Espoo tavoittelee hiilineutraaliutta 2030 – nyt tarvitaan rohkeutta ja satsauksia energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan

Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi Espoon strategian maanantaina 11.9. Siinä asetettu tavoite kaupungin hiilineutraaliudesta vuonna 2030 on hyvä ja antaa oivan pohjan kunnianhimoiselle ilmastopolitiikalle. On hienoa, että Espoon aikaisempi tavoitevuosi 2050 saatiin päivitettyä lähemmäksi ilmastotieteen vaatimia toimia.

Strategian puutteeksi voi puolestaan laskea sen, että siinä ei sanota mitään konkreettista kaukolämmöntuotannosta, vaikka se on selvästi Espoon suurin kasvihuonepäästöjen lähde. On tärkeää, että lämmön tuotantoon ja kulutukseen liittyvät kysymykset saavat asianmukaisen painoarvon sekä hyötytavoitteissa että kaikissa myöhemmissä ilmastopolitiikkaa ohjaavissa asiakirjoissa. Lisäksi strategia olisi kunnianhimoisempi, jos siinä olisi päätetty neuvotella Fortumin kanssa aikaisempi tavoitevuosi kivihiilestä luopumiselle. Climate Analytics -tutkimuslaitoksen mukaan Suomen kivihiilivoimalat olisi suljettava jo 2020-luvun alkupuolella, jotta Pariisissa asetettu pyrkimys rajoittaa ilmastonmuutos 1,5 asteeseen voitaisiin saavuttaa. Tähän verrattuna nyt sovittu tavoitevuosi 2030 tuntuu aivan liian myöhäiseltä.

Fortum esitti keväällä omat skenaarionsa Suomenojan hiilivoimalan korvaamiseksi. Ongelmallista todennäköisimmässä skenaariossa on, että se sisältää suuren osuuden biomassaa. Bioenergian käyttöä ei voi pitää CO2-neutraalina, ja viimeisten vuosien aikana tutkijat ovat esittäneet painavia ja huolestuneita puheenvuoroja bioenergian kielteisistä ilmasto- ja luontovaikutuksista. Tämän vuoksi kivihiiltä tulee korvata ensijaisesti muulla kuin bioenergialla, ja Espoon kaupungin on etsittävä ratkaisuja aktiivisesti yhdessä Fortumin kanssa.

Energiatehokkuudesta Espoon kaukolämpöjärjestelmän kulmakivi

Espoon kaupunki pystyy edistämään kaukolämpöjärjestelmän muutosta ennen kaikkea energiatehokkuutta lisäämällä. Energiatehokkuus on yksi uusiutuvaan energiaan perustuvien kaukolämpöjärjestelmien tärkeimmistä kulmakivistä.  Sen parantamisella voidaan vähentää huomattavasti lämmön kokonaiskulutusta ja sitä myöten tuotantokapasiteetin tarvetta. Siksi on hyvä, että energiatehokkuus mainitaan jo strategiassa.

Energiatehokkuuden parantaminen tulisi sisällyttää myös strategiaa konkretisoiviin hyötytavoitteisiin. Esimerkiksi Helsingin osalta lämmönsäästöpotentiaalin on arvioitu olevan noin 1500 GWh eli reilu viidennes verrattuna nykyiseen vuosittaiseen lämmöntarpeeseen (~ 7 100 GWh). Espoossa rakennuskanta on samantyyppinen 1950-1970-luvuilla rakennettuine lähiöineen, ja säästöpotentiaali lienee samaa luokkaa. Kaupungissa tulisikin laatia oma energiatehokkuuspotentiaaliselvitys, jossa otettaisiin huomioon myös ilmaston lämpenemisen vaikutus lämmön kulutukseen sekä rakennuskannan kasvu. Jotta kaupungin lämmönsäästöpotentiaalin on mahdollista toteutua, on lähiöiden energiakorjaaminen välttämätöntä. Kaupungin tuleekin sekä toteuttaa täysimittainen energiatehokkuusremontti omassa rakennuskannassaan että lisäksi tunnistaa roolinsa energiatehokkuuden edistäjänä myös muun rakennuskannan osalta, sillä muiden omistamat rakennukset muodostavat suurimman osan Espoon koko rakennuskannasta. Esimerkiksi Helsingin kaupungin PEK-raportissa, Sitran Energiaälykäs pääkaupunkiseutu -raportissa ja WWF:n Helsingin energiapäätös -julkaisussa on korostettu kaupunkien toimenpiteitä tässä haasteessa:

