Hiilivapaa Suomi -kampanjan lobbaustyöpaja 7.11 klo 17

Fossiilivoimaloiden aika on ohi

Tervetuloa Hiilivapaa Suomi -kampanjan lobbaustyöpajaan!

Aika: tiistaina 7.11 klo 17-19
Paikka: Aretain toimisto, Kinaporinkatu 2, Helsinki

Lobbaus eli esimerkiksi poliitikkojen tapaaminen on tehokas tapa vaikuttaa. Työpajassa perehdytään lobbauksen perusteisiin ja hyviin käytäntöihin sekä tehdään lobbausharjoituksia.

Työpaja sopii sekä kampanjan vanhoille aktiiveille että uusille toiminnasta kiinnostuneille.

Työpajan vetäjänä toimii Hanna Hakko, pitkäaikainen ilmastokampanjoitsija ja kokenut lobbari.

Tilaisuuden Facebook-tapahtuma

Lisätiedot Eijalta:

Tila ei valitettavasti ole esteetön.

Hiilivapaa Helsinki -tapaaminen 24.10

Tervetuloa mukaan Hiilivapaa Helsinki -ryhmään! Helpoin mukaantulon tapa on tulla käymään tapaamisessamme, joissa suunnittelemme toimintaa ja jaamme tehtäviä.

Seuraava tapaaminen on tiistaina 24.10 klo 17-19. Kokoonnumme Helsingin kaupunginmuseon ala-aulassa.

Tämän kertaisen tapaamisen asialistalla on muun muassa:
1. Tulevaan päästövähennysten toimenpideohjelmaan liittyvää vaikuttaminen: Tulevat lobbaustapaamiset ja vapaaehtoisten lobbauskoulutus
2. Uusi versio kampanjavideosta
3. Seminaari kivihiilen korvaavista uusiutuvista energiaratkaisuista

Käymme lisäksi tapaamisessa lyhyesti läpi kampanjan aiemmat käänteet, joten uudetkin toimijat pääsevät hyvin mukaan.

Lisätiedot:

Hiilivapaa Espoo -tapaaminen 30.10 klo 17

Suurin osa Espoon kaukolämmöstä tuotetaan edelleen kivihiilellä, vaikka ilmastonmuutoksen uhka tiedetään. Tarvitsemme nopeita toimia hiilen korvaamiseksi kestävämmillä vaihtoehdoilla.

Tervetuloa mukaan Hiilivapaa Espoo -ryhmän tapaamiseen, jossa suunnitellaan viestintää ja vaikuttamista Espoon vapauttamiseksi hiilestä!

Käymme tapaamisessa lyhyesti läpi kampanjan aiemmat käänteet, joten uudetkin toimijat pääsevät hyvin mukaan.

Tapaamme 30.10. klo 17 Marian Konditoriassa Sellossa. Kahvila sijaitsee Sellon kirjaston yhteydessä.

Lisätiedot: eija.karkkainen@hiilivapaasuomi.fi, 044 576 9999.

In English:
The Coal-free Espoo group meets to plan upcoming communication and advocacy to move Espoo beyond coal. We’ll use English if non-Finnish speakers are present. Welcome!

Hiilivapaa Suomi -viestintätapaaminen 23.10 klo 17

Haluatko vaikuttaa ilmastonmuutoksen torjumiseen viestinnän keinoin? Tule mukaan tapaamiseemme!

Hiilivapaa Suomi -viestintäryhmä kokoontuu suunnittelemaan niin perinteisen kuin sosiaalisen median viestintää.

Uudet toiminnasta kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan! Kokoukseen voi osallistua myös skypellä.

Tapaaminen on klo 17-19. Tapaamme toimistotiloissa Helsingin kantakaupungissa – ilmoittaudu, niin viestimme sinulle tarkemman esityslistan ja tapaamispaikan!

Tapaamisen Facebook-tapahtuma

Lisätiedot ja ilmoittautumiset:

Hiilivapaa Vantaa -tapaaminen 27.10

Tervetuloa suunnittelemaan ja toteuttamaan uusiutuvan energian vallankumousta Vantaalla!

