Päästötön lämmitys eli kuinka teet taloyhtiöstäsi ilmastosankarin

Maalämpökaivot
Hiilivapaa Suomi -kampanjan vapaaehtoiset ihailemassa 300 metrin syvyisiä maalämpökaivoja Ulf Sjögrenin taloyhtiön pihalla.

Syyskuun blogissa Hiilivapaa Suomi -kampanjan vapaaehtoinen Ulf Sjögren kertoo, kuinka espoolainen taloyhtiö irtautui kaukolämmöstä ja otti käyttöön maalämmön täydennettynä poistoilman lämmön talteenotolla. Mitä kannattaa ottaa huomioon ja millä eväillä lähteä yhtiökokoukseen? Entä voisivatko kiinteistöt olla avainasemassa ilmastonmuutoksen torjunnassa?

Miksi irtautua kaukolämmöstä?

Tilastokeskuksen mukaan rakennusten lämmityksen osuus vuonna 2018 Suomessa käytetystä energiasta oli 25 %. Asuintilojen lämmityksen yleisin lähde on kaukolämpö, joka käyttää energianlähteenään suurimmaksi osaksi fossiilisia polttoaineita (49 %) ja puuta tai muuta biomassaa (36 %).

Kaukolämmön polttoaineet
Kaukolämmön polttoaineista suurin osa tulee fossiilisista lähteistä.

Mikäli kiinteistöihin liittyviä päästöjä ei saada kuriin, Suomi ei tule saavuttamaan hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä.

Uusissa pientalokohteissa maalämmön suosio on ylivoimainen, reippaasti yli 50 %, muiden lämpöpumppuratkaisujen osuuden ollessa vajaa 20 %. Kaukolämmön osuus on pudonnut tasaisesti noin 15 prosentista alle viiteen prosenttiin. Valtaosa Suomen kerros- ja rivitaloista on edelleen kaukolämmön piirissä. Osa rivitaloista käyttää vielä suoraa sähkölämmitystä.

Nämä tilastot sekä tieto siitä, että taloyhtiössämme Espoossa energiakulut (lämmitys + vesi + kiinteistösähkö) muodostivat suurimman kustannuserän (yli 30 % hoitokuluista), saivat minut vuonna 2016 selvittämään mahdollisuuksia siirtyä esimerkiksi maalämpöön. Varsinkin lämmityksen hinta oli noussut huomattavasti edellisten kymmenen vuoden aikana, ja vihreätä sähköä käytettäessä maalämpö ei tuottaisi lainkaan ilmastopäästöjä.

Onneksi en silloin tajunnut, että ideasta tulisi melkein neljä vuotta pitkä taival ennen kuin maaliin päästäisiin. Tänä päivänä, kun aletaan hyväksyä, että maalämpö toimii yhtä hyvin kerros- ja rivitaloissa kuin omakotitaloissa, päätösprosessi helpottuu ja lyhenee. Mutta käydäänpä tarkemmin läpi selvitys- ja päätösprosessin pääkohdat, jotta se juuri sinun kiinteistössäsi olisi mahdollisimman mutkaton muutoshanke.

Hankkeen taustatyö: pyydä asiantuntija apuun

Tekninen kehitys on yhä vain nopeampaa, eivätkä kaikki voi osata kaikkea. Asiantuntijan käytössä ei ole mitään hävettävää eikä hävittävää. Konsultin rooli ja hänen asiantuntemuksensa ensimmäisessä infokokouksessa oli meille äärimmäisen arvokasta.

Konsultin rooli ja hänen asiantuntemuksensa ensimmäisessä infokokouksessa oli meille äärimmäisen arvokasta.

Konsulttitoimiston tekemä selvitystyö ei kuitenkaan ole ilmaista – jälkiviisaana on hyvä todeta, että ilmaista suunnittelua voi saada maalämpötoimittajilta. Näin ollen vaihtoehtoinen tapa voisi olla pyytää toimittajia suunnittelemaan toteutus ja konsulttia pelkästään arvioimaan toimittajien tekemä suunnitelma sekä valvomaan toteutusurakkaa. Tämä lienee halvin ja nopein toteutustapa. Suunnitelmien toimivuus selviää jo siten, että tarjouksia on saatu eri toimittajilta ja niitä voi verrata toisiinsa. Tarjouspyynnön pystyy tekemään tekninen isännöitsijä tai henkilö, jolla on kokemusta uusiutuvasta energiasta.

