Pian tehdään yksi Suomen tärkeimmistä ilmastopäätöksistä. Valtio on merkittävä omistaja useassa suuripäästöisestä yrityksessä ja vaikuttaa niihin omistajaohjauksen kautta. Linjaukset, jotka määrittelevät valtion omistajaohjauksen suunnan, päivitetään aina uuden hallituksen aloittaessa. Edellisen hallituksen linjauksissa ilmastoa ei mainita sanallakaan.
Uudella hallituksella on nyt tuhannen taalan paikka ottaa uusi linja valtionyhtiöiden ohjaukseen. Päämääränä on oltava ilmastokestävä omistajaohjaus, joka edistää kestävää kehitystä ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä, fossiilisesta energiasta luopumista, kiertotaloutta ja siirtymää puhtaaseen teknologiaan.
Teot linjaan lupausten ja kansainvälisten sitoumusten kanssa
Ennen vaaleja kaikki nykyiset hallituspuolueet ilmoittivat kannattavansa omistajaohjauspolitiikkaa, joka on linjassa 1,5°C tavoitteen kanssa ja joka vauhdittaa fossiilisten polttoaineiden alasajoa sekä hiilivarastojen ja nielujen kasvattamista.
Monikin asia puoltaa ilmastotavoitteiden sisällyttämistä valtionyhtiöiden ohjaukseen. Ennen vaaleja kaikki nykyiset hallituspuolueet ilmoittivat kannattavansa omistajaohjauspolitiikkaa, joka on linjassa 1,5°C tavoitteen kanssa ja joka vauhdittaa fossiilisten polttoaineiden alasajoa sekä hiilivarastojen ja nielujen kasvattamista. Ilmastovaalien tuloksena Suomella on nyt hallitus, joka on sitoutunut saamaan Suomen hiilineutraaliksi vuonna 2035. Jotta hallituksen kunnianhimoiset ilmastotavoitteet saavutetaan, tulee ne ottaa huomioon jokaisessa päätöksessä, jonka hallitus tekee.
Uuteen hallitusohjelmaan on kirjattu omistajaohjauksesta näin: “Jokaisen valtionyhtiön perusarvona on oltava yhteiskuntavastuu. Yrityksen tulee ottaa päätöksenteossaan taloudellisten tekijöiden lisäksi huomioon myös toiminnan sosiaaliset ja ympäristölliset vaikutukset.”
Myös syyskuussa ilmestynyt valtion omistajaohjauksen arviointiraportti nosti esiin tarpeen kehittää erityisesti valtionyhtiöiden ilmastoraportointia. Lisäksi arvioinnissa tuli esiin, että valtion tulee paremmin yhteensovittaa omistajapoliittisia ja muita politiikkatavoitteita. Haasteiden ratkaiseminen edellyttää eri politiikkanäkökulmat yhdistävää vahvempaa ohjausta myös poliittisella tasolla. Ilmasto on hallituksen yksi kärkitavoitteista, joten sen pitäisi näkyä omistajaohjauksen linjauksissa.
Kansainvälisillä areenoilla Suomi on sitoutunut talousministerien ilmastokoalition Helsinki-periaatteisiin eli linjaamaan ohjauskeinonsa ja toimenpiteensä Pariisin sopimuksen kanssa, myös julkisten sijoitusten hallinnan.
Lisäksi Suomi on mukana kansainvälisessä Powering Past Coal -allianssissa (PPCA). Allianssin jäsenenä Suomi on sitoutunut hiilivoimaloiden sulkemiseen OECD-maissa 2030 mennessä ja globaalisti 2050 mennessä. Uusien, vuonna 2019 julkaistujen PPCA:n rahoitusperiaatteiden mukaisesti sijoittajien, kuten valtion tulee ohjata yhtiöitä hiilen alasajoon aikataulun mukaisesti.
Tapaus Fortum: kivihiilestä luopuva Suomi jatkaa hiilivoiman rahoittamista Euroopassa?
Valtion Fortum-omistuksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kun Fortumin julkaisema kauppa 70,5 prosentin omistusosuudesta Uniperissa toteutuu ensi vuoden alussa, Uniperista tulee Fortumin tytäryhtiö. Uniperin tuottamasta energiasta 80 prosenttia tulee fossiilisista polttoaineista. Yksin Uniperin hiilivoimaloiden päästöt vastaavat noin puolta koko Suomen vuosipäästöistä.
Tämän takia valtion omistajaohjauksessa on otettava huomioon koko arvoketjun päästöt.
Monien valtio-omisteisten yritysten päästöt ovat jopa suuremmat kuin koko Suomen päästöt, koska huomattava osa niiden päästöistä saattaa syntyä niiden arvoketjussa Suomen rajojen ulkopuolella. Tämän takia valtion omistajaohjauksessa on otettava huomioon koko arvoketjun päästöt. Fortumin 70,5 prosentin omistusosuuden Uniperista on johdettava hiilivoimaloiden nopeaan sulkemiseen, ei myyntiin, vuoteen 2030 mennessä – ilmastotieteen vaatimassa aikataulussa.
Yhtiöt eurooppalaisen ilmastopolitiikan jarruina
Suomessa Fortum esiintyy tiukan ilmastopolitiikan kannattajana, mutta samaan aikaan Uniper on uhannut haastaa Alankomaat välimiesoikeuteen investointisuojaan vedoten, jos maa hyväksyy kivihiilen vuonna 2030 kieltävän lain. Fortum väittää, ettei Uniper vastusta kivihiilen alasajoa, vaan haluaa ainoastaan oikeudenmukaisen korvauksen.
On kohtuutonta yrittää panna kansalaiset yhtiön huonojen investointipäätösten maksajiksi. Usean arvion mukaan1 uudet hiilivoimalat ovat jo menettäneet puolet arvostaan, ja korvausten vaatiminen siitä, että ne jouduttaisiin sulkemaan 10 vuoden siirtymäajalla, on absurdia. Toteutuessaan oikeuskanne voi hidastaa fossiilisten polttoaineiden alasajoa muissa maissa, kun päättäjät hidastaisivat tai heikentäisivät ilmastotoimia välttyäkseen maksamasta suuria korvauksia yrityksille.
Valtion omistajaohjauksessa tuleekin linjata, ettei Pariisin sopimuksen ja kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisten politiikkatoimien vastustaminen tai hankaloittaminen ole hyväksyttyä.
Valtion omistajaohjauksessa tuleekin linjata, ettei Pariisin sopimuksen ja kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisten politiikkatoimien vastustaminen tai hankaloittaminen ole hyväksyttyä.
Nykyisellään suomalaisten valtionyhtiöiden toiminta ei ole vielä linjassa hallituksen ilmastotavoitteiden kanssa. Kansalaiset ovat äänestämällä halunneet antaa mandaatin historian ilmastoystävällisimmälle hallitukselle. Jäämme odottamaan, että yritykset luotsataan omistajaohjauksella 1,5 asteen polulle.
→Lue vaatimuksemme ilmastokestävästä valtion omistajaohjauksesta
1 IEEFA 2019: http://ieefa.org/ieefa-update-rwe-uniper-risk-prolonging-dutch-coal-mistakes-via-compensation-strategy/ ja Spring associates 2016: http://www.greenpeace.nl/Global/nederland/2016/Persberichten/Rapport%20waarde%20kolencentrales.pdf