Tunnelmia Hiilivapaista tansseista ja hyvää kesää!

Polkijoita Hiilivapaissa tansseissa

Hiilivapaa Suomi -kampanja järjesti toukokuun lopussa yhdessä Ilmastokanava -taideprojektin, Greenpeacen ja Ilmastovanhempien kanssa Hiilivapaat tanssit -tapahtuman, jossa kuultiin ensimmäistä kertaa elävänä M.A. Nummisen kampanjalle säveltämä Hiilipäästötön Suomi -kappale.

Tanssit järjestettiin Salmisaaren kivihiilivoimalan läheisyydessä, mutta tapahtumassa ei turvauduttu voimalassa tuotettuun energiaan vaan sen sähköt tuotettiin paikalle asennetuilla aurinkopaneeleilla, minituulivoimalla sekä viidellä sähköä tuottavalla polkupyörällä – varsinaista lähienergiaa siis. Toivottavasti tämä toimisi inspiraationa muillekin tapahtumajärjestäjille!

Tansseissa kuvatun videon myötä Hiilivapaa Suomi toivottaa kaikille hyvää kesää!

Hiilivapaa Suomi toimitti ministereille vetoomuskortteja kivihiilikieltoon liittyen

Vapaaehtoisemme Essi ja Ulf viemässä vetoomuskortteja ministeri Kimmo Tiilikaiselle

Hiilivapaa Suomi -kampanja keräsi pitkin kevättä ja kesää ministereille vetoomuskortteja kivihiilikieltoon ja yleisemminkin energiapolitiikkaan liittyen. Aktiivimme veivät kortit henkilökohtaisesti asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle, maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle sekä sisäministeri Kai Mykkäselle. Loput ministerit saavat korttinsa kirjeitse.

Yksi korttien viesteistä on, että kivihiilikielto on oikeansuuntainen päätös. Hiilivapaa Suomi kuitenkin vaatii kiellon aikaistamista vuodelta 2029 vuoteen 2025. Lisäksi kampanja peräänkuuluttaa tarvetta kieltää yhdessä hiilen kanssa myös turve, jolla on kivihiiltäkin suuremmat päästöt. Itsestäänselvästi myös turpeen verohelpotusten muodossa saamat tuet olisi poistettava mitä pikimmiten.

Kieltoon liittyy kannustinpaketti energiayhtiöille, jotka luopuvat kivihiilestä viimeistään vuonna 2025. On oikein, että tukia ohjataan myös lämmityksen päästöjen karsimiseen ja kivihiilen polton lopettamisen vauhdittamiseen. Valitettavaa sen sijaan on, että tukirahat aiotaan nipistää uusiutuvan sähkön tuista samaan aikaan, kun valtio jakaa runsaasti ympäristölle haitallisia tukia, joista pitäisi päästä eroon. On kannatettavaa, että puolet tukirahoista ohjataan uusien teknologioiden käyttöönottoon. Puolet tukipotista suunnataan yhdistettyyn sähkön ja lämmön tuotantoon puupolttoaineilla, mitä voi pitää kyseenalaisena.  Onko puuperäiseen CHP-tuotantoon investoiminen järkevin tapa varautua sähkön kulutushuippuihin? Ilmastonmuutoksen edessä on ratkaisevan tärkeää, että suojelemme hiiltä sitovia metsiämme ja soitamme. Lue lisää parannusehdotuksistamme lakialoitteeseen.

Jos et päässyt kirjoittamaan fyysistä vetoomuskorttia, voit osallistua sähköisesti ja twiitata tai lähettää sähköpostia.

Hiilivapaan Suomen kevään päättäjäiset ti 12.6

Hiilivapaa Suomi -kampanjan aktiiveja

Vietetään Hiilivapaan Suomen kevään päättäjäisiä hyvässä seurassa herkkujen äärellä! 🙂 Suunnitellaan jo hiukan syksyä, mutta pääpaino vapaalla oleskelulla. Myös uudet kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita tutustumaan toimintaamme ja toimijoihimme.

Aika: tiistaina 12.6 klo 17 alkaen
Paikka: Maan ystävien toimisto ja pihamaa, Pauligin huvila, Mechelininkatu 36 b

Viestintätapaaminen 30.5 klo 17.30

Viestintäryhmä
Viestintätiimi vauhdissa!

Haluatko vaikuttaa ilmastonmuutoksen torjumiseen viestinnän keinoin? Tule mukaan tapaamiseemme!

Aika: 30.5 klo 17.30
Paikka: Helsingin kaupunginmuseon aula, Aleksanterinkatu 16

Hiilivapaa Suomi -viestintäryhmä kokoontuu suunnittelemaan niin perinteisen kuin sosiaalisen median viestintää.

