Hallitus linjasi vuoden 2016 lopussa, että kivihiilen käyttö kiellettäisiin Suomessa vuoteen 2030 mennessä. Energia-, ympäristö- ja asuntoministeri Kimmo Tiilikainen ilmoitti viime viikolla käynnistävänsä selvityksen, voisiko kieltoa aikaistaa viidellä vuodella.
Hiilivapaa Suomi -kampanja on ottanut uutisen ilolla vastaan. Ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää välittömiä päästövähennyksiä, minkä vuoksi kaikkein haitallisimmista polttoaineista pitäisi päästä eroon lähivuosina. Tämän vuoksi kivihiilen polttoa ei pitäisi pitkittää yhtään vuotta 2025 pitemmälle.
Energiateollisuus on arvioinut, että kivihiilikielto saattaa kasvattaa energiantuotannon kustannuksia ja sitä myöten kuluttajan maksamaa laskua. Kivihiilen ja sen vaihtoehtojen hintojen kehitys 2020-luvulla on kuitenkin vielä arvoitus ja siksi kustannuksia on vaikea arvioida. Toisaalta tuoreen Ylen kyselyn mukaan 89 % suomalaisista pitää ilmastonmuutosta erittäin tai melko vakavana uhkana, ja kampanjan teettämän kyselyn mukaan noin kaksi kolmesta pääkaupunkiseudun asukkaasta tahtoo kotikaupungin irtautuvan hiilestä lähitulevaisuudessa.
Ilmoituksen yhteydessä Tiilikainen totesi, että lyhyellä aikavälillä kivihiiltä voidaan korvata maakaasulla. Tällä hetkellä Suomessa on halvempaa polttaa kivihiiltä kuin maakaasua. Polttoaineiden hintoihin vaikuttavat niiden maailmanmarkkinahinnat, päästöoikeuden hinta sekä kotimainen verotus. Ministeri esittää, että maakaasun käyttöä voitaisiin edistää muuttamalla verotusta enemmän maakaasua suosivaksi. Onkin kannatettavaa, että parannetaan vähäpäästöisemmän maakaasun kilpailukykyä suhteessa kivihiileen. On kuitenkin muistettava, että myös maakaasu on ilmastolle vahingollinen fossiilinen polttoaine. Lisäksi sen päästöt eivät rajoitu pelkästään polton aikaisiin päästöihin, vaan tuotantoketjun eri vaiheissa (poraus, käsittely, jakelu ja käyttö) syntyy metaanipäästöjä (lue lisää Kestääkö ilmasto Euroopan riippuvuuden kaasusta –raportista).
Suomessa kannattaakin ensisijaisesti suunnata resurssit pitkän ajan ratkaisujen kehittämiseen ja käyttöönottoon. Pitkän aikavälin kestäviä ratkaisuja ovat muun muassa energiatehokkuus, hukkalämpöjen hyödyntäminen, lämpöpumput, geoterminen lämpö ja aurinkoenergia.
Uutisoinnin yhteydessä on puhuttu mahdollisista korvauksista energiayhtiöille. Ministeri Tiilikainen on todennut tiukasti, että yhtiöille ei tipu korvauksia, mikä on oikein. Ilmastopolitiikassa täytyy päteä “saastuttaja maksaa”, ei “saastuttajalle maksetaan” -periaate. Energiayhtiöiden onkin nyt aika alkaa laatia suunnitelmia kivihiilen korvaamiseksi 2025 mennessä mahdollisten korvausten odottamisen sijaan.