Moni meistä on pyrkinyt tietoisesti pienentämään omaa hiilijalanjälkeään esimerkiksi kierrättämällä, vähentämällä lihansyöntiä tai välttämällä lentämistä. Vaikka yksilötason kulutusvalinnoilla on tärkeä rooli kestävässä siirtymässä, pelkästään niitä tuijottamalla saatat vahingossa päästää suuret saastuttajat pälkähästä.
Ilmastokriisin torjuminen ei onnistu ilman fossiilienergiaa käyttävien teollisuusalojen uudistamista. Rauta- ja terästeollisuus on maailman suurin teollinen hiilen kuluttaja ja tuottaa seitsemän prosenttia koko maailman kasvihuonekaasupäästöistä, kolminkertaisesti lentoliikenteeseen verrattuna. Tutkimuksen mukaan historiallisia päästöjä tarkasteltaessa suurin osa maailman terästuottajista on jo ylittänyt 1,5 asteen polun mukaisen hiilibudjettinsa.
Terästeollisuus saattaa tuntua kaukaiselta, mutta sinun ja teräksen välillä on itse asiassa suora yhteys: oma pankkisi ja eläkeyhtiösi. Nämä suursijoittajat pistävät sinunkin rahojasi terässektorin yrityksiin, ja siten heillä on vaikutusvaltaa terästeollisuuden päästöihin.
| Suursijoittaja | Teräs- ja kaivosyhtiöt, joissa suoria osakesijoituksia |
|---|---|
| Varma | Outokumpu, Tenaris, Mitsui & Company Limited, Sumitomo Corporation |
| Ilmarinen | ThyssenKrupp, SSAB, Aperam, Tenaris, Rio Tinto |
| Elo | ArcelorMittal, Nucor Corporation, SSAB, Outokumpu, Aperam, Evraz Group, Nippon Steel |
| Nordea | Muun muassa ArcelorMittal, Nippon Steel, JFE, Hyundai Steel, China Steel Corp, Tata Steel, Vale |
| Danske Bank | Muun muassa ArcelorMittal, Nippon Steel, JFE, Hyundai Steel, China Steel Corp, Tata Steel, Vale, HBIS Group. |
| OP Ryhmä | POSCO |
Lähde: Vuoden 2022 eläkeyhtiöiden vuosiraportit sekä Nordean ja Danske Bankin äänestysportaalit. (Päivitetty 31.10.2023)
Koksihiilen poissulku ja tiukemmat ehdot teräsyhtiöiden rahoitukselle ovat avain päästöjen vähentämiseen
Vuonna 2015 solmitun Pariisin ilmastosopimuksen myötä suursijoittajat ovat ottaneet käyttöön “hiilipolitiikat”, joilla rahoituksesta suljetaan pois kaikkein eniten kivihiiltä käyttävät ja tuottavat yhtiöt. Nämä linjaukset ovat aiemmin koskeneet vain niin kutsuttua lämpöhiiltä, jota käytetään energiantuotantoon. Ilmastotavoitteet kuitenkin edellyttävät hiilen käytön lopettamista myös teollisuudessa.
Ensimmäiset suursijoittajat, kuten brittipankit Lloyds ja HSBC, ovat jo laajentaneet hiilipolitiikkojaan koskemaan terästeollisuudessa käytettyä koksihiiltä. Kesäkuussa 2022 suomalaispankki Nordea ilmoitti, ettei se enää sijoita yhtiöihin, joiden tuloista yli 30 % tulee lämpö- ja koksihiilestä. Tämä on hyvä ensimmäinen askel, jota muiden suomalaisten suursijoittajien tulisi seurata.
