Järjestöjen avoin kirje rahoituslaitoksille EU-taksonomiasta

Piirros ydinvoimalasta ja kaasuvoimalasta, joiden taustalla on iso liekki ja joiden päälle sataa euroseteleitä. Kuvan vasemmalla puolella lukee "financial players, exclude gas and nuclear from sustainable products".

Helmikuussa 2022 EU-komissio hyväksyi esityksen ydinvoiman ja maakaasun sisällyttämisestä kestävän rahoituksen luokitteluun (taksonomiaan), vaikka nämä eivät täytä EU:n asiantuntijoiden asettamia ympäristökriteerejä.

Hiilivapaa Suomi on allekirjoittanut yhdessä 91 muun kansalaisjärjestön kanssa avoimen kirjeen, jolla halutaan varmistaa, että finanssi-instituutioiden vihreät sijoitukset sulkevat pois maakaasun ja ydinvoiman huonosta EU:n taksonomiasta huolimatta. Lue lisää ”Järjestöjen avoin kirje rahoituslaitoksille EU-taksonomiasta”

Avoin kirje Nordealle

Kädet pitelevät punaista mielenosoituskylttiä, jossa lukee Nordea, rahat pois fossiilisista.
Rahat pois fossiilisista, Nordea -mielenosoitus 29.10.2021 Kuvaaja: Satu Söderholm.

Hyvät Nordean edustajat,

Kiitos avoimesta kirjeestä ja siitä, että tulitte keskustelemaan kampanjamme asiantuntijoiden kanssa sekä kuulemaan Rahat pois fossiilisista -mielenosoituksen osallistujien viestin. Viesti oli selkeä ​​– rahavirrat fossiilisille polttoaineille on katkaistava. Finanssialan ja talouden on sopeuduttava ilmaston asettamiin reunaehtoihin, ei toisinpäin.

Edistysaskeleista huolimatta Nordea on uudella fossiilipolitiikallaan hukkaamassa mahdollisuuden ottaa johtava asema ilmastokriisin torjumisessa finanssialalla sekä asettaa selkeä aikaraja hiilen lisäksi myös öljylle ja kaasulle. Ranskalainen pankki La Banque Postale on toiminut tässä suunnannäyttäjänä ja luvannut lopettaa tukensa koko fossiilisektorille vuoteen 2030 mennessä. Useat ranskalaiset finanssi-instituutiot ovat jo seuranneet perästä.

Lue lisää ”Avoin kirje Nordealle”

Fortum jää jälkeen eurooppalaisessa energiamurroksessa – kansalaisten kärsivällisyys loppumassa

Kuvakollaasi, missä ihmiset ovat peittäneet kasvut kämmeneensä (ns. facepalm). Joissakin kuvissa on Fortumin logo tai muita viestejä Fortumille
Sadat ihmiset osoittivat mieltään Fortumin yhtiökokouksen aikana ja #fortumfacepalm-tunniste nousi viraaliksi.

Fortumin uusi strategia ja yhtiökokous eivät edelleenkään tarjonneet vastauksia vaikeimpiin kysymyksiin liittyen Venäjän päästöihin, Datteln 4 -voimalan tilanteeseen, Alankomaiden oikeusjuttuun sekä fossiilisen kaasuliiketoiminnan kasvattamiseen. Nämä toimet jarruttavat Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamista ja huolestuttavat kansalaisia ja ympäristöjärjestöjä Suomessa sekä maailmalla.

Isojen öljyjättien, Exxonin ja Chevronin, yhtiökokouksissa omistajat ovat vaatineet yhtiöiltä aitoja ilmastotoimia, mutta Fortumin yhtiökokouksessa ei nähty vastaavia ulostuloja eivätkä sijoittajat ilmaisseet huoltaan äänestämällä vastuuvapautta vastaan. Kansalaiset näkevät kuitenkin Fortumin vihreiden puheiden läpi: virtuaalimielenosoitukseen osallistui satoja ihmisiä ympäri maailmaa ja #fortumfacepalm-tunniste nousi Suomessa viraaliksi hallituskriisistä huolimatta.

Lue lisää ”Fortum jää jälkeen eurooppalaisessa energiamurroksessa – kansalaisten kärsivällisyys loppumassa”

Avoin kirje Fortumin omistajille: Fortum ei ansaitse vastuuvapautta

Fortumin johto ei ansaitse vastuuvapautta.

