Hyvä Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimitus,
Perjantain 16.4. pääkirjoituksessa “Fortumin omistama Uniper haastaa Alankomaat” oli useita virheitä ja väärinkäsityksiä, joista haluaisimme huomauttaa. Toivottavasti keskustelu aiheesta jatkuu, jotteivät lukijat jää väärään käsitykseen seuraavista asioista:
Kirjoituksessanne annetaan ymmärtää, että vain osa hiilikieltolain myötä suljettavista laitoksista sai mahdollisuuden korvauksiin. On totta, että vain kaksi voimalaa viidestä saa korvauksia. Tälle on kuitenkin hyvät perusteet ja kaikille yhtiöille tarjottiin tasapuolisesti mahdollisuutta hakea korvauksia.
Vuoden 2019 joulukuussa hyväksytty laki ei sisältänyt kompensaatioita niille neljälle hiilivoimalalle, jotka saivat siirtymäaikaa 5-10 vuotta ja mahdollisuuden vaihtaa laitoksissa käytettävän polttoaineen muuhun kuin kivihiileen. Kompensaatiota (52,5 miljoonaa) sai ainoastaan Vattenfallin Hemweg-voimala, joka suljettiin jo pian lain hyväksymisen jälkeen 23. joulukuuta 2019.
Samaan aikaan hiilikieltolain hyväksymisen kanssa joulukuussa 2019 korkein oikeus antoi myös lopullisen päätöksensä Urgenda-oikeudenkäynnissä, joka määräsi hallituksen saavuttamaan vähintään 25 prosentin päästövähennykset vuoden 2020 loppuun mennessä. Yksi esitetyistä keinoista saavuttaa Urgenda-päätöksen vaatimat päästövähennykset oli rajoittaa hiilen polttoa jäljelle jääneissä hiilivoimaloissa tai sulkea osa voimaloista.
Syyskuussa 2020 Alankomaiden hallitus pyysi hiilivoimayhtiöiltä tarjouksia sulkemisesta. Tavoitteena oli sulkea yksi voimala lisää ennen vuotta 2030. Tukea tarjottiin maksimissaan €328,000/MW laitoksen alasajoon. Uniper olisi siis voinut saada tukea 351 miljoonaa Maasvlakte-voimalan sulkemisesta. Kuitenkin vain Riverstone vastasi ehdotuspyyntöön, ja korvausten hakemisen sijaan RWE ja Uniper haastoivat Alankomaat välimiesoikeuteen.
Uniper olisi siis voinut saada tukea 351 miljoonaa Maasvlakte-voimalan sulkemisesta. Kuitenkin vain Riverstone vastasi ehdotuspyyntöön, ja korvausten hakemisen sijaan RWE ja Uniper haastoivat Alankomaat välimiesoikeuteen.
Uniper on valinnut täysin saman tien kuin RWE. Yhtiö ei selvitä “sopiiko Alankomaiden päätös kansainväliseen energiaperuskirjaan ECT:hen”. Välimiesoikeuskanteen kautta Uniper hakee RWE:n tavoin suuria korvaussummia, koska kyseinen sopimus mahdollistaa sen. Uhkana on myös, että miljardikorvausten pelossa Alankomaiden hallitus taipuu ja sovittelee asian, vaikka kanne ei olisikaan perusteltu.
Ilmastolainsäädännöllä kuten kivihiilikiellolla suojataan kansalaisten terveyttä ja henkeä. Valtiot uudistavat lainsäädäntöä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi nojaten tieteelliseen tietoon ja kansainvälisiin velvoitteisiin. Tähän näkökulmaan peilattuna yksittäisen voimalan polttoainevaihdoksen velvoittaminen on mittakaavaltaan pieni asia.
Säätämällä lain Alankomaiden hallinto käyttää legitiimiä päätäntävaltaansa. ClientEarthin asiantuntijoiden oikeudellisen lausunnon mukaan kyseessä ei ole Uniperin väittämä pakkolunastus, koska kivihiilikiellolla on hyväksyttävä, yleisen edun mukainen tarkoitus, se on tasapuolinen, se on käsitelty vaadittujen menetelmien ja standardien mukaisesti ja lain edellyttämät toimet ovat kohtuullisia tavoitellun päämäärän eli päästöjen vähentämisen kannalta.
ClientEarthin asiantuntijoiden oikeudellisen lausunnon mukaan kyseessä ei ole Uniperin väittämä pakkolunastus, koska kivihiilikiellolla on hyväksyttävä, yleisen edun mukainen tarkoitus, se on tasapuolinen, se on käsitelty vaadittujen menetelmien ja standardien mukaisesti ja lain edellyttämät toimet ovat kohtuullisia tavoitellun päämäärän eli päästöjen vähentämisen kannalta.