Noin puolet Vantaan energiantuotannosta edelleen erittäin saastuttavaa kivihiiltä. Me haluamme muuttaa asian. Hiilivapaa Vantaa -kampanja edistää energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa kansalaisvaikuttamisen keinoin Vantaalla. Tule mukaan!

Tapaamisessa suunnitellaan tulevaa toimintaa, etenkin vaikuttamista kaupunginvaltuutettujen suuntaan. Lisäksi käydään läpi kampanjan viimeaikaiset tapahtumat ja taustat – uudet toiminnasta kiinnostuneet pääsevät siis hyvin kärryille mukaan!

Tapaamme perjantaina 27.10 klo 16:30 Tikkurilan kirjaston ryhmätyötila Voimalassa. Ryhmätyötila sijaitsee toisessa kerroksessa aikuisten osastolla lasiovien takana.

Lisätiedot: albert.jantti at hiilivapaasuomi.fi puh. 044 0412944

Tervetuloa mukaamme vapauttamaan Vantaata hiilestä!

Hiilivapaa Suomi -kampanjan uusien ilta maanantaina 16.10 klo 17-19

Hiilivapaa Suomi -kampanjapäivä 21.1.2017

Haluatko olla mukana tekemässä energiavallankumousta? Hyvä, sillä Hiilivapaa Suomi -kampanja tarvitsee juuri Sinua!

Hiilivapaa Suomi -kampanjassa vapautetaan Suomi ilmastoa lämmittävästä fossiilienergiasta voimala kerrallaan. Kampanjan tavoitteena on, että Suomen kuntien energiantuotannossa fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käyttö lopetetaan ja panostetaan sen sijaan kestäviin uusiutuviin energianlähteisiin ja energiansäästöön.

Uusien ilta on pääkaupunkiseudun ryhmien (Helsinki, Espoo, Vantaa ja viestintäryhmä) yhteinen, ja uusien iltaan ovat tervetulleita kaikki kotikunnasta riippumatta.

Uusien illassa
– Käydään läpi energiantuotannon perusasioita ja vaihtoehtoja fossiilisille polttoaineille
– Esitellään kampanjaa ja sen eri pääkaupunkiseudun toimintaryhmiä (Helsinki, Espoo, Vantaa ja viestintäryhmä)
– Esitellään erilaisia tapoja olla mukana kampanjassa
– Tutustutaan kampanjan uusiin ja vanhoihin toimijoihin

Tullaksesi mukaan sinun ei tarvitse olla valmiiksi energia-asioiden asiantuntija eikä sinulla tarvitse olla kokemusta kampanjoinnista, vaan matkan varrella oppii! Kampanjamme kaipaa tekijöitä monenlaisiin hommiin, ja jokaiselle löytyy oma tehtävä. Kampanjassa voi olla mukana monella tapaa: voit tulla auttamaan esimerkiksi parilla tunnilla kuussa.

Aika: maanantaina 16.10 klo 17-19.
Paikka: Aretain toimistolla osoitteessa Kinaporinkatu 2. Mikäli et saa sisäpihan porttia heti auki, älä hätäänny. Soita tarvittaessa Eijalle numeroon 044 576 9999.

Tarjolla on vegaanista naposteltavaa. Tila ei valitettavasti ole esteetön.

Tapahtuman Facebook-tapahtuma

Lisätiedot: Eija Kärkkäinen, eija.karkkainen@hiilivapaa suomi.fi, 044 576 9999

Moderni ilmastovastuu edellyttäisi hiilestä luopumista

Salmisaaren kivihiilivoimala. Kuva: Miikka Niemi

Helsingin kaupunkistrategia hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 27.9. Strategiassa kaupunki julistaa haluavansa toteuttaa modernia ilmastovastuuta. Valitettavasti strategia jää tämän pyrkimyksen kanssa puolitiehen. Tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä on parannus entiseen, mutta ilmastonmuutoksen nopeus ja tiedemaailman varoitukset huomioon ottaen tavoite on edelleen liian myöhäinen. Esimerkiksi naapurikaupungissa Espoossa hiilineutraaliustavoite asetettiin vuodelle 2030 ja Kööpenhaminassa samaan pyritään vuoteen 2025 mennessä.