  • Kaupungin tarjoamaa neuvontaa on lisättävä merkittävästi.
  • Kaupungin on otettava rooli alueellisten hankkeiden koordinoijana.
  • Kaupungin on perustettava rahasto energiatehokkuustoimien toteuttamiseen.

Uusiutuvan energian suunnitelmat päivitettävä

Toinen puoli kaukolämpöjärjestelmää on luonnollisesti itse tuotanto. Espoossa on tehty uusiutuvan energian kuntakatselmus vuonna 2012, ja työssä on keskitytty tarkastelemaan nimenomaan lämmön kulutusta ja tuotantoa. Katselmus sisältää arvokasta tietoa, mutta viidessä vuodessa tekniikka on kehittynyt ja eri teknologioiden kustannukset laskeneet, minkä vuoksi katselmusta tulisi päivittää.

Espoossa on jo alettu edistää muita kuin polttoon perustuvia lämmöntuotantotapoja. Fortumin Suomenojan lämpöpumppulaitoksella jätevedestä pumpatulla hukkalämmöllä tuotetaan noin 15 % Espoon kaukolämmöstä. Suurilla lämpöpumpuilla on ennakoitu olevan suuri rooli tulevaisuuden kaukolämpöjärjestelmissä, ja niiden käyttöönottoa tulee Espoossakin edelleen vauhdittaa.

Otaniemessä on käynnissä St1:n geotermisen energian pilottiprojekti. Jos geotermisen energian  tuottaman lämmön hinta osoittautuisi ennakoitua kalliimmaksi, se ei saisi olla esteenä jatkokehittämiselle ja käyttöönotolle. Geoterminen energia on täysin päästötöntä eikä aiheuta välillisiä kuluja yhteiskunnalle, ja siksi siitä voidaan maksaa enemmän. Ensimmäinen pilottiprojekti on aina jonkin verran kalliimpi kuin kaupallistunut sarjatuotanto.

Uusiutuvan energian kuntakatselmuksessa myös aurinkoenergiapotentiaali on kaupungin alueella arvioitu todella suureksi: vuotuiseksi aurinkoenergiapotentiaaliksi arvioitiin 2620 GWh eli jopa 90 % Espoon lämmönkulutuksesta. Itsestään selvästi tätä potentiaalia pitäisi alkaa hyödyntää. Kaupungissa pitäisi tehdä selvitys, millä tavoin aurinkolämpöä olisi järkevintä hyödyntää ja edistää, jotta siitä saadaan irti maksimaalinen hyöty hiilineutraalisuustavoitteen kannalta.

Rakennukset voivat tuottaa osan lämmöstään myös itse esimerkiksi maalämpöpumpuilla ja aurinkokeräimillä. Energiaa voidaan tuottaa sekä pientalojen että kerrostalojen yhteydessä ja sekä kaukolämpöverkkoon kuuluvissa että sen ulkopuolella sijaitsevissa kiinteistöissä. Tulevaisuuden kaukolämpöjärjestelmissä CHP-laitosten rooli pienenee, minkä vuoksi hajautetun tuotannon edistäminen myös kaukolämpöverkon alueella on järkevää. Kaupunki voi edistää kiinteistökohtaista energiantuotantoa samanlaisilla keinoilla kuin energiatehokkuuttakin:

  • Kaupungin tarjoamaa neuvontaa on lisättävä merkittävästi.
  • Kaupungin on tarjottava investointitukia uusiutuvan energian hankkeisiin.

