Docpointin ohjelmistossa oli tänä vuonna ilmastoaktivismiaiheinen How to Let Go of the World and Love All the Things Climate Can’t Change, jonne suuntasimme kampanjaporukalla. Dokumentin ohjaaja Josh Fox on ollut mukana voittamassa paikallista taistelua öljy-yhtiötä vastaan kotipaikkakunnallaan ja ehtinyt jo tuudittautua suloiseen elämään, johon sisältyy useita voitontansseja läheisessä joessa sen pelastumisen kunniaksi.
Hän kuitenkin päätyy New Yorkiin dokumentoimaan Sandy-supermyrskyn hävityksen jälkiä. Lukuisilta ilmastoasiantuntijoilta hän kuulee kaikilta saman viestin: jos emme toimi nopeasti, sivilisaatio sellaisena kuin sen tunnemme on tulossa tiensä päähän. Aikaikkuna on sulkeutumassa ja kynnys, jonka jälkeen vaikutusmahdollisuutemme katoavat on ylittymässä todennäköisesti aiemmin kuin voisimme kuvitella.
Ahdistaako? Ainakin Foxia ahdistaa. Muutaman kissavideon rentoutavan vaikutuksen jälkeen hän ei kuitenkaan suostu lamaantumaan. Sen sijaan hän haluaa etsiä sen, mitä ihmisyydestä ja inhimillisyydestä säilyy silloinkin kun olosuhteet ovat sietämättömät. Hän etsiytyy seuduille, joiden asukkaat koteineen ovat tai tulevat olemaan ilmastonmuutoksen ensimmäisiä uhreja.
Perun sademetsissä vapaaehtoiset jäljittävät huonokuntoisten öljyputkien vuotoja ja löytävät öljy-yhtiön työntekijät farkuissa ja muovihanskoissa kauhomassa myrkkyöljyä ämpäreillä maastosta. Saarivaltioiden rantaviivat vetäytyvät ja Pekingissä kansalainen tarvitsee happinaamarin ulkona liikkuessaan, jos ilmansaaste-applikaatio vilkuttaa punaista, niin kuin yleensä vilkuttaa. Alkuperäiskansat ovat ilmastotaistelun etujoukoissa. Kun vastustajana on globaali fossiilinen teollisuus, resurssien suunnaton epäsuhta visualisoituu mielenosoittajien yrittäessä estää öljytankkerin liikkeellelähdön kanoottimielenosoituksella.
Elokuvateatterista poistuessa olo ei kuitenkaan ole lannistettu. Banjoa soittava ja tanssikavereita ympäri maailman löytävä Fox saa viestinsä välitettyä: masentavampaa olisi jäädä sohvalle makaamaan! Maailman pelastaminen vie aikansa ja voi hyvinkin olla mahdotonta. Maailma on kuitenkin aika uskomaton paikka, pelastamisen arvoinen. Ja ihmiset siellä – rohkeat, tanssivat, uhmakkaat ja ovelat – tekevät siitä vielä astetta paremman.