Energiantuotanto on kirkkaasti Helsingin suurin kasvihuonepäästöjen lähde, mutta strategia sisältää sen osalta konkretiaa vain minimaalisesti. Viime vuonna peräti  59 % Helsingin kaukolämmöstä tuotettiin kivihiilellä. Kaikesta kivihiilellä tuotetusta energiasta Suomessa Helsingin osuus on 38 %.  Mikäli Helsinki aikoo todella olla vastuunkantaja ilmastokysymyksissä, tulee Salmisaaren kivihiilivoimalan sulkemisen 2020-luvun alussa olla tehtävälistan kärjessä. Onkin tärkeää, että tuleva toimenpideohjelma pitää sisällään Salmisaaren sulkupäätöksen. Climate Analytics -tutkimuslaitoksen mukaan Suomen kivihiilivoimalat olisi suljettava jo 2020-luvun alkupuolella, jotta Pariisissa asetettu pyrkimys rajoittaa ilmastonmuutos 1,5 asteeseen voitaisiin saavuttaa.

Kivihiilellä tuotettu energia Suomessa
Kivihiilellä tuotettu energia Suomessa. Lähde: Energiateollisuus 2016

WWF:n Gaia Consultingilta tilaamassa selvityksessä (2015) on arvioitu, että Helsingin lämmönsäästöpotentiaali voisi olla reilu viidennes nykyisestä vuosittaisesta lämmöntarpeesta. Energiatehokkuus on tärkeä osa tulevaisuuden kestävää kaukolämpöjärjestelmää, ja Helsingissäkin on tärkeää, että energiatehokkuuspotentiaali hyödynnetään täysimääräisesti. Oman rakennuskantansa ja hankintojensa lisäksi kaupungin onkin kiinnitettävä huomiota myös muuhun rakennuskantaan, sillä suurin osa rakennuksista on muiden toimijoiden omistamia. Suurin säästöpotentiaali muhii 1950-1970-luvuilla rakennetuissa lähiöissä, joissa energiatehokkuus on usein surkealla tasolla. Kaupungin tulee olla edistämässä näiden lähiöiden energiatehokasta korjausrakentamista.

Päästöttömään, uusiutuvaan energiaan perustuvat kaukolämpöjärjestelmät eivät perustu suuriin polttolaitoksiin. Erilaisia lämmönlähteitä ovat muun muassa suuret lämpöpumput, hukkalämpöjen talteenotto, geoterminen lämpö, suuren mittakaavan aurinkokeräimet ja synteettinen metaani. Lisäksi osa ratkaisua ovat lämmön varastointi kesältä talvelle sekä matalalämpöverkot. Helsingin Energia on ottanut hyvin edistysaskelia hukkalämmön ja suurten lämpöpumppujen suunnalla. Nyt tarvitaan rutkasti lisää rohkeutta ja investointeja pilotoida ja ottaa käyttöön myös muita uusiutuvia teknologioita.

Tuleva toimenpideohjelman valmistelun tulee olla avointa, läpinäkyvää ja osallistavaa. On tärkeää, että kaupunkilaiset, kansalaiset ja muut keskeiset toimijat pääsevät kertomaan oman näkemyksensä ja jakamaan tietämyksensä kaupungin ilmastopolitiikkaa muotoiltaessa. Selvä enemmistö helsinkiläisistä tahtoo luopua kivihiilestä jo lähitulevaisuudessa. Parhaat ratkaisut löytyvät, kun kaupunkilaiset otetaan mukaan päättämään, millä keinoin tämä tehdään.

TIEDOTE: Luonnonsuojelijat valittivat Vantaan turvetta polttavasta voimalasta

Martinlaakson voimala kesällä 2016. Kuva: Miikka Niemi.

Maan ystävät ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ovat valittaneet Vantaan Martinlaakson voimalaitoksen ympäristöluvasta. Voimalan ykköskattilassa aiotaan ryhtyä polttamaan puun rinnalla turvetta. Järjestöt vaativat Vaasan hallinto-oikeutta ensisijaisesti hylkäämään luvan. Toissijaisesti ne vaativat muutoksia ympäristöluvan ehtoihin ilmansaasteiden, melun ja turvepölyn haittojen vähentämiseksi.