Fortumin joulukuussa 2020 julkaistu strategia paljasti, ettei yhtiö suhtaudu ilmastokriisiin riittävällä vakavuudella. 

Kansainväliset sijoittajat tiedostavat Fortumin toimintaan liittyvät riskit, jotka kytkeytyvät sekä ilmastoon että yhtiön tulevaan kannattavuuteen. Black Rock äänesti 2020 yhtiökokouksessa vastuuvapauden myöntämistä vastaan. Myös joukko Climate Action 100+ -koalition sijoittajia vaati Fortumilta selvitystä, miten yhtiön nykyiset toimet sovitetaan yhteen Pariisin sopimuksen tavoitteiden kanssa ja kehotti Fortumia nostamaan johdon palkitsemisperusteeksi ilmastotavoitteiden päivittämisen. Myös suomalaisten sijoittajien on vaadittava Fortumilta nykyistä enemmän: yhtiön nykyiset investoinnit uusiutuvaan eivät ole 1,5 asteen tavoitteen kannalta riittäviä, eikä yhtiön asettama aikataulu fossiilisista irtautumiselle ole riittävä.

Lue lisää ”Avoin kirje Fortumin omistajille: Fortum ei ansaitse vastuuvapautta”

Kansainvälisille sijoittajille Fortum on Suomen Exxon

savu

Helsingin Sanomat kirjoitti 27.2. öljy-yhtiö Exxonin takertumisesta öljyinvestointeihin ja tällaiseen liiketoimintaan kytkeytyvästä jatkuvasti kasvavasta taloudellisesta riskistä. Jutussa kerrottiin, kuinka kansainväliset suursijoittajat tunnistavat, ettei fossiilisten polttoaineiden varaan voi enää rakentaa uskottavaa ja tuottavaa liiketoimintaa.

Lue lisää ”Kansainvälisille sijoittajille Fortum on Suomen Exxon”

Kestävätkö suomalaisten suursijoittajien hiilipolitiikat päivänvaloa?

Suomessa institutionaalisilla sijoittajilla on ollut kohtuullisen vihreä maine. Hiilisijoituksia rajoittavien käytäntöjen eli hiilipolitiikkojen osalta suomalaiset eivät kuitenkaan loista: yksikään suomalainen suursijoittaja ei saa kansainvälisessä vertailussa puhtaita papereita ja parhaallekin pistesijalle ponnistava rahoitusinstituutio jää kauas suositustasosta sekä kansainvälisestä kärjestä. Lue lisää ”Kestävätkö suomalaisten suursijoittajien hiilipolitiikat päivänvaloa?”

Ympäristö­järjestöt vaativat ilmasto­kestävää omistaja­ohjauspolitiikkaa

Mielenosoitus Niederaussemin ruskohiilivoimala
Mielenosoitus Niederaussemin ruskohiilivoimalalla Saksassa 22. tammikuuta 2019.

Valtion omistajaohjausperiaatteet päivitetään syksyn 2019 aikana. Rinteen hallituksella on mahdollisuus osoittaa, että sen ilmasto- ja luonnon monimuotoisuustavoitteet ohjaavat myös valtionyhtiöiden, kuten Fortumin toimintaa. Viisi ympäristöjärjestöä kirjoitti kirjeen omistajaohjauksesta vastaavalle ministerille Sirpa Paaterolle ja ilmasto- ja energiapoliittiselle ministerityöryhmälle. Lue lisää ”Ympäristö­järjestöt vaativat ilmasto­kestävää omistaja­ohjauspolitiikkaa”

Vastine Ilmariselle: kivihiilipolitiikan selkeyttämisestä pisteitä, mutta Fortumin fossiilisten polton tukeminen edelleen ongelma

Mielenosoitus Niederaussemin ruskohiilivoimala
Mielenosoitus Niederaussemin ruskohiilivoimalalla Saksassa 22. tammikuuta 2019.