Uudet toiminnasta kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan! Kokoukseen voi osallistua myös skypellä tai Google Hangoutsilla.

Lisätiedot:

Enemmän tanssia ja laulua, vähemmän kulutusta ja syyllisyyttä, hyvästit fossiilisille polttoaineille!

Ilmastokanavan blogivierailu
Teksti: Sonja Salomäki

Ilmastokanava-hanke yhdistää vuoden 2018 aikana järjestöjä ja taiteilijoita tekemään yhteistyössä aktivismitaidetta erilaisista ilmastonmuutokseen liittyvistä teemoista. Ilmastokanavan ja Hiilivapaa Suomi -kampanjan välille kehkeytynyt yhteistyö tuntuu perin juurin luontevalta. Hiilivapaan Suomen toiminnan tavoite on keskittynyt ilmastonmuutoksen hillitsemiseen selkeällä ja konkreettisella tavalla, lisäksi se on käyttänyt viestinnässä jo aiemmin taiteellisia tehokeinoja. Todellinen palo ilmastotoimintaan, kuten Hiilivapaa Suomi -kampanjalla on, takaa hyvän lähtokohdan toimivalle ilmastoteokselle.

Hiilivapaa Suomi -kampanjan yhteistyöartistiksi valikoitunut M.A. Numminen on kertonut seuranneensa ilmastoasioita jo vuosikymmeniä. Toiveena on, että Nummisen taiteella voitaisiin saavuttaa katvealueita, joissa ilmastonmuutos ei vielä ole tärkeysjärjestyksessä korkealla. Boykoffin, Goodmanin ja Littlerin tutkimuksen mukaan (2010) median kyllästämässä nykytodellisuudessa kulttuuriteollisuuden näkyvät hahmot onnistuvat vaikuttamaan yleiseen tietoisuuteen ilmastonmuutoksesta (2010); miksi eivät sitten erittäin tunnetut underground-artistit?

Hiilivapaan Suomen ja Ilmastokanavan yhteistyön myötä olen entistä enemmän ärtynyt siitä, etten itse voi vaikuttaa asumiseni lämmöntuotantokeinoihin, joista iso osa hiilijalanjäljestäni muodostuu. Asumismuotoni kautta kuulun haluamattani Helsingin kaukolämpöjärjestelmään, jossa käytetään edelleen fossiilisia polttoaineita. Tiedän myös asuvani energiaa tuhlaavassa 70-luvulla rakennetussa kaupungin vuokratalossa. Kaltaiseni vuokra-asukkaan keinoksi jää vaatia muutoksia kaukolämmön tuottavan Helenin tuotantoon sekä peräänkuuluttaa kaupunkia remontoimaan vuokratalonsa energiatehokkaiksi.

Hiilivapaa Suomi -kampanja painottaa yritysten, kuntien ja valtion roolia ilmastonmuutoksen ratkaisijoina yksityisen ihmisen sijaan. Tällaiselle ajattelulle löytyy myös teoreettista tukea: esimerkiksi kapitalismin ja ympäristön suhteeseen pureutunut maantieteilija Noel Castree on kriittinen yksittäisen ihmisen vaikutusvaltaan ja tuotteistamiseen perustuviin ratkaisuihin. Kulutustottumusten järkeistäminen ilmastoystävällisiksi on toki hieno asia, mutta Castreen mukaan individualismia korostavassa ajassamme yksilön tehoton vastuullistaminen ja syyllistäminen tapahtuu kriittisempien kansalaisuusmuotojen kustannuksella.

Hiilivapaa Suomi -kampanjaan osallistuminen on mainio tapa kanavoida ilmastoahdistusta toimintaan ja löytää itsestään aktiivisempi ja kriittisempi kansalainen.

Toukokuussa  vaikuttaminen Helsingin lämmöntuotantotapoihin mahdollistuu myös tulemalla tanssimaan Hiilivapaisiin tansseihin Salmisaareen 25.5. Toiveensa hiilenpolton lopettamisesta Helsingissä voi esittää esittää hytkyen, seisten tai flossaten – tyyli on vapaa!

Hiilivapaat tanssit on kaikille helsinkiläisille ja kenelle hyvänsä ilmastonmuutoksesta huolestuneelle suunnattu tapahtuma, jossa keräännytään yhteen tanssimaan fossiilinen energian ja lämmöntuotanto historiaan!