Espoosta Suomen energiamurroksen veturi?

Maailmalla on on esitetty rohkaisevia kaukolämpöjärjestelmäratkaisuja ja -visioita, jotka perustuvat valtaosin muuhun kuin polttoon perustuviin teknologioihin. Mallia voi katsoa esimerkiksi Kööpenhaminasta ja yleisesti Tanskasta sekä Saksasta Münchenistä. Kaupunkien merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa on kasvanut, ja edelläkävijäkaupungit toimivat energiajärjestelmien kehittäjinä. Olisikin hienoa, jos Espoo ottaisi Suomessa johtavan roolin energiamurroksen eteenpäin viejänä!

Hiilivapaa Espoo -tapaaminen 12.9 klo 17

Suurin osa Espoon kaukolämmöstä tuotetaan edelleen kivihiilellä, vaikka ilmastonmuutoksen uhka tiedetään. Tarvitsemme nopeita toimia hiilen korvaamiseksi kestävämmillä vaihtoehdoilla.

Tervetuloa mukaan Hiilivapaa Espoo -ryhmän tapaamiseen, jossa suunnitellaan viestintää ja vaikuttamista Espoon vapauttamiseksi hiilestä!

Käymme tapaamisessa lyhyesti läpi kampanjan aiemmat käänteet, joten uudetkin toimijat pääsevät hyvin mukaan.

Tapaamme tiistaina 12.9. klo 17 Marian Konditoriassa Sellossa. Kahvila sijaitsee Sellon kirjaston yhteydessä.

Lisätiedot: eija.karkkainen@hiilivapaasuomi.fi, 044 576 9999.

In English:
The Coal-free Espoo group meets to plan upcoming communication and advocacy to move Espoo beyond coal. We’ll use English if non-Finnish speakers are present. Welcome!

Hiilivapaa Suomi -kirjoitteluilta 29.8 klo 17

Kampanjapäivä
Kampanjan suunnittelua vuonna 2016. Kuva: Nina Riski

Hiilivapaa Suomen -kirjoitteluilta järjestetään tiistaina 29.8 klo 17-20 Maan ystävien toimistolla, Pauligin huvilalla (Mechelininkatu 36, Helsinki).

Valtuustostrategioita, mukaan lukien kaupunkien ilmastotavoitteita, valmistellaan parhaillaan ympäri pääkaupunkiseutua Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Kaupungit ja niiden päättäjät tarvitsevat nyt kannustusta, että ilmastotavoitteista tehtäisiin kunnianhimoiset ja että alkavalla valtuustokaudella tehtäisiin päätökset fossiilisten po
lttoaineiden käytön lopettamisesta ja korvaamisesta uusiutuvan energialla ja energiatehokkuudella. Kirjoitteluillassa kirjoitetaan yhdessä viestejä valtuutetuille tai halutessaan voi kirjoittaa vaikka mielipidekirjoituksen. Kampanjan aktiiveilta saa vinkkejä kirjoitusten muotoilemiseen.

Iltaan voi tulla tekemään myös muita Hiilivapaa Suomi -tehtäviä seurassa tai hengailemaan yhdessä muuten vain.

Voit tuoda oman koneesi, ja toimistolla on myös muutamia koneita käytettäväksi. Hiilivapaa Suomi -kampanja tarjoaa teetä, kahvia ja pientä purtavaa.

Lämpimästi tervetuloa!

Hiilivapaa Espoo -kampanjan tapaaminen 23.8 klo 17

Suurin osa Espoon kaukolämmöstä tuotetaan edelleen kivihiilellä, vaikka ilmastonmuutoksen uhka tiedetään. Tarvitsemme nopeita toimia hiilen korvaamiseksi kestävämmillä vaihtoehdoilla.