Nostimme Ilmarisen ilmastokompastelijasta ilmastotsemppariksi: yhtiö on selventänyt kivihiilipolitiikkaansa ja luopunut RWE:stä, mutta tukee silti edelleen Fortumin fossiilisen energian polttoa. Greenpeacen maajohtaja Sini Harkki ja Hiilivapaa Suomi-kampanjan koordinaattori Vera Kauppinen vastaavat Ilmarisen blogikirjoitukseen.

Ympäristöjärjestöt julkaisivat 18. heinäkuuta 2019 analyysin suomalaisten sijoittajien kivihiilipolitiikoista. Saimme työeläkevakuuttaja Ilmariselta vastauksen blogin muodossa. Kiitämme Ilmarista vastauksesta ja toivomme myös muiden sijoittajien kommentoivan omia tuloksiaan. Blogissa todetaan, että Ilmarinen on luopunut osakeomistuksista yrityksessä, joka datavirheestä johtuen oli osana salkkua. Oletamme Ilmarisen viittaavan tässä yhteydessä Euroopan saastuttavimpaan energiayhtiöön RWE:hen. Tämän lisäksi Ilmarinen kirjoittaa, että kestävän kehityksen salkkuun ei hyväksytä yhtiöitä, joiden liiketoiminnasta osa jarruttaa olennaisesti SDG-tavoitteiden saavuttamista. Olimme kritisoineet Ilmarista nimenomaan tästä1 ja asian selvittyä voimme luopua kritiikistämme.  Lue lisää ”Vastine Ilmariselle: kivihiilipolitiikan selkeyttämisestä pisteitä, mutta Fortumin fossiilisten polton tukeminen edelleen ongelma”

Suomalaisten institutionaalisten sijoittajien hiilisijoitukset puntarissa

Mielenosoitus Niederaussemin ruskohiilivoimala
Mielenosoitus Niederaussemin ruskohiilivoimalalla Saksassa 22. tammikuuta 2019.

Suomessa institutionaalisilla sijoittajilla on kohtuullisen hyvä maine ja monet suursijoittajat ovat pärjänneet esimerkiksi ilmastoriskien hallintaa vertailevissa Asset Owner Disclosure Projectin (AODP) listauksissa hyvin. Mutta miten on hiilipolitiikan laita? Kohtaavatko Suomen suurimpien eläkevakuutusyhtiöiden ja pankkien politiikat Europe Beyond Coal -suositusten tason? Suuntaa antavana asteikkona on käytetty Hiilivapaa Suomen eduskuntavaalikampanjasta tuttua kiltteysmittaria ja yritykset ovat valikoituneet merkittävyyden mukaan. Arvio ei kata koko markkinaa.

Yksikään sijoittaja ei ansainnut korkeinta mahdollista Ilmastosankari-arviota. Arvio perustuu salkun avoimesti raportoituun yrityskatalogiin ja hiilipolitiikan kattavuuteen. Sijoitusta on laskettu, mikäli toiminnassa on huomattavia rikkomuksia tai viherpesua. Luettelemme sijoittajat huonoimmasta parhaimpaan. Lue lisää ”Suomalaisten institutionaalisten sijoittajien hiilisijoitukset puntarissa”

Suomalaisten eläkejättien tehtävä ryhtiliike hiilipolitiikassaan

Ende Gelände
Mielenosoittajia saksalaisella hiilikaivoksella kesäkuussa 2019. Kuva: Sebastian Lipp / Ende Gelände, CC BY-NC 2.0

Heinäkuun blogissa Greenpeacen maajohtaja Sini Harkki arvioi suomalaisten eläkeyhtiöiden ja pankkien kivihiilipolitiikkaa. Suomalaisten eläkevarat vastasivat vuonna 2018 reilusti yli kolme kertaa koko Suomen valtion vuosibudjettia, ja sijoitusten joukossa on edelleen fossiilisten polttoaineiden käyttöä edistäviä yhtiöitä. Varsinkin hiilen suhteen aika on kortilla: Euroopassa tupruttelun olisi lakattava viimeistään vuonna 2030 ja muualla maailmassa 2040. Miten eläkeyhtiöt ja pankit pärjäävät verrattuna kansainväliseen eturintamaan? Kuinka paljon eläkevarojamme on edelleen kiinni kivihiilessä vaikeuttaen ilmastonmuutoksen hillintää? Lue lisää ”Suomalaisten eläkejättien tehtävä ryhtiliike hiilipolitiikassaan”