Kuukausi takaperin julkaistu IPCC:n 1,5 asteen raportti teki kirkkaaksi, kuinka tärkeä tavoite ilmastonmuutoksen hillitseminen korkeintaan puoleentoista asteeseen on. Tavoite on saavutettavissa, mutta edellyttää, että päästöt saadaan erittäin nopeasti jyrkälle lasku-uralle.
Suomen on näytettävä ilmastojohtajuutta, johon olemme ilmasto-oikeudenmukaisuuden näkökulmasta velvoitettuja. Toteuttamalla kunnianhimoista politiikkaa maamme voi olla kokoaan suurempi vaikuttaja ja edistää Euroopan unionin päästövähennystavoitteen kiristämistä. Tähän asti Suomen ilmastotoimet ovat olleet täysin riittämättömiä.
Hallitus antoi lokakuun lopussa esityksensä kiviihilen energiakäytön kieltävästä laista. Laki on hyvä alku ja toimii esimerkkinä muille maille. Se on kuitenkin puutteellinen, koska se ei kiellä samalla turpeen energiakäyttöä. Turpeen polton päästöt ovat vielä kivihiiltä suuremmat, minkä lisäksi huomioon on otettava myös turpeen tuotannon päästöt. Ilmastonmuutoksen hillinnän kanssa on täysin ristiriidassa, että turpeen käyttöä edistetään taloudellisin kannustein. Budjettiriihessä tehdyn pienen verokorotuksen jälkeenkin turpeen verotuki on edelleen yli 160 miljoonaa euroa vuodessa.
Toiseksi lain yhteydessä ei ole varmistettu, ettei kivihiilen energiakäyttö korvaudu kestämättömällä biomassan poltolla. Yhtä tärkeää kuin on päästä irti fossiilisista polttoaineista, on hiilinielujen säilyttäminen ja kasvattaminen. Tämä tarkoittaa, että bioenergialla voi olla fossiilisten polttoaineitten korvaamisessa vain hyvin rajattu rooli. Lisäksi on muistettava, että bioenergia voi olla ilmaston kannalta hyödyllistä ainoastaan, kun käytetään kestävyyskriteerit täyttäviä biomassajakeita.
Kaikkien suomalaisten puolueiden tulisi sitoutua fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamiseen, fossiilitukien lakkauttamiseen sekä hiilinielujen kasvattamiseen.