Toimittajan työkalupakki: energiasektorin ilmastolupaukset

Vety & kaasu

- Käytetäänkö vetyä prosessissa, jossa sen käyttö tuo merkittävää lisäarvoa (esim. terästuotanto, raskas liikenne)? Investoidaanko vedyn lisäkäyttöön myös sellaisissa prosesseissa, joissa sen käyttö ei tuo lisäarvoa (esim. haasteet kuljetuksessa ja energiatehokkuudessa)?
- Missä suhteessa investoidaan uusiutuvilla tuotettuun vetyyn ja fossiilisilla tuotettuun vetyyn?
  - Jos fossiilipohjainen vety on mukana, milloin siitä luovutaan?
- Mitä tarkoitetaan “vähähiilisyydellä”? Mihin päästötasoon verrataan ja onko vähennys päästöissä merkittävä?
  - Nojaako vähähiilisyys hiilen talteenoton ja varastoinnin projekteihin (CCS)? Millainen päästövähennyspotentiaali niillä on?
  - Millä toimenpiteillä metaanivuotoja vähennetään?
- Kysymyksiä päättäjille:
  - Mitkä oletukset taustoittavat arviota kysynnästä ja ensisijaisista käyttötarkoituksista?
  - Kuka ohjaa vedyn käyttöönottoa ja miten?
  - Käytetäänkö vetyä niissä kohteissa, missä sitä keskeisimmin tarvitaan? Vai otetaanko se käyttöön kaikilla sektoreilla? Kuka tekee päätökset?

- Tyypillisiä käsityksiä vedystä:
  - “On itsestään selvää, että vetyä tarvitaan valtavasti.”
  - “Vety on hopealuoti, joka toimii kaikilla sektoreilla.”
- Vety toimii tehokkaimmin tietyissä prosesseissa, ja vihreän vedyn tuottaminen vaatii massiivisia lisäinvestointeja uusiutuvaan energiaan.
  - Onko oletus vedyn määrän kasvusta aina perusteltu?

- Maankäyttö ja sen arviointi on keskeistä bioenergian ilmastovaikutusten tarkastelussa:
  - Onko arvioitu nieluvaikutusta? Jos on, niin miten?
  - Mistä kyseisen biomassan käyttö on pois?

- Kestävien raaka-aineiden rajallisuutta ei usein huomioida, kun puhutaan bioenergialla korvattavien fossiilisten polttoaineiden käyttömäärästä.
- Tarkastelun aikajänne on tärkeä: bioenergian käyttö voi vuosien tai vuosikymmenten ajan lisätä päästöjä pienentämällä metsien hiilinielua enemmän kuin se vähentää päästöjä korvaamalla fossiilisia polttoaineita.
- Vaillinaiset vertailut (tyypillisesti maankäyttösektorilla): fossiilisen polttoaineen korvaamisesta bioenergialla saatava ilmastohyöty esitetään ilman, että arvioidaan bioenergian vaikutus hiilinieluihin.

- Hanki luvut, vertaile ja laita mittakaavaan. Esim. onko 1000 CO2-tonnia paljon vai vähän?
  - Kuinka paljon energiaa projekti tuottaa suhteessa päästöihin?
  - Kuinka suuri osa tämä on yrityksen/toimialan/kaupungin/maan/ihmisen päästöistä?
  - Kuinka suuret ovat projektin päästöt verrattuna samantyyppisiin tai kilpaileviin hankkeisiin?
  - Kun puhutaan päästövähennysprosenteista, mihin tarkkaan ottaen verrataan?

- Ilmoitetaanko suorat päästöt vai elinkaaripäästöt?
  - Mitä hankkeessa käytetyille raaka-aineille on tehty aikaisemmin?
  - Mitä raaka-aineille tehdään tulevaisuudessa? Olisiko niille parempaakin käyttöä?

- Voiko hankkeen skaalata? Pienikin asia voi olla merkittävä, jos sen voi toistaa riittävän monta kertaa.

- Lukuja saatetaan esittää ilman, että taustoitetaan tai visualisoidaan: Onko kyse isosta vai pienestä asiasta? Mitkä ovat sopivia vertailukohteita?
- ”Päästöttömiä” hankkeita on tuskin olemassa, kun puhutaan elinkaaripäästöistä.

- Tietopaketti puun käytön ilmastovaikutusten arviointiin. Mm. tieteellisiä lähteitä, keskeisiä käsitteitä, laskuri puunkorjuun hiilinieluvaikutusten arviointiin: https://www.hiilineutraalisuomi.fi/fi-FI/tyokalut/laskurit