Vetoomus baltialaisilta ja suomalaisilta järjestöiltä: fossiilisista polttoaineista luopuminen edellyttää alueellista yhteistyötä

Kuvassa sarjakuvamainen kaasuputken siluetti turkoosilla taustalla, sekä teksti: "enemmän LNG:tä lukitsee meidät fossiilikaasuun ja uuteen fossiili-infraan"

Hyvä pääministeri Kallas,
Hyvä pääministeri Marin,
Hyvä pääministeri Kariņš,
Hyvä presidentti Nausėda,

Me allekirjoittaneet kirjoitamme teille lähestyvän Euroopan neuvoston 30.–31.5. tapaamisen alla. Tässä kirjeessä esittämiemme suositusten tavoitteena on saavuttaa Baltian ja Suomen alueella riippumattomuus venäläisestä fossiilienergiasta, ja viime kädessä kaikista fossiilisista polttoaineista.

Viro, Latvia, Liettua ja Suomi ovat tehneet Ukrainan sodan syttymisen jälkeen paljon ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä. Kiitämme teitä ponnisteluista ostokiellon aikaansaamiseksi venäläisille fossiilisille polttoaineille. On valitettavaa, ettei alueellista yhteistyötä ole sen suuresta potentiaalista huolimatta hyödynnetty suunnitelmissa venäläisistä polttoaineista irtautumiseksi. Viro, Latvia, Liettua ja Suomi ovat kukin keskittyneet liiaksi pelkästään kaasun hankinnan hajauttamiseen energiajärjestelmiensä resilienssin vahvistamiseksi, vaikka meidän tulisi yhdistää voimamme nopeuttaaksemme fossiilisten polttoaineiden alasajoa Baltiassa ja Suomessa.

Kaasun kysynnän vähentämiseksi on tehtävä alueellista yhteistyötä, sillä Baltian maat ja Suomi muodostavat yhteiset kaasumarkkinat. Nykyinen tilanne, jossa Viro, Latvia ja Suomi kukin tutkivat mahdollisuutta rakentaa nesteytetyn maakaasun (LNG) terminaali, uhkaa luoda fossiilisen kaasun kapasiteetin, joka ylittää alueellisen kysynnän. Nämä projektit lukitsisivat alueen kalliiseen ja saastuttavaan fossiiliseen polttoaineeseen vuosikymmeniksi eteenpäin. Alueellamme ei ole varaa antaa tämänkaltaisten koordinoimattomien ja yksityisen sektorin edistämien pyrkimysten horjuttaa vihreää siirtymää. Viimeisin IPCC:n raportti tekee tämän selvemmäksi kuin koskaan: kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi on tehtävä välittömästi voimakkaita lisäponnistuksia. Tämä on edellytys Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiselle, jotta ilmastokriisin pahimmilta seurauksilta vältytään.

Kehotamme teitä ottamaan huomioon suosituksemme sekä suunnitellessanne venäläisestä fossiilienergiasta ja yleisesti fossiilisista polttoaineista irtautumista että RePowerEU-suunnitelman ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toteutuksessa:

