Pohjoismaisten ympäristöjärjestöjen yhteistyössä tehty aloite vaati Nordeaa lopettamaan toimintaa laajentavien fossiiliyhtiöiden rahoittamisen. Yhtiökokousaloitteen Nordealle jättivät Ruotsin luonnonsuojeluliitto, ActionAid Denmark ja Greenpeace Nordic, ja sitä tukivat Fair Finance Guide sekä Hiilivapaa Suomi.
21. maaliskuuta järjestetyssä Nordean yhtiökokouksessa kampanjallamme oli kunnia esitellä aloite, joka toteutuessaan olisi merkinnyt loppua uusien fossiilituotantohankkeiden rahoitukselle. Yhtiökokous kuitenkin äänesti aloitetta vastaan selvin luvuin. Tämä oli pettymys, joskaan ei yllätys.
Nordea sanoo olevansa sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen ja se on asettanut nettonollatavoitteen vuodelle 2050. Nordean uusimmat ilmastolinjaukset/ilmastostrategia huomioi fossiilisten polttoaineiden alasajon monin tavoin. Nordea on esimerkiksi asettanut muille sektoreille fossiilisten polttoaineiden käytön laajentamista koskevat poissulkukriteerit. Pankin linjaukset kieltävät niin uuden hiili- ja turvetuotannon kuin niin sanotun epätavanomaisen öljyn ja kaasun rahoittamisen.
Jostain syystä Nordea on hypännyt lähtöruudun yli ja päättänyt olla rajoittamatta tavanomaisen öljyn ja kaasun rahoittamista. Tämän porsaanreiän haluamme tukkia.
Esittämässämme aloitteessa vaadimme lainanannon eväämistä yrityksiltä ja hankkeilta, jotka suunnittelevat uusia fossiilikaivannaishankkeita ja/tai eivät ole sitoutuneet Pariisin sopimuksen mukaiseen siirtymään.
Pohjoismaisten pankkien rahoitusta fossiiliteollisuudelle tutkiva raportti toteaa, että viime vuosina Nordea on rahoittanut fossiiliyhtiöitä jopa 3,2 miljardilla USD (heinäkuu 2020–kesäkuu 2022). 1,5 miljardia näistä lainoista on myönnetty yrityksille, jotka yhä laajentavat fossiilisten polttoaineiden etsintää ja tuotantoa mm. arktisella alueella. Nordea on linjannut lopettavansa arktisen porauksen rahoittamisen vuoteen 2023 mennessä. Todellisuudessa Nordea määrittelee arktisen alueen hyvin kapeasti sen pohjoisimpaan alueeseen, ja näin jatkaa arktisen öljyn- ja kaasunporauksen tukemista muilla alueilla. Esimerkiksi norjalaiset öljy- ja kaasuyhtiöt Aker BP ja Equinor, joita Nordea rahoittaa, suunnittelevat uuden öljykentän avaamista Wistingiin. Päätös hankkeesta on lykkääntynyt vuoteen 2026, mutta toteutuessaan hankkeesta tulisi maailman pohjoisin öljykenttä, jonka 34 porauskaivoa vaarantaisivat miljoonat arktisen alueen eläimet. Wistingin varannot vapauttaisivat yli 200 miljoonaa tonnia hiilidioksidia käytön aikana, mikä vastaa 50 hiilivoimalan vuosittaisia päästöjä.
Ilmastotieteen mukaiseen ihmiskunnan jäljellä olevaan hiilibudjettiin ei mahdu enää yhtäkään fossiilihanketta. Kansainvälinen energiajärjestö IEA on 1,5 asteen mukaisessa tiekartassaan antanut jo vuonna 2021 fossiilihankkeille tiukan takarajan. Pariisin ilmastosopimukseen sitoutuneilla pohjoismaisilla pankeilla tulisi olla nollatoleranssi uusien fossiilihankkeiden suhteen – sopimuksen mukaan kaikki rahoitusvirrat on suunnattava pois ilmastokriisiä syventävistä toiminnoista ja suunnatava sen sijaan ratkaisuihin.
On piinallisen selvää, että ilmastotoimia tarvitaan enemmän ja nopeammin kuin koskaan. Nykymenolla olemme matkalla kohti katastrofaalista 2,9 asteen lämpenemistä. Jokaisella toimijalla on merkitystä, ja pohjoismaisilla pankeilla on vaikuttamisen paikka vauhdittaa siirtymää kohti fossiilitonta yhteiskuntaa. Nordean keskeiset kilpailijat Handelsbanken ja Danske Bank ovat jo sulkeneet aktiivisesti fossiilitoimintaa laajentavat yritykset pois rahoituksen piiristä. Pohjoismaisessa vertailussa Nordea on jäämässä jälkeen tämän porsaanreiän tukkimisessa.
Viestimme Nordealle on selvä: yhtäkään uutta öljy- tai kaasukaivantoa ei voida enää avata. Nordean nykyiset vastuullisuus- ja päästövähennystoimet eivät mitätöi fossiilituotannon laajentamisen aiheuttamaa peruuttamatonta vahinkoa. Ollakseen ilmastotavoitteidensa kanssa linjassa, Nordean on lopetettava kaikki tuki uusia fossiilihankkeita suunnitteleville yhtiöille.