Fortum jää jälkeen eurooppalaisessa energiamurroksessa – kansalaisten kärsivällisyys loppumassa

Sadat ihmiset osoittivat mieltään Fortumin yhtiökokouksen aikana ja #fortumfacepalm-tunniste nousi viraaliksi.

Fortumin uusi strategia ja yhtiökokous eivät edelleenkään tarjonneet vastauksia vaikeimpiin kysymyksiin liittyen Venäjän päästöihin, Datteln 4 -voimalan tilanteeseen, Alankomaiden oikeusjuttuun sekä fossiilisen kaasuliiketoiminnan kasvattamiseen. Nämä toimet jarruttavat Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamista ja huolestuttavat kansalaisia ja ympäristöjärjestöjä Suomessa sekä maailmalla.

Isojen öljyjättien, Exxonin ja Chevronin, yhtiökokouksissa omistajat ovat vaatineet yhtiöiltä aitoja ilmastotoimia, mutta Fortumin yhtiökokouksessa ei nähty vastaavia ulostuloja eivätkä sijoittajat ilmaisseet huoltaan äänestämällä vastuuvapautta vastaan. Kansalaiset näkevät kuitenkin Fortumin vihreiden puheiden läpi: virtuaalimielenosoitukseen osallistui satoja ihmisiä ympäri maailmaa ja #fortumfacepalm-tunniste nousi Suomessa viraaliksi hallituskriisistä huolimatta.

Järjestöt eivät saaneet Fortumilta vastauksia kysymyksiinsä

Hiilivapaa Suomi lähetti Fortumille yhdessä kansainvälisten järjestöjen kanssa kysymyksiä muun muassa aikataulusta Venäjän fossiilivoimaloiden sulkemiseksi, Fortumin näkemyksistä vedyn lähteistä ja sen käyttötarkoituksista, uuden strategian puutteista, hiilen tuotantoketjun ihmisoikeusloukkauksista, metaanivuotojen hillitsemisestä sekä Goldboron nesteytetyn maakaasun terminaalihankeesta. Myös Greenpeace ja WWF lähettivät Fortumille kysymyksiä.

Vastauksissaan Fortum ei kerro mitään uutta, vaan toistelee rikkinäisen levyn tapaan tuttuja viestejä. Fortum mainosti itseään useaan otteeseen Euroopan kolmanneksi suurimmaksi päästöttömän sähkön tuottajaksi, mutta unohti kertoa, että vain 8,11 % Fortumin lämmöntuotannosta tulee uusiutuvista energianlähteistä. Suurimpaan osaan kysymyksistä yhtiö ei vastaa suoraan, vaan puhuu aiheen vierestä. Julkaisemassaan dokumentissa Fortum on myös tarkoitushakuisesti leikannut osasta kysymyksiä alustuksen pois.

Fortum mukana sadan suuripäästöisimmän yhtiön listalla

Fortumin mukaan sen uusi strategia on linjassa sekä Pariisin ilmastosopimuksen että valtion omistajaohjauksen linjausten kanssa. Tämä ei valitettavasti pidä paikkaansa. Sijoittajakoalitio Climate Action 100+ on valinnut vaikuttamiskohteikseen sata yhtiötä, jotka aiheuttavat eniten päästöjä maailmassa. Fortum on yksi näistä yhtiöistä. Sijoittajakoalitio julkaisi hiljattain arvion kohdeyritystensä ilmastotoimista. Sen mukaan Fortumilla on vielä paljon parannettavaa ja Uniper sai energiayhtiöistä huonoimman arvion. Fortum ei täyttänyt yhtäkään vaatimusta investointien suhteen eli yhtiön tulevat kasvu- ja ylläpitoinvestoinnit eivät olleet linjassa Pariisin sopimuksen kanssa. Lisäksi Fortumilta puuttuu lyhyen aikavälin päästövähennystavoitteet, eivätkä keskipitkän aikavälin päästövähennystavoitteet kata tarpeeksi suurta osaa yhtiön päästöistä.

