Piinaavan kuuma ja rutikuiva kesä antoi suomalaisille esimakua ilmastonmuutoksen seurauksista. Muun muassa metsäpalot ja sadon menetykset konkretisoivat pitkään tiedossa ollutta seikkaa, että jos ilmastonmuutoksen hillitseminen ei ole ilmaista, käsistä karannut ilmastonmuutos vasta kalliiksi tuleekin.
On korkea aika siirtyä toteuttamaan johdonmukaista ilmasto- ja energiapolitiikkaa. Suomessa pitäisi rakentaa kovaa vauhtia uudenlaista energiajärjestelmää ja ohjata teollisuutta uusiutumaan kestävään suuntaan, mutta sen sijaan hallitus tarjoilee edelleen kannustimia fossiilisten polttoaineiden käyttöön ja energian kulutukseen.
Yksi ensimmäisistä askelista olisikin luopua ympäristölle haitallisista tuista ja verohelpotuksista. Eräs silmäänpistävimmistä verohelpotuksista energiantuotantoon liittyen on turpeen erityiskohtelu. Samaan aikaan kun hallitus puuhaa kivihiilen energiakäytön kieltävää lakia, turpeen verokanta on huomattavasti muita fossiilisia polttoaineita alhaisempi. Tämä on nurinkurista, sillä turpeen polton päästöt ovat kivihiiltä suuremmat, minkä lisäksi huomioon on otettava myös turpeen tuotannon päästöt. Muita vääränlaisia kannustimia ovat teollisuuden alhaisempi sähköverokanta ja energiaintensiiville aloille maksettavat energiaveropalautukset sekä päästökaupasta aiheutuvien epäsuorien kustannusten kompensointi. Kyseiset energiantuotantoon liittyvät haitalliset tuet ja verohelpotukset ovat yhteenlaskettuna miljardin euron luokkaa.
Ympäristöministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö ovat kritisoineet energian käytön tukia. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus on puolestaan todennut, että energiaveropalautukset ja päästökaupan kustannusten kompensointi eivät edes paranna yritysten kilpailukykyä, jota on käytetty perusteluna. Alkavassa budjettiriihessä on vihdoin tartuttava energian käytön tukiin. Suomella ei ole niihin varaa taloudellisesti – ja vielä vähemmän ilmastonmuutoksen näkökulmasta.
(Lähetetty Helsingin Sanomiin 27.8)