Kerrostalossamme, jonka huoneistoissa on vesipatteriverkosto, tehokkaimmaksi vaihtoehdoksi nousi odotetusti maalämpö, lämmön talteenotto ja aurinkosähkö. Mutta mikä on vaihtoehtona rivitalossa, jossa on suora sähkölämmitys? Todennäköisesti joko suurempi investointi, jossa rakennetaan vesipohjainen lattialämmitys tai perinteinen patteriverkosto. Vaihtoehtona tällöin on myös euromäärältään huomattavasti pienempi investointi eli huoneistokohtainen ilmalämpöpumppu ja aurinkopaneelit katolle.

Hankkeen käynnistäminen

Esittäessäni idean hallituksen jäsenille painotin talousnäkökulmaa. Ympäristöhyödyt esitin lisäbonuksena. Samaa strategiaa noudatin kahdessa yhtiökokouksessa. Ensimmäiseen yhtiökokoukseen olin kutsunut mukaan saman ulkopuolisen konsultin, joka oli laatinut suunnitelman ja todennut, että maalämpö yhdistettynä lämmön talteenottoon on kannattavin vaihtoehto. Samassa yhteydessä todettiin myös, että lämmitysprojektin toteutuksen jälkeen kannattaa sijoittaa aurinkosähköön, koska maalämmön myötä sähkön kulutus nousee niin paljon, että sijoitus tulee kannattavaksi.

Esittäessäni idean hallituksen jäsenille painotin talousnäkökulmaa. Ympäristöhyödyt esitin lisäbonuksena.

Jälkeenpäin tarkasteltuna tämä oli ehdottomasti oikea taktiikka enemmistön saamiseksi projektin kannalle. Ympäristönäkökulmaa painottavien osakkaiden määrä on huomattava, mutta sillä ei olisi saavutettu enemmistöä ratkaisevassa äänestyksessä. Saatuamme mukaan vastikkeiden hinnanlaskua toivovat osakkaat lähdin toiveikkaana toiseen ratkaisevaan yhtiökokoukseen, jossa tulos oli muodollisesti yksimielinen päätös. ”Muodollisesti” tarkoittaa sitä, että vastaan äänestävien määrä oli niin pieni, että he eivät vaatineet aikaa vievää äänestystä.

Jaan osakkaat kolmeen profiiliin heidän motivaatioidensa perusteella: ympäristö- ja talousprofiilien lisäksi kolmas on poismuuttoa suunnittelevat osakkaat. Heidän joukostaan löytyy usein investointien vastustajia, vaikka rahoitus olisi laina tai osamaksu, eikä tarvitsisi maksaa omasta kukkarosta. Pienentyneet vastikkeet tarkoittavat myös osakkeiden arvonnousua. Projektin jälkeen naapurini sai huoneistonsa myytyä viikossa. Tänä päivänä huoneistojen myyntiesitteissä on selkeästi kerrottu lämmitysmuoto, ja maalämpö tiedetään nopeasti itsensä takaisin maksavaksi vaihtoehdoksi.

Tunne uuden järjestelmän perusteet

On joitakin teknisiä totuuksia, jotka lämpöpumppujärjestelmään siirtymistä harkitsevien taloyhtiöiden hallitusten tulisi tuntea: maalämpöpumpuksi tulee valita pumppu, jonka hyötysuhde (COP, SCOP) on mahdollisimman korkea. Tämän lisäksi kannattaa valita invertteripumppu, joka käyttää juuri niin paljon energiaa kuin lämmön tuottamiseen tarvitaan. Perinteisessä maalämpöpumpussa on enintään 2–3 tehoporrasta: 0 %, 50 % ja 100 %. Invertteripumpussa voi olla kymmenen porrasta. Tavallinen lämpöpumppu tuottaa loistehoa, josta voi joutua maksamaan verkkoyhtiölle ylimääräisiä korvauksia. Loisteho voidaan poistaa estokelaparistolla, jonka investointi maksaa itsensä kolmessa vuodessa. Invertteripumppu ei tuota juuri lainkaan loistehoa, joten taloyhtiön ei tarvitse maksaa lisämaksuja verkkoyhtiölle.