Vantaan Energia aikoo polttaa Vantaan Martinlaakson voimalassa puun ohella turvetta. Turpeen määrä ykköskattilassa voisi olla jopa 30 prosenttia.

”Turpeen poltto on pahinta mitä Suomessa voi ympäristölle tehdä”, sanoo luonnonsuojeluasiantuntija Tapani Veistola Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiristä. ”Turpeen kasvihuonekaasupäästöt ovat kivihiiltäkin pahemmat. Lisäksi turpeenkaivuu pilaa luonnon monimuotoisuudelle ja virkistykselle arvokasta suoluontoa ja vesistöjä.”

”EU ja IPCC luokittelevat turpeen fossiiliseksi polttoaineeksi, sillä sen uusiutuminen vie tuhansia vuosia. Ilmastonmuutos on pysäytettävä seuraavien vuosikymmenten aikana, ja turpeen käytön ripeä vähentäminen on yksi Suomen tehokkaimmista keinoista päästöjen leikkaamiseen. Turpeenpolton korvaavat uudet teknologiat ovat jo olemassa”, toteaa Maan ystävien kampanjakoordinaattori Eija Kärkkäinen.

Turpeen käyttöä on puolusteltu sillä, että ilman tukipolttoainetta puun poltto syövyttää voimalaitoksen kattilaa, mutta esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa on ilman turvetta toimivia biovoimaloita. Yhtiön mukaan turpeen korvaaminen muilla polttoaineilla maksaisi noin miljoona euroa vuodessa. Vuonna 2016 konsernin liikevaihto oli kuitenkin liki 300 miljoonaa ja liikevoitto 50 miljoonaa euroa. Järjestöt toivovat, että yhtiö suhtautuisi ilmastonmuutoksen hillintään vakavasti ja luopuisi suunnitellusta turpeen käytöstä.

Lisätietoja
– kampanjakoordinaattori Eija Kärkkäinen, Maan ystävät, puhelin 044 576 9999, 
– luonnonsuojeluasiantuntija Tapani Veistola, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri, puhelin 0400 615 530, 
– valitus internetissä: https://www.sll.fi/uusimaa/kannanotot/sll-up-my-vhao-martinlaakso-220917

 

Espoo tavoittelee hiilineutraaliutta 2030 – nyt tarvitaan rohkeutta ja satsauksia energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan

Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi Espoon strategian maanantaina 11.9. Siinä asetettu tavoite kaupungin hiilineutraaliudesta vuonna 2030 on hyvä ja antaa oivan pohjan kunnianhimoiselle ilmastopolitiikalle. On hienoa, että Espoon aikaisempi tavoitevuosi 2050 saatiin päivitettyä lähemmäksi ilmastotieteen vaatimia toimia.

Strategian puutteeksi voi puolestaan laskea sen, että siinä ei sanota mitään konkreettista kaukolämmöntuotannosta, vaikka se on selvästi Espoon suurin kasvihuonepäästöjen lähde. On tärkeää, että lämmön tuotantoon ja kulutukseen liittyvät kysymykset saavat asianmukaisen painoarvon sekä hyötytavoitteissa että kaikissa myöhemmissä ilmastopolitiikkaa ohjaavissa asiakirjoissa. Lisäksi strategia olisi kunnianhimoisempi, jos siinä olisi päätetty neuvotella Fortumin kanssa aikaisempi tavoitevuosi kivihiilestä luopumiselle. Climate Analytics -tutkimuslaitoksen mukaan Suomen kivihiilivoimalat olisi suljettava jo 2020-luvun alkupuolella, jotta Pariisissa asetettu pyrkimys rajoittaa ilmastonmuutos 1,5 asteeseen voitaisiin saavuttaa. Tähän verrattuna nyt sovittu tavoitevuosi 2030 tuntuu aivan liian myöhäiseltä.

Fortum esitti keväällä omat skenaarionsa Suomenojan hiilivoimalan korvaamiseksi. Ongelmallista todennäköisimmässä skenaariossa on, että se sisältää suuren osuuden biomassaa. Bioenergian käyttöä ei voi pitää CO2-neutraalina, ja viimeisten vuosien aikana tutkijat ovat esittäneet painavia ja huolestuneita puheenvuoroja bioenergian kielteisistä ilmasto- ja luontovaikutuksista. Tämän vuoksi kivihiiltä tulee korvata ensijaisesti muulla kuin bioenergialla, ja Espoon kaupungin on etsittävä ratkaisuja aktiivisesti yhdessä Fortumin kanssa.