  • Tuetaan välitöntä venäläisten fossiilisten polttoaineiden kieltoa, ja tehdään yksityiskohtaiset toimintasuunnitelmat kaikkien fossiilisten polttoaineiden alasajolle sosiaalisen oikeudenmukaisuuden huomioiden niin nopeasti kuin mahdollista, samalla kunnioittaen laajempia ympäristö- ja biodiversiteettinäkökohtia. Alueemme on jo edelläkävijä tavoitteissaan tukea EU:n laajuisesti venäläisten fossiilisten polttoaineiden kieltoa, ja se voisi nyt toimia tiennäyttäjänä luomalla yhteisen alueellisen suunnitelman fossiilisen kaasun alasajosta sekä fossiilisten polttoaineiden tuista luopumiseksi.
  • Laaditaan tarkkoja lukuja sisältävä alueellinen arvio kaasusektorin mahdollisuuksista päästöjen vähentämiseen. Arvion tulee ottaa huomioon myös ennakoitu kaasun kysynnän lasku ja sen on oltava yhdenmukainen kansainvälisten velvoitteiden, kuten Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, 55-valmiuspaketin (“Fit for 55”) sekä Pariisin ilmastosopimuksen kanssa. On välttämätöntä, ettei pysyvää fossiilisen kaasun infrastruktuuria, kuten LNG-terminaaleja, suunnitella ennen kuin kyseinen arviointi on toteutettu. Näin vältytään liian suuren LNG-kapasiteetin rakentamiselta tilanteessa, jossa kaasun kysynnän jyrkkä lasku on väistämätöntä ilmastotavoitteet huomioon ottaen.
  • Asetetaan tiukat aikarajat kaikille hätätilanteessa hajautettaville kaasuntoimituksille, jotta ehkäistään lukittautumista fossiilisiin polttoaineisiin. Kaasun hankinnan hajauttamisen tulisi olla vain väliaikaista, kunnes siirtymä pois fossiilisista polttoaineista on saavutettavissa energiansäästöllä, laajamittaisella uusiutuvan energian käyttöönotolla ja uusiutuvien kaasujen käytöllä (biokaasu maatalouslähteistä ja kasviperäisistä jätteistä; vihreä vety), jos sähköistäminen ei ole toteuttamiskelpoinen ratkaisu.
  • Koordinoidaan alueellinen reagointi energiamarkkinoiden muutoksiin, ottaen huomioon nykyinen mahdottomuus nojautua venäläiseen kaasuun. On tehtävä kaikki mahdollinen, jotta vahvistetaan yhteistyötä energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Ensi tilassa on ponnisteltava kiertotalous- ja päästövähennysratkaisujen toimitusketjujen pullonkaulojen poistamiseksi. Sen jälkeen yhteistyötä on jatkettava kaikilla sektoreilla kiertotalous- ja päästövähennysratkaisujen edistämiseksi. Yhteistyötä voi tehdä esimerkiksi tutkimus- ja kehitystoiminnassa tai yhteisten uusiutuvan energian projektien puitteissa.
  • Parannetaan viipymättä energiatehokkuutta sekä lisätään energiansäästötoimia ja -tukia. Nämä ovat avainasemassa fossiilisen kaasun kysynnän vähentämisessä sekä energian korkean hinnan vaikutusten minimoimisessa. Esimerkkeihin lukeutuvat lisärahoituksen kohdentaminen jo olemassa oleviin tai suunniteltuihin energiatehokkuustoimiin, kuten rakennusten kunnostamiseen, sekä lupakäsittelyn sujuvoittaminen. Nopeisiin keinoihin lukeutuvat rakennusten lisäeristys, monikerroksiset ikkunat, älykkäiden energiajärjestelmien asentaminen sekä energiatehokkaat valaistusjärjestelmät. Muiden maiden parhaiden käytäntöjen tutkiminen ja niistä oppiminen olisi hyödyllistä, ja lisäisi entisestään maidemme tiivistä yhteistyötä.
  • Tuetaan teollisuutta kaasun kysynnän ja energiankulutuksen vähentämisessä, tarjoten mahdollisuuksien mukaan tukea kaasun korvaamiseen lämpöpumpuilla, tukea kiertotalouden mukaisen toiminnan omaksumiseen. Uusiutuvien kaasujen, kuten biometaanin ja vihreän vedyn käyttöä on priorisoitava sektoreilla, joissa päästövähennysten toteuttaminen on vaikeinta eikä sähköistäminen onnistu. Erityisen tärkeää on myös helpottaa sähkönhankintasopimusten solmintaa, sekä lisätä tarvittavaa ei-taloudellista tukea. Tällaista tukea ovat esimerkiksi uudet koulutusohjelmat, joita tarvitaan sekä rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi että energiasektorin ja teollisuuden päästöjen vähentämiseen yleisemmin.
  • Helpotetaan nopeampaa uusiutuvan energian käyttöönottoa, sähköistymistä ja joustavia ratkaisuja. Tämä tarkoittaa esimerkiksi tuki-infrastruktuurin vahvistamista, sähkön kysynnän hallintaa ja aurinko- ja tuulivoiman lisäämistä sekä muita keinoja, jotka sisältyvät Euroopan komission RePowerEU-suunnitelmaan. Näin ollen on tärkeää:
    • osoittaa soveltuvia alueita tuulivoimalle ja varmistaa nopea lupaprosessi, ja samalla varmistaa ympäristövaikutusten huomioiminen ja niiden arvioiminen;
    • ottaa käyttöön aurinkopaneeleja julkisten rakennusten ja parkkihallien katoilla sekä harkita pakollisia aurinkopaneeleja kaikkiin uusiin ja saneerattaviin rakennuksiin noudattaen energiatehokkuus etusijalle -periaatetta;
    • tukea uusiutuvan energian yhteisöjä, sähkön jakamisen hankkeita ja kuluttajien  muuttumista myös energian tuottajiksi, taloudellisesti ja muutoin;
    • tukea lämpöpumppujen asennusta korvaamaan kaasukäyttöisiä lämmityskattiloita, ja liittää rakennuksia tehokkaan kaukolämmön piiriin taajama-alueilla;
    • kieltää kaasukäyttöiset lämmityskattilat uusilla asuinalueilla ja yksityisissä uudisrakennuksissa;
    • ehkäistä metsätalouden tehostumista sekä välttää turpeen energiakäyttöä;
    • tukea kaukolämmön päästöjen vähentämistä hyödyntämällä hukkalämpöä sekä teollisen mittakaavan lämpöpumppuja;
    • edistää testattujen energian varastointiteknologioiden, kuten vety- ja lämpövarastojen, mittakaavan kasvattamista sekä kysyntäjoustoa kaasun huippukulutuksen pienentämiseksi;
    • vauhdittaa siirtymää sähköisiin kulkuneuvoihin sekä kulkuneuvojen sähköistymistä.
  • Tuetaan 55-valmiuspaketin kunnianhimon tason lisäämistä, mukaan lukien energiatehokkuusdirektiivin, rakennusten energiatehokkuusstandardeja koskevan direktiivin, uusiutuvan energian direktiivin sekä autojen CO2-standardit.