Maalämpöpumppu

Ilmalämpöpumpuissa on tapahtunut huima kehitys: uusimmissa ilmalämpöpumpuissa hyötysuhde (COP) on jopa kaksi talven -30-asteisessa säässä. Vanhat ilmalämpöpumput eivät välttämättä edes toimi -20 – -25 asteen lämpötiloissa. Tämä merkitsee myös sitä, että mikäli seinässä on vanha ilmalämpöpumppu ja se menee rikki, niin sen korjaaminen ei kannata, vaan on parempi hankkia uusi.

Mitoituksessa taloyhtiön kannattaa yrittää tavoitella 99–100 %:n energiapeittoa. Tämä tarkoittaa, että tarvittavasta lämmöstä 99–100 % tuotetaan lämpöpumpun avulla. Tehopeitolla tarkoitetaan lämpöpumppujen osuutta huipputehosta. Tämän suhteen tavoite voi olla vaatimattomampi, ehkä 90 % luokkaa. Lämmityksen tehohuippu sijoittuu vuoden kylmimpään päivään; lämpimän käyttöveden tehohuippu joko aamuun tai iltaan. Tehohuipun aikaan puuttuva osa lämmitetään sähkövastuksilla. Ympäristön ja sähköverkon hallinnan näkökulmasta tämän osuuden tulisi olla mahdollisimman pieni. On hyvä pitää mielessä, ettei taloyhtiö välttämättä halua sijoittaa lisäkapasiteettiin, jota ehkä käytettäisiin vain kerran vuodessa. Varoituksena pitää kuitenkin sanoa, että mikäli maalämpöinvestointi ei vastaa odotuksia, niin silloin mitä todennäköisimmin juuri tässä kohdassa on menty siitä, missä aita on matalin. Maalämmön kohdalla täytyy pitää mielessä, että lähtökohtaisesti halvin tarjous ei ole edullisin – riittävään kapasiteettiin ja varajärjestelmiin kannattaa sijoittaa.

Maalämmön kohdalla täytyy pitää mielessä, että lähtökohtaisesti halvin tarjous ei ole edullisin – riittävään kapasiteettiin ja varajärjestelmiin kannattaa sijoittaa.

Mistä lämpöenergia saadaan?

Tarvittavasta energiasta 2/3 tai enemmän saadaan ilmaiseksi maalämpöpiiristä. Oikein mitoitettuna maalämpöpiiri energiakaivoineen on ehtymätön uusiutuvan energian lähde. Tämän lisäksi mukaan voidaan ottaa tueksi muita energianlähteitä. Näistä mainittakoon ensimmäisenä yleisin eli lämmön talteenotto (LTO) ilmanvaihdosta. Mitä korkeampi kerrostalo, sitä kannattavampaa tämä on. Pienissä ja matalissa kiinteistöissä samanlaista kannattavuutta ei välttämättä saavuteta.

Poistoilman lämmön talteenottojärjestelmä
Poistoilman lämmön talteenottojärjestelmä on asennettu katolle.

Toinen vielä suhteellisen vähän käytetty tukilähde on jätevesi. Tällöin ratkaisun sopivuus riippuu siitä, otetaanko energia talteen kiinteistön sisä- vai ulkopuolella ja kohdistuuko energian talteenotto viemäriveteen vai pelkästään ns. harmaaseen veteen, eli suihkusta ja keittiöstä tulevaan veteen. Meidän taloyhtiössämme luovuttiin jätevesiratkaisuista, koska energiakaivot siirrettiin talon toiselle puolelle, eikä vastakkaiselle puolelle jääneiden jätevesiviemärien puolelle olisi ollut enää kannattavaa kaivaa jäteveden lämmönsiirron vaatimia ojia. Jätevesiratkaisujen hintahaitari on todella laaja, ja tuntuu siltä, että tekniikka on osittain vielä kehitysvaiheessa.

Kolmantena tukilähteenä on aurinkolämpö, eli auringon lämpö otetaan talteen lämpökeräimillä. Aurinkokeräimien hyötysuhde lähentelee parhaimmillaan 100 prosenttia. Haasteeksi tulee kuitenkin lämpötila. Usein keräimistä saadaan jopa 100-asteista nestettä, joka on liian kuumaa käytettäväksi lämpöpumpuissa tai LTO-putkissa. Tällöin tarvitaan välivesivaraajia. Aurinkolämpöön liittyy myös enemmän huoltokuluja kuin esimerkiksi aurinkosähköön tai lämmön talteenottoon ilmanvaihdosta. Näitä asioita kannattaa analysoida tarkemmin kiinteistökohtaisesti; on lähes mahdotonta antaa yleispätevää nyrkkisääntöä.

