Hiilivapaa Espoo -tapaaminen ma 22.1.2018

Suurin osa Espoon kaukolämmöstä tuotetaan edelleen kivihiilellä, vaikka ilmastonmuutoksen uhka tiedetään. Tarvitsemme nopeita toimia hiilen korvaamiseksi kestävämmillä vaihtoehdoilla.

Tervetuloa mukaan Hiilivapaa Espoo -ryhmän tapaamiseen, jossa suunnitellaan viestintää ja vaikuttamista Espoon vapauttamiseksi hiilestä!

Käymme tapaamisessa lyhyesti läpi kampanjan aiemmat käänteet, joten uudetkin toimijat pääsevät hyvin mukaan.

Tapaamme 22.1. klo 17 Marian Konditoriassa Sellossa. Kahvila sijaitsee Sellon kirjaston yhteydessä.

Hiilivapaat vaalikoneet – samaa vai eri mieltä?

Kuntavaalit käydään vajaan kolmen viikon kuluttua. Äänestysaktiivisuuden ennakoidaan laskevan mahdollisesti jopa alle 50 prosentin, joten varsinaisesta vaalihuumasta ei voida tänä vuonna puhua. Vaalikoneiden avulla sopivan ehdokkaan löytämisestä on kuitenkin pyritty tekemään mahdollisimman helppoa. Tilastokeskuksen mukaan ne ovatkin selvästi suosituin puolueita ja ehdokkaita koskevan vaalitiedon lähde internetissä. Vaalikoneiden kautta ehdokkaiden on mahdollista tavoittaa jopa 45% 18-89 -vuotiaista.

Mitä vaalikoneissa sitten kysytään? Yle uutisissa (24.2.) Ylen vaalikoneen tuottaja Marika Ahonen vastasi kysymykseen näin: “No vaalikoneessahan kysytään näitä asiakysymyksiä pääasiassa ja sitten näissä galleriavideoissa, pyritään menemään siihen persoonaan, eli kuka on niiden vastausten takana, millainen se ihminen ja henkilö on ja niistä saa nimenomaan käsityksen siitä, millainen ehdokas on esiintyjänä ja minkälainen mies, nainen, henkilö, hän on olemassa.”

Käsitys vaalikoneiden tarkoituksesta tuntuu noudattavan samaa linjaa muissakin medioissa. Sen sijaan, että autettaisiin äänestäjää selvittämään, mitä mieltä ehdokkaat ovat kunnallispolitiikan ajankohtaisista kysymyksistä, keskitytään korostamaan poliitikkojen persoonaa. Perusteluna yksinkertaistetun vastakkainasettelun rakentamiselle kysymyksissä on tyypillisesti se, että poliitikon arvot vaikuttavat hänen tekemiinsä päätöksiin.

Tämän vuoden vaalikoneista löytyykin kysymyksiä kuten: Lasten on tärkeämpää olla uteliaita ja itsenäisiä kuin hyvin käyttäytyviä ja tottelevaisia (YLE) tai Keskiolutta tulee voida ostaa vain Alkosta (MTV3). Ihmetyttää kuitenkin, eikö kuntavaalien tapauksessa arvoja voitaisi peilata juuri kuntapolitiikan kysymysten kautta? Näidenhän sanotaan olevan juuri niitä ”ihmistä lähellä olevia” asioita. 

Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa. (HS)

Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa. Kyllä vai ei, kysyy Helsingin sanomien vaalikone. Vaalikoneiden kysymykset on usein muotoiltu tavalla, joka antaa olettaa, että asia on joko–tai. Tässä tapauksessa ehdokkaan, saati äänestäjän on vaikea päästä kyseenalaistamaan itse kysymystä. Todellisuudessa vähäpäästöisten ratkaisujen ei tarvitse olla kalliimpia kuin saastuttavien, eikä ilmastonmuutoksen hillintä näin ollen asetu hyvän taloudenpidon vastakohdaksi. Päinvastoin, energiaa säästämällä voimme säästää myös rahaa ja uusien teknologioiden kautta voimme luoda taloudellista toimeliaisuutta. Kysymyksen taustaoletus siitä, että talouskasvu ja ympäristöasiat ovat ristiriidassa keskenään kuitenkin vahvistuu kyllä–ei -akselille asetettuna.