Pelkkää lain noudattamista ei voi pitää ilmastoasioissa edelläkävijyytenä, varsinkaan kun Fortum samaan aikaan vaikeuttaa hiilen alasajoa Alankomaissa välimiesoikeuskanteellaan.

Yksi suurimmista strategian puutteista onkin, että vuoden 2035 hiilineutraaliustavoite Euroopan päästöille (scope 1–2-päästöt1) sulkee tarkoituksella ulkopuolelle kaikkein vaikeimmat päästövähennykset. Venäjän alueen ja yhtiön epäsuorat (scope 3-päästöt 2) päästöt muodostavat 75 % Fortumin ja Uniperin kokonaispäästöistä3. Euroopassakin päästövähennykset syntyvät lähinnä kansallisen lainsäädännön ja päätösten myötä, kun eurooppalaiset valtiot luopuvat hiilestä. Pelkkää lain noudattamista ei voi pitää ilmastoasioissa edelläkävijyytenä, varsinkaan kun Fortum samaan aikaan vaikeuttaa hiilen alasajoa Alankomaissa välimiesoikeuskanteellaan. Paikoin Fortum toki luopuu hiilestä kansallisia päätöksiä aiemmin (kuten Suomessa ja Ruotsissa), mutta samaan aikaan Datteln 4 -voimalaa sekä Venäjän laitoksia ei olla sulkemassa ilmastotieteen vaatimassa aikataulussa vuoteen 2030 mennessä.

Fortum ja Uniper aikovat kasvattaa fossiilista kaasuliiketoimintaansa maailmalla.

Yhtiön lyhyen ja keskipitkän aikavälin tavoitteet eivät siis ole riittäviä eikä fossiilisille polttoaineille ole asetettu selkeitä ja aikataulutettuja alasajosuunnitelmia. Tämän lisäksi Fortum ja Uniper aikovat kasvattaa fossiilista kaasuliiketoimintaansa maailmalla. Uniper on ilmoittanut yli kolminkertaistavansa välittämänsä ja myymänsä nestemäisen fossiilikaasun (LNG) määrän vuoteen 2026 mennessä. Noin viisi miljoonaa tonnia tästä tulisi Kanadasta, Goldboron LNG terminaalista, kaksi miljoonaa tonnia puolestaan tulisi Australiasta.

Uniper käynnistää uusia fossiilihankkeita ympäri maailmaa

Uniperilla on sopimus Goldboron kaasuterminaalihanketta ajavan Pieridaen kanssa ja sen suunnitelmissa on ostaa miljardeja kuutioita ilmastokriisiä kiihdyttävää fossiilikaasua vuoteen 2045 asti. Hankkeella on ollut suuria vaikeuksia kerätä vaadittava rahoitus rakentamiselle ja kanadalaisten ympäristöjärjestöjen mukaan suurin osa kaasusta olisi vesisärötyksellä hankittavaa liuskekaasua, joka on erittäin haitallista ympäristölle. Kaiken kukkuraksi kanadalainen Pieridae on uhkaillut hanketta oikeutetusti vastustavia ilmastoaktivisteja oikeustoimilla.

Toinen Uniperin sopimuksista on australialaisen kaasuyhtiö Woodside Petroleumin kanssa. Tämän Australian suurimman fossiilihankkeen vuosipäästöt (40 Mt CO2) vastaavat lähes Suomen päästöjä (48,3 Mt CO2). Scarboroughin kaasuhankkeeseen kuuluu sekä kaasunporauksen laajentamista, uusi kaasuputki että fossiilikaasun nesteytyslaitos kaasuvientiä varten. Hanke on suunnitteilla Australian alkuperäiskansojen kulttuuriperintökohteeseen ja aiheuttaisi ongelmia ekologisesti tärkeälle meri- ja kallioalueelle.