Energiatehokkuudesta Espoon kaukolämpöjärjestelmän kulmakivi

Espoon kaupunki pystyy edistämään kaukolämpöjärjestelmän muutosta ennen kaikkea energiatehokkuutta lisäämällä. Energiatehokkuus on yksi uusiutuvaan energiaan perustuvien kaukolämpöjärjestelmien tärkeimmistä kulmakivistä.  Sen parantamisella voidaan vähentää huomattavasti lämmön kokonaiskulutusta ja sitä myöten tuotantokapasiteetin tarvetta. Siksi on hyvä, että energiatehokkuus mainitaan jo strategiassa.

Energiatehokkuuden parantaminen tulisi sisällyttää myös strategiaa konkretisoiviin hyötytavoitteisiin. Esimerkiksi Helsingin osalta lämmönsäästöpotentiaalin on arvioitu olevan noin 1500 GWh eli reilu viidennes verrattuna nykyiseen vuosittaiseen lämmöntarpeeseen (~ 7 100 GWh). Espoossa rakennuskanta on samantyyppinen 1950-1970-luvuilla rakennettuine lähiöineen, ja säästöpotentiaali lienee samaa luokkaa. Kaupungissa tulisikin laatia oma energiatehokkuuspotentiaaliselvitys, jossa otettaisiin huomioon myös ilmaston lämpenemisen vaikutus lämmön kulutukseen sekä rakennuskannan kasvu. Jotta kaupungin lämmönsäästöpotentiaalin on mahdollista toteutua, on lähiöiden energiakorjaaminen välttämätöntä. Kaupungin tuleekin sekä toteuttaa täysimittainen energiatehokkuusremontti omassa rakennuskannassaan että lisäksi tunnistaa roolinsa energiatehokkuuden edistäjänä myös muun rakennuskannan osalta, sillä muiden omistamat rakennukset muodostavat suurimman osan Espoon koko rakennuskannasta. Esimerkiksi Helsingin kaupungin PEK-raportissa, Sitran Energiaälykäs pääkaupunkiseutu -raportissa ja WWF:n Helsingin energiapäätös -julkaisussa on korostettu kaupunkien toimenpiteitä tässä haasteessa:

  • Kaupungin tarjoamaa neuvontaa on lisättävä merkittävästi.
  • Kaupungin on otettava rooli alueellisten hankkeiden koordinoijana.
  • Kaupungin on perustettava rahasto energiatehokkuustoimien toteuttamiseen.

Uusiutuvan energian suunnitelmat päivitettävä

Toinen puoli kaukolämpöjärjestelmää on luonnollisesti itse tuotanto. Espoossa on tehty uusiutuvan energian kuntakatselmus vuonna 2012, ja työssä on keskitytty tarkastelemaan nimenomaan lämmön kulutusta ja tuotantoa. Katselmus sisältää arvokasta tietoa, mutta viidessä vuodessa tekniikka on kehittynyt ja eri teknologioiden kustannukset laskeneet, minkä vuoksi katselmusta tulisi päivittää.

Espoossa on jo alettu edistää muita kuin polttoon perustuvia lämmöntuotantotapoja. Fortumin Suomenojan lämpöpumppulaitoksella jätevedestä pumpatulla hukkalämmöllä tuotetaan noin 15 % Espoon kaukolämmöstä. Suurilla lämpöpumpuilla on ennakoitu olevan suuri rooli tulevaisuuden kaukolämpöjärjestelmissä, ja niiden käyttöönottoa tulee Espoossakin edelleen vauhdittaa.

Otaniemessä on käynnissä St1:n geotermisen energian pilottiprojekti. Jos geotermisen energian  tuottaman lämmön hinta osoittautuisi ennakoitua kalliimmaksi, se ei saisi olla esteenä jatkokehittämiselle ja käyttöönotolle. Geoterminen energia on täysin päästötöntä eikä aiheuta välillisiä kuluja yhteiskunnalle, ja siksi siitä voidaan maksaa enemmän. Ensimmäinen pilottiprojekti on aina jonkin verran kalliimpi kuin kaupallistunut sarjatuotanto.