Päätökset energiaratkaisuista tehdään kunnissa ja ilmastonmuutoksen pysäyttämisen kannalta seuraava valtuustokausi on ratkaiseva. Siksi aioimme Hiilivapaa Suomi -kampanjassa toteuttaa kuntavaalien yhteydessä verkkosivun, jossa jokainen ehdokas saisi energialuokituksen vaalikonevastaustensa perusteella. Tämänvuotiset vaalikonekysymykset eivät kuitenkaan antaneet tähän mahdollisuutta. 

Energialuokituksen antaminen ehdokkaille oli haastavaa myös eduskuntavaalien 2015 yhteydessä vaalikonekysymysten muotoilun takia, mutta koska kysymyksiä oli useampia, niiden avulla pystyttiin jo löytämään eroja ehdokkaiden väliltä. Tuolloin HS:n vaalikoneessa oli mukana myös kysymys: Suomen tulee luopua kivihiilen, turpeen ja maakaasun käytöstä vuoteen 2025 mennessä. Nyt kun fossiilisista polttoaineista luopuminen on entistäkin kiireellisempää, kysymystä ei enää löydy.

 

Hiilivapaa Suomi -kampanja tavoitteisiin Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Turussa, Tampereella ja Jyväskylässä sitoutuneet ehdokkaat löydät täältä: http://hiilivapaasuomi.fi/sitoumukset/.

 

Hiilivapaat leffassa – Mitä ilmasto ei voi muuttaa?

Docpointin ohjelmistossa oli tänä vuonna ilmastoaktivismiaiheinen How to Let Go of the World and Love All the Things Climate Can’t Change, jonne suuntasimme kampanjaporukalla. Dokumentin ohjaaja Josh Fox on ollut mukana voittamassa paikallista taistelua öljy-yhtiötä vastaan kotipaikkakunnallaan ja ehtinyt jo tuudittautua suloiseen elämään, johon sisältyy useita voitontansseja läheisessä joessa sen pelastumisen kunniaksi.

Hän kuitenkin päätyy New Yorkiin dokumentoimaan Sandy-supermyrskyn hävityksen jälkiä. Lukuisilta ilmastoasiantuntijoilta hän kuulee kaikilta saman viestin: jos emme toimi nopeasti, sivilisaatio sellaisena kuin sen tunnemme on tulossa tiensä päähän. Aikaikkuna on sulkeutumassa ja kynnys, jonka jälkeen vaikutusmahdollisuutemme katoavat on ylittymässä todennäköisesti aiemmin kuin voisimme kuvitella.

Ahdistaako? Ainakin Foxia ahdistaa. Muutaman kissavideon rentoutavan vaikutuksen jälkeen hän ei kuitenkaan suostu lamaantumaan. Sen sijaan hän haluaa etsiä sen, mitä ihmisyydestä ja inhimillisyydestä säilyy silloinkin kun olosuhteet ovat sietämättömät. Hän etsiytyy seuduille, joiden asukkaat koteineen ovat tai tulevat olemaan ilmastonmuutoksen ensimmäisiä uhreja.

Perun sademetsissä vapaaehtoiset jäljittävät huonokuntoisten öljyputkien vuotoja ja löytävät öljy-yhtiön työntekijät farkuissa ja muovihanskoissa kauhomassa myrkkyöljyä ämpäreillä maastosta. Saarivaltioiden rantaviivat vetäytyvät ja Pekingissä kansalainen tarvitsee happinaamarin ulkona liikkuessaan, jos ilmansaaste-applikaatio vilkuttaa punaista, niin kuin yleensä vilkuttaa. Alkuperäiskansat ovat ilmastotaistelun etujoukoissa. Kun vastustajana on globaali fossiilinen teollisuus, resurssien suunnaton epäsuhta visualisoituu mielenosoittajien yrittäessä estää öljytankkerin liikkeellelähdön kanoottimielenosoituksella.

Elokuvateatterista poistuessa olo ei kuitenkaan ole lannistettu. Banjoa soittava ja tanssikavereita ympäri maailman löytävä Fox saa viestinsä välitettyä: masentavampaa olisi jäädä sohvalle makaamaan! Maailman pelastaminen vie aikansa ja voi hyvinkin olla mahdotonta. Maailma on kuitenkin aika uskomaton paikka, pelastamisen arvoinen. Ja ihmiset siellä – rohkeat, tanssivat, uhmakkaat ja ovelat – tekevät siitä vielä astetta paremman.