Tervetuloa mukaan Hiilivapaa Espoo -ryhmän tapaamiseen, jossa suunnitellaan viestintää ja vaikuttamista Espoon vapauttamiseksi hiilestä! Tällä kertaa mietimme erityisesti vaikuttamista uusien valtuutettujen suuntaan.

Käymme tapaamisessa lyhyesti läpi kampanjan aiemmat käänteet, joten uudetkin toimijat pääsevät hyvin mukaan.

Tapaamme 23.8. klo 17 Marian Konditoriassa Sellossa. Kahvila sijaitsee Sellon kirjaston yhteydessä.

Lisätiedot: eija.karkkainen@hiilivapaasuomi.fi, 044 576 9999.

In English:
The Coal-free Espoo group meets to plan upcoming communication and advocacy to move Espoo beyond coal. We’ll use English if non-Finnish speakers are present. Welcome!

Espoo suuntaa irti hiilestä – uusi polku Suomenojan sulkemiseen

Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Tulevaisuuden energiaa Espooseen 2.0 -tilaisuudessa 31.5.2017

Joukko Espoon energiatulevaisuudesta kiinnostuneita ihmisiä kokoontui keskiviikkona 31.5. Aalto Design Factorylle keskustelemaan siitä, miten Espoo voisi lähitulevaisuudessa toimia ilman kivihiiltä. Haaste ei ole aivan vähäpätöinen – vielä viime vuonna 54 % Espoon kaukolämmöstä tuotettiin kivihiilellä. Myös fossiilisella maakaasulla on ollut edelleen merkittävä osuus, vaikka uusiutuvien hyödyntämisessä on aivan viime vuosina otettu Espoossa askeleita eteenpäin.

Tilaisuuden järjestäjien – Hiilivapaa Espoo -kampanjan, Espoon kaupungin ja Fortumin – yhteinen näkemys on kuitenkin ollut jo jonkin aikaa se, että ilmastonmuutoksen torjumiseksi fossiilisista on päästävä eteenpäin. Tilaisuuden tavoitteena oli tuoda esiin käytännön vaihtoehtoja vision toteuttamiseksi. Lue lisää “Espoo suuntaa irti hiilestä – uusi polku Suomenojan sulkemiseen”

Keskustelutilaisuus 31.5.: Tulevaisuuden energiaa Espooseen 2.0

Suomi ja muut maailman maat ovat sitoutuneet Pariisin sopimuksessa ilmastonmuutoksen tehokkaaseen hillitsemiseen. Tavoitteen saavuttamiseksi kaupunkialueiden on vähennettävä ilmastopäästönsä murto-osaan nykyisestä.

Milloin ja miten Espoon energiantuotanto vapautuu hiilestä? Mitä kuuluu uusille espoolaisille energiahankkeille? Miten tiedemaailma arvioi suunnitelmia ja mitä mieltä niistä ovat kansalaisjärjestöt? Lue lisää “Keskustelutilaisuus 31.5.: Tulevaisuuden energiaa Espooseen 2.0”

Kampanjatapaamisia toukokuussa

Hiilivapaa Suomi -kampanja perustuu ilmastonmuutoksesta huolestuneiden kansalaisten osallistumiseen ja vapaaehtoistyöhön. Haluaisitko liittyä joukkoomme? Mukaan voi tulla juuri itselleen sopivalla ajankäytöllä ja panoksella. Katso tästä pääkaupunkiseudun tulevat tapaamiset ja tule mukaan – uudet ihmiset ovat tervetulleita kaikkiin tapahtumiimme!