Kaikkia kolmea tukimuotoa kannattaa harvoin ottaa käyttöön samassa kiinteistössä.

Aurinkosähkö täydentää järjestelmän

Aurinkosähköä analysoidaan nyt taloyhtiössämme tarkemmin, ja tarkoituksena on ottaa se käyttöön vuoden 2020 aikana – jälleen edellyttäen, että hallitus ja yhtiökokous sitä puoltavat. Aurinkopaneelien hinnat ovat laskeneet jatkuvasti, ja samaan aikaan paneelien teho on noussut. Aurinkosähkö alkoi yleistyä Suomessa vuoden 2014 tienoilla, jolloin 260 wattia paneelia kohti oli hyvä arvo. Tänä vuonna 300 W alkaa jo olla normaalitehoa ja tätä kirjoittaessani vastaanotin tarjouksen, jossa paneelin suurin tuottovaihtoehto oli 370-400 W(p). Omakotitaloissa, joissa katon koko yleensä on riittävän suuri, tehon merkitys on vähäinen: laitetaan vain lisää paneelia, kunnes voimalan toivottu enimmäisteho on saavutettu. Kerrostaloissa käytössä oleva kattopinta-ala on kuitenkin usein riittämätön ja siksi kannattaa tavoitella aivan viimeisimpiä tarjolla olevia malleja. Kerrostaloissa myös asennukseen on pakko kiinnittää enemmän huomiota kuin omakotitaloissa. Kiinnityksen yhteydessä ei haluta rikkoa huopaa (bitumikermikatetta). Tarjolla on ns. kelluvia kiinnitysmekanismeja, jolloin paneelit saadaan painon avulla pysymään paikoillaan.

Paneelien asennuskulma voi nykyään olla suhteellisen pieni, jolloin myös tuulikuormaa saadaan pienennettyä. Mutta tässäkin toimittajan on pystyttävä antamaan luotettava, kiinteistökohtainen selvitys. Tulevaisuudessa taloyhtiössämme tavoitellaan aurinkosähkön ylijäämätuotannon varastointia omassa kiinteistössämme – ilman akkuja, jotka ovat kalliita eivätkä erityisen ympäristöystävällisiä. Tämä tapahtuu ohjaamalla ylijäämäsähkö käyttövesivaraajiin lämmittämään vesi selkeästi yli tavoitelämpötilan. Tällöin voimme olla iltapäivällä ja illalla kuluttamatta sähköä lämpimään käyttöveteen. Juuri näinä tunteina (ja aamuisin) sähkön hinta on yleensä kalleimmillaan.

Hankkeen seuranta

Maalämmön toimittaja yhteistyössä maalämpöpumppuvalmistajan kanssa toimittaa aina asiakkaalleen laskelman energiansäästöistä ja sähköntarpeesta. Nämä tehdään yleensä osoittamalla kuukausikohtainen säästö ja sähkönkulutus. Taloyhtiöni tuotanto alkoi 3.7.2019. Sen jälkeen on kerran tehty pientä säätöä tarvittavan lämmön määrään. Totesimme, että kesällä ei tarvitse heti lähteä lämmittämään, vaikka lämpötila ulkona hetkellisesti yöllä laskisi alle lämmityksen aloituspisteen.

Seuranta jatkuu koko ensimmäisen vuoden ajan. Jo ensimmäiset laskelmat koskien ensimmäistä viikkoa yllättivät meidät positiivisesti. Maalämmön ja lämpimän käyttöveden kustannussäästöt kaukolämpöön verrattuna olivat yli 80%, ja järjestelmien sähkön käyttö oli jopa 25% ennakoitua pienempi. Tämä verrokkitaloyhtiöitä parempi tulos selittynee tulistinpiirin ja invertterilämpöpumpun käytöllä.

Jo ensimmäiset laskelmat koskien ensimmäistä viikkoa yllättivät meidät positiivisesti.

Kiinteistöt ilmaston pelastajiksi?

Lopuksi lyhyt kannanotto maalämpöön ja lämpöpumppuihin kansantalouden ja ilmaston näkökulmasta: käsissämme on nopeasti käyttöön saatava ja kannattava vaihtoehto, jolla saadaan Suomi Pariisin ilmastosopimuksen vaatimalle polulle. Erityisesti maissa, joissa lämmitystä tarvitaan talvisin, lämpöpumput voisivat kattaa valtaosan lämmitystarpeesta. Tällä olisi huomattava vaikutus ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Käsissämme on nopeasti käyttöön saatava ja kannattava vaihtoehto, jolla saadaan Suomi Pariisin ilmastosopimuksen vaatimalle polulle.