Uusiutuvan energian kuntakatselmuksessa myös aurinkoenergiapotentiaali on kaupungin alueella arvioitu todella suureksi: vuotuiseksi aurinkoenergiapotentiaaliksi arvioitiin 2620 GWh eli jopa 90 % Espoon lämmönkulutuksesta. Itsestään selvästi tätä potentiaalia pitäisi alkaa hyödyntää. Kaupungissa pitäisi tehdä selvitys, millä tavoin aurinkolämpöä olisi järkevintä hyödyntää ja edistää, jotta siitä saadaan irti maksimaalinen hyöty hiilineutraalisuustavoitteen kannalta.

Rakennukset voivat tuottaa osan lämmöstään myös itse esimerkiksi maalämpöpumpuilla ja aurinkokeräimillä. Energiaa voidaan tuottaa sekä pientalojen että kerrostalojen yhteydessä ja sekä kaukolämpöverkkoon kuuluvissa että sen ulkopuolella sijaitsevissa kiinteistöissä. Tulevaisuuden kaukolämpöjärjestelmissä CHP-laitosten rooli pienenee, minkä vuoksi hajautetun tuotannon edistäminen myös kaukolämpöverkon alueella on järkevää. Kaupunki voi edistää kiinteistökohtaista energiantuotantoa samanlaisilla keinoilla kuin energiatehokkuuttakin:

  • Kaupungin tarjoamaa neuvontaa on lisättävä merkittävästi.
  • Kaupungin on tarjottava investointitukia uusiutuvan energian hankkeisiin.

Espoosta Suomen energiamurroksen veturi?

Maailmalla on on esitetty rohkaisevia kaukolämpöjärjestelmäratkaisuja ja -visioita, jotka perustuvat valtaosin muuhun kuin polttoon perustuviin teknologioihin. Mallia voi katsoa esimerkiksi Kööpenhaminasta ja yleisesti Tanskasta sekä Saksasta Münchenistä. Kaupunkien merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa on kasvanut, ja edelläkävijäkaupungit toimivat energiajärjestelmien kehittäjinä. Olisikin hienoa, jos Espoo ottaisi Suomessa johtavan roolin energiamurroksen eteenpäin viejänä!

Hiilivapaa Helsinki -tapaaminen 19.9

Hiilivapaa Helsinki -kampanja haluaa vapauttaa Helsingin hiilestä – Hanasaaren voimalan lisäksi myös Salmisaaren hiilivoimalaitos on päätettävä sulkea.

Kaupungin energiayhtiö Helen on ilmoittanut, että se haluaisi polttaa kivihiiltä vielä 2030 -luvulla, joten kampanjointia todella tarvitaan! Helsingissä eletään nyt ilmastopäätösten kannalta ratkaisevia aikoja, sillä Helsingin kaupunkistrategiaa ilmastotavoitteineen on kaupunginvaltuuston käsiteltävänä syyskuun lopulla. Kaupunki laati strategian jälkeen myös konkreettisen toimenpideohjelmaan päästövähennysten toteuttamisesta, johon Hiilivapaa Helsinki -kampanja haluaa konkretiaa erityisesti Salmisaaren voimalan sulkemisesta.

Tervetuloa mukaan ryhmään! Helpointa mukaantulo on tulla käymään tapaamisessamme, joissa suunnittelemme toimintaa ja jaamme tehtäviä.

Seuraava tapaaminen on tiistaina 19.9 klo 17-19. Kokoonnumme Helsingin kaupunginmuseon ala-aulassa.

Tämän kertaisessa tapaamisessamme suunnittelemme etenkin kaupunkistrategian lopullisen muodon kommentointiin liittyvää viestintää sekä tulevan päästövähennystoimenpide ohjelmaan liittyvää vaikuttamista. Käymme tapaamisessa lyhyesti läpi kampanjan aiemmat käänteet, joten uudetkin toimijat pääsevät hyvin mukaan.

Lisätiedot: ansku.holstila@hiilivapaasuomi.fi