsämaiden hiilivaranto saattaa jäädä tyystin palautumatta.

Suomen on varauduttava myös siihen, että kaikkea puuenergiaa ei tulevaisuudessa lasketa EU:n päästökaupassa päästöttömäksi. Keskustelua metsäperäisen bioenergian kestävyyskriteereistä käydään Euroopassa jatkuvasti.

Fossiilisten korvaamisessa tulee bioenergian ongelmien vuoksi keskittyä polttamiseen perustumattomiin uusiutuviin energiaratkaisuihin, kuten energiansäästöön, lämpöpumppuihin ja hukkalämmön talteenottoon.


Mitä mieltä kampanja on turpeesta?

Turpeen polton päästöt ovat jopa korkeammat kuin kivihiilen polton aiheuttamat päästöt. EU ja IPCC luokittelevat turpeen fossiiliseksi polttoaineeksi, sillä vaikka se on eloperäistä, sen uusiutuminen kestää tuhansia vuosia.

Helsingin Sanomien mukaan turpeen vuosittaiset päästöt Suomessa ovat noin 7 miljoonaa tonnia, suunnilleen saman verran kuin kivihiilen päästöt. Esimerkiksi Suomen koko henkilöautoliikenteen päästöt ovat noin 6 miljoonaa tonnia vuodessa.

Suot ovat merkittävä hiilivarasto. Yli kaksi kolmasosaa Suomen hiilivarastoista on turpeessa. Suojelemalla ja ennallistamalla turvesoita Suomi voisi vahvistaa hiilinielujaan ja soiden monimuotoisuutta. 

Kampanjan tavoitteena on saada Suomen päästöt laskemaan, joten kannatamme myös turvevoimaloiden korvaamista päästöttömillä uusiutuvan energian lähteillä.


Sivu päivitetty viimeksi: 29.8.2022