Lämpöpumput korvaavat usein ulkomailta tuotua energiaa. Näin ulkomaankauppatase siis vahvistuu ja Suomen riippuvuus ulkomaista vähenee. Vaikka osa uusiutuvan energian laitteista tuotettaisiinkin ulkomailla, on kuitenkin todennäköistä, että projekteilla on Suomessa vähintään työllistävä vaikutus.

Kaikista näistä hyödyistä huolimatta esiintyy lämpöpumppujen suhteen vielä epävarmuutta. Toivon kuitenkin, että nykyinen kasvava markkinaosuus yhdistettynä infokampanjoihin tuottaa tulosta ja maalämpö leviää omakotitaloista rivi-, kerros- ja toimistotaloihin sekä teollisuuskiinteistöihin.

Julkinen sektori voisi edistää uusiutuvaa energiaa ja maalämpöä seuraavin keinoin:

    • Selkeyttää säännöt niin, että mikäli taloyhtiön tontilla ei voida porata lämpökaivoja, koska kiinteistö sijaitsee esimerkiksi metrotunnelin tai pysäköintiluolan yläpuolella, kiinteistö voi hankkia naapuritontin omistajalta tai kunnalta oikeuden sijoittaa lämpökaivot viereiselle tontille. Tämä voisi jopa olla kunnille uusi tulolähde.
    • Kieltää öljylämmityksen kaikissa kiinteistöissä siirtymäkauden jälkeen.
    • Kieltää lämmityksen suoralla sähköllä kaikissa ympärivuotiseen käyttöön tarkoitetuissa uusissa kiinteistöissä.
    • Tukea suoran sähkön piirissä olevien vanhojen kiinteistöjen siirtymistä vesipattereihin tai vesipohjaiseen lattialämmitykseen.
    • Edistää pientuottajan asemaa aurinkosähkön tuotannossa (netotuskäytännöt). Esimerkiksi kerrostalossa asuva henkilö voisi vähentää sähkölaskustaan kesämökkinsä katolla tuotetun sähkön määrän tai kerrostaloasukas voisi ostaa sähkönsä suoraan taloyhtiöltä.
    • Sallitaan pienten, huoneistokohtaisten aurinkosähkövoimaloiden kytkeminen schuko-sähköpistokkeisiin, kuten on tehty jo Portugalissa, Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä. Tämä loisi uudet markkinat aurinkosähköenergialle, sillä kallista asennusvaihetta ei enää tarvittaisi.

Projektin tiedot

Taloyhtiön nimiAurinkoamfi
SijaintiKivenlahti, Espoo
Valmistumisvuosi1980
Huoneistoja42
Porrashuoneita4
Huoneistojen pinta-ala2851 m²
Muiden lämmitettävien tilojen pinta-ala425 m²
Energiakaivojen kokonaispituus2440 metriä
Energiakaivojen määrä9 kpl (vaihteleva syvyys)
Lämpöpumppujen teho2 X 84 kW
Käyttövesivaraajat2 x 750 litraa
Sähkökattila50 kW
Energiatodistuksen vanha luokkaE
Energiatodistuksen uusi luokkaselviää 2020-luvulla
Projektin kesto8.4-3.7.2019
Projektin kannattavuusSisäinen korko: 11-12%
Takaisinmaksuaika: 12 vuotta*
Luoton pituus: 12 vuotta

* Takaisinmaksuaika ei huomioi takaisinmaksuajan jälkeisiä tuloja ja vääristää näin ollen tuloksen. Esimerkiksi energiakaivojen tekninen elinikä saaattaa jopa olla ”ikuinen”.

Kiinnostaako lämmitysjärjestelmän vaihto? Kysymyksiä blogin suhteen? Ota yhteys kirjoittajaan:


Kirjoittaja
Ulf Sjögren on kauppatieteiden maisteri ja ekologisten arvojen puolestapuhuja Espoosta. Hän on vienyt läpi maalämpöprojektin omassa taloyhtiössään sekä toiminut usean muun taloyhtiön tukihenkilönä vastaavissa projekteissa.


Syyskuun ilmastokalenterin teemana on puhdas energiantuotanto.
→ Lue lisää ja katso kuukauden ilmastovinkit!