Hankintaketjut läpivalaisemalla kohti fossiilittoman teräksen vallankumousta

Vaikutuskaavion kolmessa erillisessä laatikossa lukee: - Teräksen tuottajat: 1,5C asteen mukaisia ilmastostrategioita, Rohkeita investointipäätöksiä - Rahoitussektori: Aktiivista omistajaohjausta - Teräksen ostajat: "Vihreän" teräksen hankintasitoumuksia, Maksuhalukkuutta, Preemioita Jokaisen laatikon välillä on molempiin suuntiin osoittavat nuolit
Teräksen tuottajien, ostajien sekä rahoitussektorin roolit teräksen päästöjen vähentämisessä. Mukailtu Bernt Nordmanin esityksestä (24.5.2023).

Teräksen päästöjen vähentäminen vaatii tiivistä yhteistyötä tulevien vuosien aikana teräsyhtiöiden, teräksen ostajien ja rahoitussektorin välillä. Hiilivapaa Suomi arvioi suomalaisten terästä käyttävien yhtiöiden hankintaketjujen vastuullisuuden ja kutsui yhtiöt dialogiin asiantuntijoiden kanssa kannustaakseen yhteistyön vahvistamiseen.

Teräs on vallitseva materiaali ympärillämme, ja sen kysynnän odotetaan tulevaisuudessa kasvavan entisestään. Terästuotanto vastaa nyt jo noin 7 prosenttia maailmanlaajuisista päästöistä. Yksinään Suomessa Raahen tehdas aiheuttaa peräti 9 prosenttia Suomen hiilidioksidipäästöistä. Tämä tilanne on ristiriidassa Pariisin ilmastosopimuksen asettaman 1,5 asteen lämpötilarajan kanssa. Onkin selvää, että meidän on puututtava terästeollisuuden päästöihin nopeasti.

Hiilivapaa Suomi on julkaissut vastuullisen teräksen tulostaulukon läpivalaistakseen terästuotteita valmistavien yhtiöiden hankintaketjujen päästöt ja vastuullisuuden. Näin kiritetään teräksen tuottajia ja käyttäjiä tekemään fossiilittoman teräksen mahdollistavia uudistuksia.

Juuri nyt on erinomainen aikaikkuna vähentää päästöjä, sillä vuoteen 2030 mennessä peräti 71 % nykyisistä hiilikäyttöisistä masuuneista1 tulee käyttöikänsä loppuun. Terästeollisuuden päästövähennyksille on jo olemassa useita ratkaisuja. Siirtymä fossiilittoman teräksen tuotantoon ei ole kuitenkaan yksinomaan teräksen tuottajien vastuulla, kuten WWF Suomen ilmasto-ohjelman päällikkö Bernt Nordman painotti tulostaulukon julkistamistilaisuudessa keskiviikkona 24.5.

 Siirtymä fossiilittoman teräksen tuotantoon ei ole kuitenkaan yksinomaan teräksen tuottajien vastuulla.

Tilaisuus toi yhteen asiantuntijat sekä tarkastellut yhtiöt keskustelemaan hankinnan päästöistä, ja paikalle oli kutsuttu myös median edustajia kysymään aiheesta. Hiilivapaa Suomen ja WWF:n asiantuntijapuheenvuorojen jälkeen käytiin antoisa keskustelu ja yhtiöt toivat esiin, että tulokset ja suositukset auttavat niitä vastuullisuusraportoinnin parantamisessa. Myös hyvät esimerkit siitä, miten autoalalta on jo tehty sitoumuksia fossiilittoman teräksen hankkimiseksi kiinnostivat sekä miten autoalan tulokset vertautuivat suomalaisyhtiöihin. Tilaisuuden asiantuntijat pääsivät myös antamaan haastattelun Svenska Ylelle.

Teräksen päästöjen vähentäminen vaatii tiivistä yhteistyötä tulevien vuosien aikana teräsyhtiöiden, teräksen ostajien ja rahoitussektorin välillä. Vähäpäästöiset tuotantomenetelmät vaativat mittavia investointeja teräsyhtiöiltä, ja siksi terästä käyttävillä yrityksillä on keskeinen rooli fossiilittoman teräksen kysynnän luomisessa. Esimerkiksi ostajien tekemät hankintasitoumukset osoittavat teräksen tuottajille, että fossiiliton teräs on kannattava ja tärkeä investointikohde.

[T]ulostaulukko kannustaa suomalaisia terästä käyttäviä yrityksiä kiinnittämään enemmän huomiota hankintaketjunsa vastuullisuuteen ja päästöttömyyteen.

Hiilivapaa Suomen tulostaulukko kannustaa suomalaisia terästä käyttäviä yrityksiä kiinnittämään enemmän huomiota hankintaketjunsa vastuullisuuteen ja päästöttömyyteen. Tarkastellut yritykset eivät tällä hetkellä hyödynnä asemaansa vaatimalla alihankkijoiltaan kunnianhimoista vastuullisuuspolitiikkaa. Yrityksistä vain noin puolet raportoi epäsuorat päästönsä, eli ne tuotantoketjun päästöt, joihin myös teräksen hankinta kuuluu.

Terästä käyttävillä yrityksillä voi olla paljon positiivista vastuullisuuspuhetta ja kiiltäviä raportteja, mutta tämä ei riitä. Yritykset hukkaavat mahdollisuuden isoihin päästövähennyksiin, jos ne eivät huomioi entistä paremmin toiminnasta syntyviä epäsuoria päästöjä, kuten materiaalihankintaa. Teräksen hankinnan päästöjen minimointi ja kunnianhimoiset tavoitteet fossiilittoman ja kierrätysteräksen käytölle ovat tässä avainasemassa.

Me Hiilivapaa Suomessa jäämme seuraamaan tätä kehitystä ja päivitämme tulostaulukkoa vuosittain. Odotamme, että seuraavassa tarkastelussa nähdään jo oikean suuntaisia askelia kohti teräksen päästöjen vähentämistä.

Lue lisää

TIEDOTE: Selvitys terästä käyttävien yritysten hankinnan vastuullisuudesta paljastaa: tavoitteet ja kannustimet päästöjen vähentämiseen loistavat poissaolollaan

8 faktaa teräksestä


1 Masuuni on iso kuilumainen uuni ja teräksentuotantolaitoksen osa, jossa rauta sulatetaan irti malmista.