Ilmastonmuutos herättää monenlaisia tunteita ja on aiheena moniulotteinen ja haastava. Mistä tahansa on kuitenkin mahdollista keskustella rakentavasti kun pääsemme aitoon dialogiin keskustelukumppanin kanssa. Alla muutama näkökulma ilmastokeskustelun käynnistämiseen ja käymiseen.
Miten löydät yhteistä maaperää ja olet provosoitumatta
Ihan ensin kannattaa sopia keskustelun sisällöstä, aiheen rajauksesta ja pelisäännöistä. Hyvän keskustelun alkuun pääsee, kun kuuntelee toisia ymmärtääkseen eikä odottaakseen omaa vuoroa tai julistaakseen omaa näkökulmaa. Dialogissa on tavoitteena, että yritämme liittää omat sanomisemme siihen, mitä toiset ovat tuoneet esiin ja puhua niin, että toiset voivat ymmärtää, mitä yrität sanoa.
Ei oikeastaan ole merkitystä, ovatko keskustelijat mukana voimakkaasti tunteella vai faktalla, jos niitä ei sekoiteta toisiinsa ja molemmille on tilaa. Jotta voimme ymmärtää paremmin ilmastonmuutosta ja toisiamme, on hyvä puhua omista kokemuksista. Tämä tarkoittaa, että kerrotaan keskustelukumppanille, mitkä faktat, tapahtumat ja tilanteet ovat vaikuttaneet omiin näkemyksiimme. Näin saamme rakennettua yhteistä maaperää.
Jotta voimme ymmärtää paremmin ilmastonmuutosta ja toisiamme, on hyvä puhua omista kokemuksista.
Provosoitumista voi välttää parhaiten, kun keskustelijajoukon näkökulmat ovat moninaisia. Keskusteluun ei kannata pyytää vain ääripäitä, vaan varmistaa, että mukana on myös paljon niiden väliin jääviä näkökulmia. Toinen tehokas keino on muistaa, että keskustelua ei ole tarkoitus voittaa, vaan muodostaa mahdollisimman syvä ymmärrys aiheesta. Kun et käännytä kanssakeskustelijoitasi vaan pyrit eri näkökulmia esiin tuovaan dialogiin, parhaimmillaan kaikki keskustelijat ymmärtävät paremmin sekä itseään että muita – ja sen seurauksena myös ilmastonmuutosta.
Ilmastokeskustelija tarvitsee faktaa takataskuunsa
Ilmastonmuutos on niin moninainen kokonaisuus, että sitä on vaikeaa hahmottaa ilman faktapohjaa. Kun heittäydyt keskusteluun tai jos järjestät keskustelun, on hyvä rajata keskustelu johonkin tiettyyn aihealueeseen. Tästä aihealueesta kannattaa valmistaa faktoihin perustuva taustamateriaali tai alustus.
Näin tehtiin myös Sitran Erätauko-päivän #Mikämeitäestää ilmastonmuutos-dialogeissa. Rajauksen, alustuksen ja muut materiaalit pääset katsomaan täältä.
Mitä keskustelut voivat saada aikaan
Parhaimmillaan dialogi saa meidät ymmärtämään paremmin kolmea asiaa: ilmastonmuutosta, itseämme ja muita. Kun dialogi onnistuu, syntyy myös ennalta-aavistamattomia, uusia oivalluksia, joilla on lähes varmasti vaikutusta siihen, kuinka saamme ilmastonmuutosta hillityksi.
Kun dialogi onnistuu, syntyy myös ennalta-aavistamattomia, uusia oivalluksia, joilla on lähes varmasti vaikutusta siihen, kuinka saamme ilmastonmuutosta hillityksi.
Ei kun keskustelemaan! Nappaa alta muutama helpottava vinkki mukaasi.
Rakentavan keskustelun pelisäännöt by Erätauko
1. Kuuntele toisia, älä keskeytä äläkä käynnistä sivukeskusteluja.
2. Liity toisten puheeseen ja käytä arkikieltä.
3. Kerro omasta kokemuksesta.
4. Puhuttele muita suoraan ja kysy heidän näkemyksiään.
5. Ole läsnä ja kunnioita toisia sekä luottamuksen ilmapiiriä.
6. Etsi ja kokoa. Työstä rohkeasti esiin tulevia ristiriitoja ja etsi piiloon jääneitä asioita.
Laajemmin pelisäännöistä ja Erätauosta löytyy osoitteesta www.eratauko.fi
Kirjoittaja
Janne Kareinen on rakentavan yhteiskunnallisen keskustelun, dialogin, osallisuuden ja vuorovaikutuksen johtava asiantuntija Suomessa.