Eduskuntavaalien aikana tuli selväksi, että harvinaisen laaja rintama yhteiskunnassa kannattaa vahvoja ilmastotoimia. Kunnianhimoisten ilmastotoimien puolesta ottivat kantaa muun muassa Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, tasavallan presidentti Niinistö, presidentti Halonen, evankelis-luterilainen kirkko sekä lukuisat muut toimijat martoista ylioppilaskuntiin. Vaalien ainoa mielenosoitus oli Suomen historian suurin ilmastomarssi (20 000 osallistujaa), ja vain koululaiset ja opiskelijat lakkoilivat – hekin ilmaston puolesta.
Jo tätä voidaan pitää merkittävänä voittona ilmastoliikkeelle.
Kuitenkin vasta teot ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ratkaisevat sen, miltä tulevaisuutemme tulee näyttämään. Hiilivapaa Suomi selvitti ehdokkaiden ilmastokantoja ennen vaaleja Joulupukin Kiltteysmittarilla. Luokittelun kriteerinä Kiltteysmittarissa käytettiin ehdokkaiden ilmastoaiheisia vaalikonevastauksia (Helsingin Sanomat, YLE ja MTV Uutiset) sekä Hiilivapaa Suomen vaalisitoumusta, joka lähetettiin allekirjoitettavaksi kaikille ehdokkaille. Eduskunnan Kiltteysmittaria voi tutkia täällä.
Suomeen ilmastokiltti hallitus?
Hallitusneuvottelut alkoivat 8.5. SDP:n johdolla ja mukana ovat keskusta, RKP, vasemmistoliitto sekä vihreät. Median ja kansalaisjärjestöjen vaalien alla tekemien selvitysten mukaan näiden puolueiden ilmastopolitiikka on kunnianhimoisinta. Keskusta tosin häviää ilmastopolitiikassaan kokoomukselle, mutta mahdollistaa vasemmistoliiton mukanaolon neuvotteluissa. Myös Kiltteysmittarin tulosten mukaan tällä hetkellä neuvoteltava hallituspohja näyttää ilmaston kannalta parhaimmalta vaihtoehdolta.
Tulevina viikkoina kansalaisten ja järjestöjen on muistutettava neuvottelijoita siitä, että ilmastonmuutoksella on kiire ja toimia tarvitaan kaikilla sektoreilla. Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n 1,5 asteen erikoisraportti onnistui vakuuttamaan tämän monelle taholle. Tiede ilmastonmuutoksen taustalla on selvää, ja lisäksi toimilla on kansalaisten tuki. Suurin osa suomalaisista (70%) haluaa ilmastokriisin ratkaisusta seuraavan hallituksen prioriteetin (Ilmastobarometri 2019).
Kansanedustajilta hukassa toimet 1,5 asteen polulle?
Vaaleissa meni läpi 20 ilmastosankaria, 7 ilmastoviisasta, 17 ilmastotsempparia, 23 ilmastokompastelijaa, 53 ilmastotorkkua, 54 ilmastonihkeilijää ja 23 ilmastojuroa. Kansanedustajista 44 on siis valmiita konkreettisiin ilmastotoimiin, kun taas 130 ei kannata politiikkaa, jolla päästään 1,5 asteen tavoitteeseen. Hiilivapaan Suomen tiukkoihin tavoitteisiin 1,5 asteen polulle on sitoutunut 20 kansanedustajaa. Keskellä olevat 24 ilmastokompastelijaa ja 54 ilmastotorkkua ovat vaa’ankieliasemassa: heillä on mahdollisuus asettua tukemaan ilmastotoimia, jotka estävät ilmastonmuutoksen katastrofaaliset seuraukset.
Monien kansanedustajien huonot tulokset Kiltteysmittarissa kertovat siitä, että vaikka kahdeksan eduskuntapuoluetta joulukuussa sitoutui 1,5 asteen tavoitteeseen ja monet liputtavat ilmastonmuutoksen torjunnan tärkeyden puolesta, useilla edustajilla ovat käytännön toimet hukassa: vaalikoneissa he eivät kannattaneet esimerkiksi lentoveroa, metsien hakkuiden vähentämistä tai kansalaisten ruokailutottumusten ohjausta kestävämpään suuntaan. Ilmastoliikkeellä riittää työtä tulevaisuudessakin!