Numerot puhuvat: Fortum jää jälkeen uusiutuvissa

Omistajaohjauksen periaatepäätöksen mukaan valtionyhtiöiden on omaksuttava verrokkiyhtiöihin nähden kunnianhimoiset ilmastotavoitteet. Vertailtaessa Fortumia ja Uniperia eurooppalaisiin energiayhtiöihin on selvää, että yhtiöt on jäänyt jälkeen kilpailijoistaan sekä hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä että uusiutuvien energialähteiden käyttöönotossa. Uuden strategian tavoite on rakentaa 1,5–2 gigawattia tuuli- ja aurinkovoiman tuotantokapasiteettia vuoteen 2025 mennessä. Fortumin ja Uniperin nykyinen uusiutuvan energian kapasiteetti on hyvin pieni sen eurooppalaisiin kilpailijoihin verrattuna (Taulukko 1). Lisäksi muiden energiayhtiöiden tavoitteet uusiutuvalle energialle ovat jopa kymmenenkertaisia (Taulukko 2).

Kuva 1. Eurooppalaisten energiayhtiöiden uusiutuvan energian nykyinen kapasiteetti. 4

ØrstedIberdrolaEnelEDFENGIEVattenfallRWE
30 GW vuoteen 2030 mennessä.60 GW vuoteen 2025 mennessä.120 GW vuoteen 2030 mennessä.50 GW vuoteen 2030 mennessä.9 GW vuosina 2019–2021.3,9 GW vuoteen 2023 mennessä.13 GW vuoteen 2022 mennessä.

Kuva 2. Eurooppalaisten energiayhtiöiden uusiutuvan energian tavoitteet. 5

Myös Fortumin merkittävin kilpailija Saksan markkinoilla, RWE, on sitoutunut huomattavasti suurempaan uusiutuvan energian tuotantokapasiteettiin ja aikoo lisäksi tuottaa vetyä ainoastaan uusiutuvasta energiasta. Fortum taas liputtaa yhtiökokousvastauksissaan myös fossiilisilla tuotetun vedyn puolesta ja väittää kyseenalaisesti ettei niistä synny päästöjä, vaikka sekä niin sanottujen turkoosin6 että sinisen7 vedyn tuotannossa syntyy päästöjä, erityisesti metaanivuotojen kautta.

Fortumin omistajat jänistivät ilmastovastuustaan

Vuosi sitten Fortum torppasi yhtiökokouksessaan WWF:n aloitteen ottaa 1,5 asteen tavoite huomioon toiminnassaan. Viimeistään uuden strategian julkaisun myötä kävi selväksi, että Fortum hukkasi mahdollisuuden siirtyä eurooppalaisen energiamurroksen kärkeen. Ennen yhtiökokousta lähestyimme Fortumin suomalaisia suuromistajia avoimella kirjeellä, jossa pyysimme heitä käyttämään ääntään ja äänestämään 2021 yhtiökokouksessa hallituksen vastuuvapauden myöntämistä vastaan. Tämä olisi lähettänyt Fortumin johdolle selkeän viestin, etteivät yhtiön nykyiset ilmastotavoitteet riitä.

Viime yhtiökokouksessa maailman suurimpiin varainhoitajiin lukeutuva BlackRock äänesti Fortumin hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan vastuuvapauden myöntämistä vastaan, koska yhtiö oli kasvattanut hiiliriskejään. Käytännössä yhtiökokous äänesti yksimielisesti vastuuvapauden myöntämisen puolesta ja vain 13 352 ääntä vastustivat tätä, mikä ei vastaa edes 0,001 % äänistä. Suomalaisten sijoittajien hiljaisuus Fortumin suhteen ei ole uusi asia, mutta aiemmin aktiivisten kansainvälisten sijoittajien ulostulojen puuttuminen on huolestuttavaa.

[…]sijoittajien tulisi nyt vahvasti puuttua Fortumin toimiin, jotka eivät ole yhteensopivia ilmastokriisin ratkaisun ja Pariisin sopimuksen tavoitteiden kanssa.