Koksihiilikaivosten rahoittamisen lopettamisen lisäksi suursijoittajien pitää ohjata myös teräksen tuottajat irtautumaan hiilestä. Ilman pankeilta saatavia lainoja uusien tuotantolaitosten rakentaminen tai vanhojen peruskorjaukset eivät onnistu. Pankkien pitääkin laittaa rahoituksen ehdoksi, että yhtiöt investoivat vain vähäpäästöiseen teknologiaan. Muuten vaarana on, että terästuotanto lukkiutuu vielä vuosikymmenniksi saastuttavaan ja valtavia hiilimääriä vaativaan teknologiaan.
Aktiivinen omistajuus vaikuttamisen välineenä
Aktiivisena omistajana sijoittaja käyttää asemaansa yrityksessä vaikuttaakseen sen toimintaan ja kehittämiseen. Suursijoittajat voivat muun muassa äänestää yrityksen asioista yhtiökokouksissa sekä keskustella yrityksen johdon kanssa sen tavoitteista ja strategiasta. Esimerkiksi japanilaisilta teräsyhtiöiltä on saatu merkittäviä sitoumuksia päästöjen vähentämiseen vastaavanlaisella toiminnalla.
Onnistunut vaikuttamistyö edellyttää, että suursijoittajat keräävät tarkempaa tietoa rahoittamistaan teräskohteista. Danske Bank on kiitettävästi arvioinut teräsyhtiöiden osuuden kaikista lainoistaan sekä niiden aiheuttamien päästöjen suuruuden ja asettanut vähennystavoitteen näille päästöille. Nordea taas on ilmoittanut julkaisevansa tavoitteet terässektorille tämän vuoden aikana. Muilta suomalaisilta suursijoittajilta sektorikohtainen raportointi ja tavoitteet teräkselle puuttuvat.
Lisäksi vaikuttamistyön tulee olla avointa ja sisältää suunnitelmat eskalaatiolle, kuten avoimia kirjeitä tai yhtiökokousaloitteita, mikäli luottamukselliset keskustelut eivät johda haluttuihin tuloksiin. Kokonaan julkisuudelta piilossa tapahtuva vaikuttamistyö ei ole tehokasta, ja pelkät keskustelut harvoin johtavat muutoksiin yhtiöissä. Suursijoittajien tuleekin ilmoittaa julkisesti vaikuttamistyönsä kohdeyritykset, tavoitteet ja aikataulu. Näin kansalaisyhteiskunnan on mahdollista arvioida vaikuttamistyön laatua, eikä se jää pelkäksi sanahelinäksi.
Kiritä terässektorin ilmastotoimia pankkisi ja eläkeyhtiösi kautta
Mutta mitä tekemistä suursijoittajien ilmastotoimilla on sinun kanssasi? Saatat yllättyä tästä, mutta pankit ja eläkeyhtiöt välittävät paljonkin siitä, mitä heidän asiakkaansa ajattelevat heidän ilmasto- ja vastuullisuustoimistaan. Esimerkiksi Nordea ja Danske Bank ovat usein reagoineet Hiilivapaa Suomen julkisuuteen nostamiin porsaanreikiin heidän linjauksissaan.
Ravistele siis fossiilirahoituksen rakenteita vaatimalla suursijoittajilta järeämpää roolia terästeollisuuden päästöjen leikkaamisessa! Tämä onnistuu helposti lähettämällä omalle pankillesi ja eläkeyhtiöllesi viesti Hiilivapaa Suomen valmiilla viestipohjalla. Samaan syssyyn voit muistuttaa myös omaa lähipiiriäsi siitä, että heillä on enemmän vaikutusvaltaa kuin vain oman ostoskorin verran!
Lähetä viesti suursijoittajalle
🔎 Oikaisu: Jutussa väitettiin alunperin virheellisesti, että Danske Bankilla ja Nordealla olisi suoria sijoituksia eteläkorealaisessa teräsyhtiö POSCO:ssa. Todellisuudessa molemmat ovat asettaneet POSCO:n poissulkulistalle johtuen muun muassa yhtiön haitallisista ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksista. Sen sijaan POSCOn osakkeita löytyy OP Ryhmältä.