Alankomaat myös edellytti hiilivoimaa 2010-luvulla rakentavilta energiayhtiöiltä sitoutumista hiilen talteenotto ja varastointi (CCS) -tekniikoiden kehittämiseen sekä päästöjen vähentämiseen omalla kustannuksella ja tästä kehitystyöstä Uniper jäi oma-aloitteisesti pois.
Kyllä, ECT-sopimuksen piirissä nostetuista kanteista 60 prosenttia tulee uusiutuvan energian yhtiöiltä. Se ei kuitenkaan tee ECT-sopimuksesta hyvää ilmastopolitiikan työkalua, sillä suurin osa sopimuksen piirissä olevista investoinneista on fossiilisia. Vaikka ECT-sopimus suojaa tasapuolisesti kaikkia ulkomaisten sijoittajien energiainvestointeja, se on ajastaan jäljessä ja lähtökohtaisesti epäreilu sekä uhka demokratialle. ECT-sopimus muodostaa nk. ”regulatory chill” -vaikutuksen lainsäädäntöön: ilmastotoimia ja ympäristösääntelyä estetään, vesitetään tai hylätään siinä pelossa, että ne johtavat miljardien eurojen kanteeseen.
Vaikka ECT-sopimus suojaa tasapuolisesti kaikkia ulkomaisten sijoittajien energiainvestointeja, se on ajastaan jäljessä ja lähtökohtaisesti epäreilu sekä uhka demokratialle. […] Hiilivoimaloiden sulkemiset ovat kiireellisesti tarvittavia ilmastotoimia, joita fossiilisen energian yhtiöiden kanteet hidastavat.
Hiilivoimaloiden sulkemiset ovat kiireellisesti tarvittavia ilmastotoimia, joita fossiilisen energian yhtiöiden kanteet hidastavat. Pahimmillaan Uniperin haaste voi saada muut Euroopan maat luopumaan tarvittavista ilmastotoimista. Mitä kansainvälisten sopimusten ja kansallisen lainsäädännön yhteensopivuuteen tulee, myös Pariisin ilmastosopimus on kansainvälinen sopimus.
Ympäristöjärjestöjen mukaan Uniper on “synkistä synkin energiayhtiö” (teidän muotoilunne), koska se ei ole esittänyt suunnitelmaa toimintansa sopeuttamiseksi 1,5 asteen tavoitteen vaatimalle polulle, vaan päinvastoin investoi massiivisesti fossiiliseen kaasuun ympäri maailman.
Siirtyvätkö Alankomaiden hiilikiellon poistamat päästöt muualle? Vuonna 2019 käyttöön otettu markkinavarausvaranto on “puhkaissut vesisängyn” eli päästöjen siirtymisen paikasta toiseen EU:n päästökaupan sisällä, sillä varanto poistaa markkinoilta käyttämättömiä päästöoikeuksia. EU:n päästökauppaa ollaan myös uudistamassa, mikä tulee entisestään vähentämään tarvetta mitätöidä päästöjä hiilikieltojen yhteydessä, kun päästökattoa ja markkinavakausvarantoa tullaan tiukentamaan EU:n hiljattain hyväksytyn päästövähennystavoitteen mukaiseksii. Lisäksi Alankomaat on ottamassa käyttöön hiilen lattiahinnan sähköntuotannossa. Laki on annettu parlamentin käsittelyyn 2019, mutta sen hyväksyminen on viivästynyt pandemian takia.
Jäimme kaipaamaan perusteluanne sille, miksi mielestänne valtioiden ja veronmaksajien tulisi tukea kannattamatonta toimialaa. Julkista rahaa tulisi ohjata uusiutuvan energian investointeihin ja oikeudenmukaiseen siirtymään fossiiliyhtiöiden työntekijöille, ei korvaamaan fossiiliyhtiöiden riskejä huonoista investointipäätöksistä.
Pääkirjoituksen loppukaneetista, korvauksista suljettaville fossiilivoimaloille, kansainvälinen ilmastoliike ja ympäristöjärjestöt ovat lähtökohtaisesti kanssanne eri mieltä. Energiantuotanto kivihiilellä on Euroopassa pääosin taloudellisesti kannattamatonta jo nyt (aiheesta lisää mm. HS 19.4. Jarno Hartikainen), ja kannattavuus tuskin paranee päästöoikeuksien hinnan noustessa koko ajan. Jäimme kaipaamaan perusteluanne sille, miksi mielestänne valtioiden ja veronmaksajien tulisi tukea kannattamatonta toimialaa. Nähdäksemme julkista rahaa tulisi ohjata uusiutuvan energian investointeihin ja oikeudenmukaiseen siirtymään fossiiliyhtiöiden työntekijöille, ei korvaamaan fossiiliyhtiöiden riskejä huonoista investointipäätöksistä.
Ystävällisin terveisin,
Vera Kauppinen, kampanja-asiantuntija
Hiilivapaa Suomi -kampanja