Yhtiökokouksessa Fortum lupasi kartoittaa edunvalvontansa yhteensopivuutta Pariisin ilmastosopimuksen kanssa niissä energia-alan etujärjestöissä, joissa Fortum on jäsenenä sekä selkeyttää lobbaukseen liittyviä käytäntöjä ja hallintoa. Ristiriitaisesti yhtiö on samaan aikaan haastanut Alankomaat välimiesoikeuteen ja lobannut fossiilikaasua osaksi EU:n kestävän rahoituksen taksonomiaa. Sijoittajat ovat jo aiemmin tuominneet kirjeessään Fortumille välimiesoikeuden käytön ilmastotoimia vastaan. Kartoituksen tulosten odottamisen sijaan sijoittajien tulisi nyt vahvasti puuttua Fortumin toimiin, jotka eivät ole yhteensopivia ilmastokriisin ratkaisun ja Pariisin sopimuksen tavoitteiden kanssa.

Kansalaiset eivät hyväksy Fortumin toimia

Virtuaalimielenosoitus keräsi yhteen paljon järjestöjä ja tyytymättömiä kansalaisia. Mukana mielenosoituksessa olivat aivan tavallisten kansalaisten lisäksi esimerkiksi Finnwatch, Suomen Luonnonsuojeluliitto ja Elokapinan aktiivit. Mielenosoittajat kertoivat terveisiä Fortumille facepalm-kuvien ja -tunnisteen kera:

”Fortum haastaa oikeuteen Alankomaat, joka haluaa irrottautua hiilen poltosta. Kyä nyt hävettää olla suomalainen.”

”#FortumFacepalm viherpesulle ja Fortumin toimille, jotka vaikeuttavat ja hidastavat ilmastonmuutoksen torjumista. On se noloa.”

”Mitä jos vastuuvapaus myönnettäisiin vain sellaisille yhtiöille, joiden toiminta mahdollistaa ihmiskunnalle tulevaisuuden?”

Runsas osallistujamäärä näkyi konkreettisesti: tunnisteet #fortumfacepalm, #shameonfortum ja #fortumirtifossiilisista nousivat viraaleiksi Twitterissä siitä huolimatta, että samana päivänä oli käynnissä hallituskriisi.

Datteln 4 stoppen wir -verkosto osoitti mieltään Datteln 4 -voimalan edessä Saksassa.

Mielenosoitus herätti kansainvälistä huomiota

Fortumin toimien seuraukset ovat globaaleja, niin myös niiden vastustus. Mielenosoituksessa laajasti näkyvyyttä saavutti esimerkiksi Fridays for Future -verkoston video, jossa nuoret yli 20 eri maasta ilmaisivat pettymyksensä Fortumin toimintaa kohtaan. ”Mitä ajattelette uusien hiilivoimaloiden rakentamisesta vielä tällä vuosisadalla? Vanhanaikaista, lyhytnäköistä ja totaalisen vastuutonta, eikö?” nuoret kysyvät videolla. Myös esimerkiksi kansainvälinen kestävyysorganisaatio BankTrack ja saksalainen ilmastojärjestö Deutsche Umwelthilfe liittyivät mukaan mielenosoitukseen. Saksassa mieltä osoitettiin myös paikan päällä. Viime vuonna avatun Datteln 4 -hiilivoimalan edustalla raikui: ”Shame on Fortum! Fortum irti fossiilisista!”

Fortumin ilmastotavoitteet oikeusistuimen punnintaan?

Jatkuvasti kiristyvän ilmastopolitiikan maailmassa Fortum jää kehityksestä jälkeen ja sen investoinnit fossiilisiin uhkaavat menettää arvonsa. IEA:n Net Zero by 2050 -raportti vahvistaa, että fossiilikaasulla ei ole sijaa energiamurroksessa ja kaasun tarve tulee laskemaan. IEA:n raportin mukaan sähköntuotannon tulisi olla puhdasta 2035 mennessä Euroopassa ja OECD-maissa, 2040 mennessä globaalisti. Myös YK:n Production Gap -raportin mukaan fossiilikaasun alasajon pitäisi olla nykyistä nopeampaa. Euroopan investointipankin johtaja Werner Hoyerin sanoin: Kaasun aika on ohi.