Hiilivapaa Suomi -kokous ke 2.5

Tänä vuonna Hiilivapaa Suomi -kampanja keskittyy yksittäisten hiili- ja turvevoimaloiden kumoamisen ohella valtakunnalliseen vaikuttamiseen. Tässä kokouksessa mietimme loppukevään ja alkukesän toimintaa sekä askartelemme kokoustamisen lomassa postilaatikoita vetoomuskorteille.

Aika: keskiviikkona 2.5 klo 17-19
Paikka: Maan ystävien toimisto, Pauligin huvila, Mechelininkatu 36 b, Helsinki

Tervetuloa mukaan niin uudet kuin vanhat toimijat! 🙂

Tapahtuma Facebookissa

Lisätiedot: eija.karkkainen@hiilivapaa suomi.fi, 044-576 9999

Kivihiilen lähtölaskenta alkoi – myös turve on kiellettävä pian

Ei hiilelle, ei turpeelle -mielenilmaus 30.11.2016. Kuvaaja: Tuuli Hongisto.

Lähtölaskenta kivihiilelle käynnistyi tiistaina 10.4 ministeri Kimmo Tiilikaisen ilmoittaessa, että kivihiilen käyttö kielletään vuonna 2029. Lisäksi hallitus valmistelee 90 miljoonan euron tukipaketin kaukolämpöyhtiöille, jotka sitoutuvat luopumaan kivihiilen käytöstä jo vuonna 2025. Vaikka olisikin ollut parempi kieltää kivihiili jo vuonna 2025, on sovittu ratkaisu oikeansuuntainen.

Sovituista kannustinrahoista puolet suunnataan uusien teknologioiden, kuten lämpöpumppujen ja lämmön varastoinnin, kehittämiseen. Tämä vie eteenpäin tarvittavaa syvempää energiajärjestelmän muutosta. Puolet tuista ohjataan yhdistettyyn sähkön ja lämmön tuotantoon puupolttoaineilla, mitä on vielä tarpeen arvioida kriittisesti. Onko puuperäiseen CHP-tuotantoon investoiminen järkevin tapa varautua sähkön kulutushuippuihin? Mikäli tukieuroja loppujen lopuksi päätetään käyttää puun polttoon, on tuen saannille asetettava kunnianhimoiset kestävyyskriteerit.  Bioenergia voi olla ilmaston kannalta hyödyllistä ainoastaan, kun käytetään nopeakiertoisia biomassajakeita: puunkorjuussa syntyvää hakkuujätettä, oksia ja risuja, ja teollisuuden tähteitä kuten sahanpurua ja puunkuorta. Lisäksi pitäisi olla kristallinkirkasta, ettei tukirahoja käytetä hankkeisiin, joissa apupolttoaineena käytetään turvetta.

Nyt esitetään, että kannustinrahat karsitaan uusiutuvan sähkön tuotannon tuista. Ei ole kannatettavaa, että tukirahoja siirretään aidosti päästöttömiltä tuotantomuodoilta, kuten tuulivoimalta, puun polton edistämiseen. Johdonmukaisempaa olisi etsiä rahoitus ympäristölle haitallisista tuista, esimerkiksi turpeen verotuesta. Turpeella on kivihiiltäkin suuremmat hiilidioksidipäästöt, ja sen kaivuu tärvelee suoluontoa ja vesistöjä, mutta sen polttamisesta palkitaan hyvin runsailla verotuilla.

Kivihiilikielto on siis hyvä, mutta se ei vielä riitä. On ensiarvoisen tärkeää, että myös hiiltä pahempi polttoaine – turve – sisällytettäisiin mukaan kieltoon.

Hiilivapaa Suomi -kokous 9.4 klo 17

Tervetuloa Hiilivapaa Suomi -suunnittelukokoukseen!

Tänä vuonna Hiilivapaa Suomi -kampanja keskittyy yksittäisten hiili- ja turvevoimaloiden kumoamisen ohella valtakunnalliseen vaikuttamiseen. Hiili- ja turvevoimalat on kiellettävä koko Suomessa vuoteen 2025 mennessä. Tule suunnittelemaan tätä kampanjointia!

Aika: maanantaina 9.4 klo 17-19
Paikka: Helsingin kaupunginmuseon aula

Jos haluat osallistua kokoukseen etänä, ota yhteyttä Eijaan, niin viritellään yhteys!

Tapahtuma Facebookissa

Lisätiedot: eija.karkkainen@hiilivapaa  suomi.fi, 044-576 9999

Suomen luovuttava hiilestä vuoteen 2025 mennessä

Kampanjan aktiiveja Fortumin Suomenojan voimalaitoksella.