Kannustamme teitä toteuttamaan rohkeasti Euroopan vihreän kehityksen ohjelman periaatteita. Tulevaisuutemme turvaamisen lisäksi tämä toimisi lujana kannanottona Venäjän hyökkäyssotaa vastaan. Toivomme, että otatte suosituksemme huomioon Euroopan neuvostossa. Olemme valmiita tukemaan teitä tavoitteissanne ja toivomme, että voimme keskustella aiheesta kanssanne tarkemmin.

Kunnioittaen,

 

SUOMI

Climate Move
Creatura Think & Do Tank
Greenpeace Nordic
Fridays For Future Suomi
Luonto-Liitto ry
Maan ystävät ry
Protect Our Winters Suomi
Suomen luonnonsuojeluliitto ry
350 Suomi

VIRO

Estonian Fund for Nature, Eestimaa Looduse Fond
Estonian Green Movement, Eesti Roheline Liikumine
Save Estonia’s Forests, Päästame Eesti Metsad
Green Pärnu County, Roheline Pärnumaa
Estonian Roundtable for Development Cooperation, Arengukoostöö Ümarlaud
Niilusoo NGO, MTÜ Niilusoo
MTÜ Ökotark (Bioneer.ee)
Matka-Rebane OÜ
Tartu Students’ Nature Conservation Circle NPO, Tartu Üliõpilaste Looduskaitsering MTÜ
Tipu Nature School NGO, MTÜ Tipu Looduskool
Estonian Environmental Education Association, Eesti Keskkonnahariduse Ühing
Birdlife Estonia, MTÜ Eesti Ornitoloogiaühing
Stockholm Environment Institute Tallinn Centre, Stockholmi Keskkonnainstituudi Tallinna Keskus
Estonian Environmental Law Center (EELC), Keskkonnaõiguse Keskus
NGO West Coastland, MTÜ Läänerannik
NGO Estonian Seminatural Grasslands Conservation Association, MTÜ Pärandkoosluste Kaitse Ühing
Baltic Environmental Forum Estonia, MTÜ Balti Keskkonnafoorum
Estonian Society for Nature Conservation, Eesti Looduskaitse Selts
Fridays for Future Estonia

LATVIA

Green Liberty, Zaļā brīvība
Birdlife International Latvia, Latvijas ornitoloģijas biedrība
Pasaules dabas fonds (WWF-Latvia)
Coastal Environmental Protection Society, Piekrastes vides aizsardzības biedrība
Fridays for Future Latvia
Baltic Environmental Forum Latvia, Baltijas Vides Forums

LIETTUA

Circular Economy, VšĮ “Žiedinė ekonomika”
Association Greens of Klaipeda, Asociacija Klaipėdos žalieji
LT Greens, Susivienijimas Žali LT
Environmental Coalition of Lithuania, Aplinkosaugos koalicija
Environmental Information Center, Aplinkosaugos informacijos centras
Klaipedian Initiative for Democracy and the Environment, Asociacija “Klaipėdiečių iniciatyva už demokratiją ir ekologiją (KIDE)”
Lithuanian Ornithological Society, Lietuvos ornitologų draugija
Labanora’s Forest Club, Labanoro klubas
Center for Environmental Policy, VšĮ Aplinkos apsaugos politikos centras
For a Clean Lithuania, VšĮ “Už švarią Lietuvą”
Creative Corner 360°, Kūrybos kampas 360°
Lithuanian Fund for Nature, Lietuvos gamtos fondas
Student Scientific Society of Natural Sciences, Studentų Gamtininkų mokslinė draugija
Fridays for Future Lithuania
Extinction Rebellion Lithuania, Sukilimas prieš išnykimą

Lue englanninkielinen kirje täältä.