Myös Saksa tiukensi hiljattain ilmastolakiaan, kun oikeus oli todennut, ettei Saksa saa asettaa nuorille kohtuutonta kuormaa lykkäämällä päästövähennysten tekemistä. Saksa lähtee hakemaan päästövähennyksiä ensisijaisesti energiantuotannosta, mikä tarkoittaa, että vastoin Fortumin aikeita, myös Datteln 4 on suljettava viimeistään 2030, kuten kaikki muutkin hiilivoimalat Euroopassa.

Valtioiden suunnitelmien lisäksi myös yhtiöiden ilmastotoimien riittävyys on haastettu niin yhtiökokouksissa kuin oikeusistuimissakin. Uusin esimerkki tästä on Hollannin Maan ystävien kanne, jonka seurauksena oikeus on määrännyt Shellin leikkaamaan hiilidioksipäästöjään 45 % vuoteen 2030 mennessä. Voimaloiden myymisen ja mittavien päästökompensaatioiden sijaan Fortumin tulee vähentää absoluuttisia päästöjään nopeammin koko tuotannossaan myös lyhyellä aikavälillä, ajaa hiilivoima alas tällä vuosikymmenellä, lopettaa välittömästi investoinnit fossiilisiin sekä vähentää nopeasti myös maakaasun käyttöä. Muuten myös Fortum voi tulevaisuudessa löytää itsensä syytetyn penkiltä.


1 Scope 1 sisältää yhtiön suorat päästöt eli lähinnä yhtiön itse tuottaman energian ja scope 2 sisältää epäsuorat päästöt, jotka syntyvät yhtiön omaan käyttöön hankkiman sähkön tuottamisesta.

2 Scope 3 sisältää päästöt, jotka syntyvät polttoaineiden hankinnasta ja sähkön myynnistä, myytyjen tuotteiden käytöstä, kuljetuksesta ja jakelusta, tavaroiden ja palvelujen hankinnasta sekä investoinneista. Uniper on merkittävä toimija trading-liiketoiminnassa, jossa ostetaan ja myydään eteenpäin esimerkiksi kaasua, hiiltä ja öljyä.

3 Luvut on laskettu Fortumin Kestävä kehitys 2020-raportista ja sisältävät Uniperin toisesta vuosineljänneksestä 2020 alkaen.

4 Enel Green Power starts construction of its first renewables + storage project in North America; Investor Presentation – June 2020; Ørsted Summary 2019; Fortum sustainability 2019; Fortum’s energy production; Vattenfall wind operations; Vattenfall Annual and Sustainability Report 2019; INTERVIEW: EU policies prompt Poland’s PGE to pursue green transition; Fitch Affirms Poland’s PGE at ‘BBB+’; Poland’s PGE to focus on core ops, keeps wind targets; EDF renewables 2019; EDF Group performance; ENGIE wins 235 MW of wind and solar tenders and consolidates its position as the leading developer of renewable energy in France; Engie 2020 Integrated Report; Renewable energy | CEZ Group; CEZ Group: Ready for decentralized energy future; Iberdrola Results Presentation 2020; Iberdrola launches €75 billion investment plan to 2025 as a firm commitment to economic recovery; EPH – Climate Strategy

5 Katso edellä.

6 Turkoosi vety on maakaasusta pyrolyysin avulla tuotettu vety, jonka sivutuotteena syntyy hiilimustaa.

7 Sininen vety on maakaasusta reformoinnin avulla tuotettu vety, jonka hiilidioksidi otetaan talteen CCU- tai CCS-menetelmällä.