Fortum rahoittaa ihmisoikeusloukkauksia, korruptiota ja sotarikoksia Azerbaidžanissa

Fortumilla ja Uniperilla on valtava määrä fossiiliprojekteja ympäri maailmaa. Olemme koonneet nämä lukuisat fossiilihankkeet kartalle.

Tässä blogisarjassa tuomme esiin esimerkkejä Fortum-Uniperin fossiilihankkeista ja niihin liittyvistä vääryyksistä. Ensimmäisessä blogikirjoituksessa käsittelemme SOCAR-ostosopimusta.

SOCAR (The State Oil Company of Azerbaijan Republic) on Azerbaidžanin valtion omistama fossiiliyritys. SOCAR on Azerbaidžanin suurin yritys. Se myy muun muassa raakaöljyä, raakaöljytuotteita ja maakaasua.

Uniper on ostanut SOCARilta 1,5 miljardia kuutiometriä fossiilista maakaasua vuodessa alkaen vuoden 2020 lopusta. Lisäksi Uniper aikoo ostaa fossiilikaasua Azerbaidžanista vuoteen 2045 asti. SOCAR ja Azerbaidžanin hallinto on yhdistetty ihmisoikeusloukkauksiin, korruptioon ja sotarikoksiin. Suomalainen valtionyhtiö Fortum on saksalaisen Uniperin suurin yksittäinen omistaja, joten Fortum on mukana rahoittamassa näitä rikoksia.

Ihmisoikeusloukkaukset

Azerbaidžanin hallitus on jo vuosia pyrkinyt tukahduttamaan arvostelijansa. Ihmisoikeuksien puolustajia, kansalaisaktivisteja ja toimittajia on vangittu poliittisin perustein, minkä seurauksena osa on paennut maasta tai piiloutunut.

Azerbaidžanin hallinto on syyllistynyt myös kidutuksiin ja pakotettuihin tunnustuksiin. Helmikuussa 2020 Euroopan ihmisoikeustuomioistuin totesi, että Azerbaidžanin poliisi on kohdellut kahta aktivistia kaltoin pakottaen heidät tunnustamaan vakavia syytöksiä. Tuomioistuin totesi myös, että viranomaiset eivät olleet tutkineet kidutussyytöksiä tehokkaasti.

Viimeisimpinä ihmisoikeusloukkauksista on kärsinyt siviiliväestö Azerbaidžanin ja Armenian välisessä sodassa Vuoristo-Karabahissa syyskuussa 2020. Azerbaidžanin joukkojen väkivalta johti kuolemiin, loukkaantumisiin, elinkeinojen tuhoutumiseen ja siirtolaisuuteen. Lisäksi sodan aikana kokoontumis- ja sananvapautta rajoitettiin entisestään Azerbaidžanissa. Kymmeniä oppositiojohtajia ja -aktivisteja pidätettiin ja vangittiin mielivaltaisesti.

SOCAR on myös suoraan yhdistetty räikeisiin ihmisoikeusloukkauksiin, kuten maltalaisen toimittajan Daphne Caruana Galizian murhaan vuonna 2017. Galizia oli kirjoittanut korruptiosyytöksistä Maltan ja Azerbaidžanin viranomisten välillä.

Korruptio

U.S. News arvioi Azerbaidžanin olevan vuonna 2021 maailman 10. korruptoitunein maa. Vuonna 2017 vuotaneet pankkitiedot paljastivat, että Azerbaidžanin hallinto pyöritti 2,9 miljardin dollarin lahjusrahastoa ja kansainvälistä rahanpesujärjestelmää. Osa rahoista käytettiin Azerbaidžanin ihmisoikeusloukkauksista kärsineen kansainvälisen imagon parantamiseen.

Ihmisoikeusjärjestö Global Witnessin tutkimusten mukaan SOCARin sopimuksissa on epäselvyyksiä, jotka ovat mahdollisesti rikastuttaneet presidentti Ilham Alijevin lähipiiriä. Yksityiset yritykset ovat hyötyneet Azerbaidžanin öljyteollisuudesta miljardien dollarien edestä, vaikka ei ole selvää, miksi ne ovat mukana tai kuka ne omistaa. Ennen vuonna 2003 alkanutta valtakauttaan presidentti Alijev oli SOCARin varapuheenjohtaja.

Sotarikokset

Azerbaidžanin hallinto on ostanut valtavilla öljytuloillaan aseita, joilla se on pommittanut kouluja, päiväkoteja ja koteja Armeniassa ja Vuoristo-Karabahissa. Useat todennetut videot Vuoristo-Karabahista näyttävät, kuinka Azerbaidžanin joukot osallistuvat sotavankien ja muiden vangittujen pahoinpitelyihin, mestauksiin sekä vastapuolen sotilaiden ruumiiden häpäisemiseen.

Euroopan jalkapalloliitto UEFA päätti tänä vuonna SOCARin sponsorisopimuksen, koska yhtiö on syyllistynyt sotapropagandaan. SOCAR käytti sosiaalisen median tilejään propagandan levittämiseen Azerbaidžanin sodassa Armeniaa vastaan. Yhtiö muun muassa jakoi säännöllisesti videoita pommituksista ja kuvia, joissa SOCARin henkilökuntaa esitetään sotasankareina.

→ Tutustu Fortumin muihin fossiilihankkeisiin
→ Vaadi Fortumia luopumaan hämäristä fossiilihankkeista