9.5. klo 17 Hiilivapaa Helsinki -tapaaminen (FB-event)

17.5. klo 17 Hiilivapaa Vantaa -tapaaminen (FB-event)

23.5. klo 16 Hiilivapaa Suomi -viestintätapaaminen (FB-event)

31.5 klo 17:30 Tulevaisuuden energiaa Espooseen 2.0 -keskustelutilaisuus (lisätiedot lähiaikoina)

 

3 + 1 tapaa uudistaa Espoon kaukolämpö

Suomenojan voimalaitos
Espoon Suomenojan voimalaitoksessa palaa kivihiili. Kuva: Tuomo Lindfors / CC BY-NC-SA 2.0

Nykyisellään Espoon kaukolämmön tuotanto ei ole ilmastonäkökulmasta kestävää: Fortumin omien tietojen mukaan vuonna 2016 noin 54% kaukolämmöstä tuotettiin kivihiilellä. Mutta miten hiilestä päästään eroon ja siirrytään kohti kestäviä kaukolämpöratkaisuja?

Fortum on talvella 2017 julkistanut kolme alustavaa visiota Espoon kaukolämmön uudistamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Visioissa painotetaan eri määriä geotermistä energiaa, bio- ja kierrätyspolttoaineita sekä hajautettuun tuotantoon perustuvaa hukka- ja biolämpöä. Lue lisää “3 + 1 tapaa uudistaa Espoon kaukolämpö”

Äänestä ilmastonsuojelua kuntavaaleissa 9.4.!

Vaalipäivänä 9.4. selviää, ketkä luotsaavat Suomen kuntia seuraavat neljä vuotta – ja vastaavat myös energiantuotannon isoista päätöksistä. Monissa kunnissa energiayhtiöt ovat kunnan omistuksessa, joten kunnanvaltuutetuilla on mahdollisuus edistää siirtymää kestävään energiantuotantoon. Ilmastotoimilla on kiire, ja suurten päätösten täytyy tapahtua nyt alkavalla valtuustokaudella.

Hiilivapaa Suomi -kampanja on kerännyt kampanjakaupunkiemme (Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Jyväskylä) ehdokkailta sitoumuksia hiilen ja turpeen vastustamisesta. Sitoumuksia on tullut kiitettävästi eri kunnista ja puolueista – kiitokset ehdokkaille aktiivisuudesta!

Nyt on käsillä viimeiset päivät kannustaa äänestäjiä valitsemaan eri puolueiden ilmastoystävällisimpiä ehdokkaita.

Näin sinä voit auttaa:

1) Äänestä itse ehdokasta, joka on sitoutunut edistämään kuntasi luopumista hiilestä ja turpeesta. Katso sitoutumuksen tehneet ehdokkaat kampanjakaupungeissamme täältä.

2) Auta kampanjan vaaliviestejä saamaan näkyvyyttä tykkäämällä ja jakamalla vaalipostauksia:
facebook.com/hiilivapaasuomi
twitter.com/HiilivapaaFI

3) Levitä tietoisuutta aiheesta sosiaalisessa mediassa ottamalla käyttöön kampanjan profiilikuvatarra tai kansikuva täältä.

4) Juttele vaaleista ystäviesi ja perheesi kanssa ja kannusta myös heitä käyttämään ääntään! Suosittele kampanjamme vaalisitoumuksen tehneitä ehdokkaita.

Kiitos avustasi – tehdään yhdessä Hiilivapaa Suomi!

Kampanjan tulevia tapaamisia pk-seudulla

Hiilivapaa Suomi -kampanjapäivä 21.1.2017

Tervetuloa mukaan kampanjan tuleviin tapaamisiin! Uudet toiminnasta kiinnostuneet ovat aina tervetulleita mukaan.

4.4. klo 9 viestintäryhmän tapaaminen (Facebook-tapahtuma)

11.4. klo 17 Helsinki-ryhmän tapaaminen (Facebook-tapahtuma)

19.4. klo 16:30 Vantaa-ryhmän tapaaminen (Facebook-tapahtuma)

20.4. klo 18:00 viestint-ryhmän tapaaminen (Facebook-tapahtuma)

25.4. klo 17:00 Espoo-ryhmän tapaaminen (Facebook-tapahtuma)