Kivihiilen polttaminen tuottaa reilut 10 % eli varsin suuren osan Suomen hiilidioksidipäästöistä. Maailmanlaajuisesti kivihiilen poltto on yksi suurimmista syistä ilmastokatastrofin syntyyn. Kivihiilikielto olisi siis merkittävä Suomen päästöjen kannalta mutta kiellon vaikutukset ulottuisivat myös laajemmalle. Maailma tarvitsee edelläkävijöitä, ja kieltämällä kivihiilen vuoteen 2025 mennessä Suomi toimisi kannustavana esimerkkinä muille maille.

Ilmastotiede puoltaa kiellon aikaistamista. Pariisin ilmastosopimuksen päätös pyrkiä rajoittamaan ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen vaatii radikaaleja päästövähennyksiä ympäri maailman jo lähivuosina.

Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Tiilikaisen tilaama selvitys kivihiilen kieltämisestä julkaistiin tiistaina 27.3. Selvityksessä arvioitiin kivihiilen kieltämisen vaikutuksia kiellon tullessa voimaan joko 2025 tai 2030.

Silmiinpistävää selvityksessä on, että se käsittelee kivihiilen korvaavia ratkaisuja hyvin kapeasta näkökulmasta. Vaihtoehdoista on tarkasteltu lähinnä vain biomassaa, turvetta ja maakaasua. Esimerkiksi Smart Energy Transition -tutkimushanke on esittänyt, että kivihiilen korvaamiseksi voidaan käyttää moninaisten ratkaisujen kirjoa. Kivihiilikieltoselvityksessä olisi ollut tarpeen tutkailla tarkasti esimerkiksi energiatehokkuuden, kysyntäjoustojen, lämpöpumppujen, aurinkoenergian ja kaukolämpöverkkojen kehittämisen roolia kivihiilen korvaamisessa ja arvioida näiden vaihtoehtojen vaikutuksia.

Selvityksessä 2025-kiellon negatiiviset taloudelliset vaikutukset arvioidaan 190 miljoonaa euroksi. Selvityksessä arvioidaan, että kivihiilen kieltäminen vuoteen 2025 mennessä tietäisi ennenaikaisia korvausinvestointeja viidellä paikkakunnalla, mutta kaukolämmön hinnan korotuspaineet jäisivät jokseenkin pieniksi. Esimerkiksi Helsingissä kaukolämmön hinnan arvioidaan nousevan 5-10 %, Vantaalla ja Espoossa vain 0-5 % ja Turun seudulla 0 %.   Vaasassa hinnannousun arvioidaan olevan suurempi, 15-20 %. Toisaalta tällä hetkellä Vaasassa kaukolämmön hinta on verrattain matala. Myös pääkaupunkiseudulla kaukolämmön hinta pärjää edullisuudessa hyvin kansallisessa vertailussa, eli hinnoissa on nostovaraa.

Eri skenaarioiden päästökertymien tarkastelu jää selvityksessä pinnalliseksi. Ottaen huomioon, että kivihiilikiellon taustalla on ilmastonmuutoksen hillintä, voi tätä pitää puutteena.

Selvityksessä väitetään, että kivihiilikielto ei välttämättä vähentäisi päästöjä, sillä vapaaksi jääneet päästöoikeudet voitaisiin käyttää muualla Euroopassa. On tärkeää huomata, että päästökauppajärjestelmään on tulossa parannuksia. Vuonna 2019 toimintansa aloittaa markkinavakausvaranto, joka poistaa markkinoilta ylijääneitä oikeuksia. Lisäksi on todennäköistä, että päästökaupan alaisia päästötavoitteita kiristetään ensi vuosikymmenen aikana, kuten ministeri Tiilikainen itsekin arvioi.

Hiilivapaa Suomi -kokous ma 19.3

Tervetuloa Hiilivapaa Suomi -suunnittelukokoukseen!

Tänä vuonna Hiilivapaa Suomi -kampanja keskittyy yksittäisten hiili- ja turvevoimaloiden kumoamisen ohella valtakunnalliseen vaikuttamiseen. Hiili- ja turvevoimalat on kiellettävä koko Suomessa vuoteen 2025 mennessä. Tule suunnittelemaan tätä kampanjointia!

Jos haluat osallistua kokoukseen etänä, ota yhteyttä Eijaan, niin viritellään yhteys! 🙂

Aika: maanantaina 19.3 klo 17-19
Paikka: Maan ystävien toimisto, Pauligin huvila, Mechelininkatu 36 b

Lisätiedot: eija.karkkainen@hiilivapaa suomi.fi, 044-576 9999

Tapahtuma Facebookissa