Suomen on irtauduttava energiaperuskirjasta – uhkaa sekä ilmastosopimuksia että demokratiaa

Hiilivapaan aktiiveja Fortumin plogging tapahtumassa "Unohtuiko omat roskat" kyltin kanssa.
Hiilivapaan aktiiveja Fortumin plogging-tapahtumassa.

Energiaperuskirjasta tehty sopimus (ECT-sopimus) on vakava este Pariisin ilmastosopimuksen sekä EU:n uuden vihreän sopimuksen toteutumiselle. 278 kansalaisjärjestöä ja ammattiliittoa vetoaa peruskirjassa mukana oleviin valtioihin: sopimuksesta on irtauduttava. Keskustelut sopimuksen kohtalosta alkavat Brysselissä tänään.

“Meillä on kotimainen varoittava esimerkki siitä, miten yhtiöt käyttävät ECT-sopimuksen tuomia laajoja oikeuksia ilmastopolitiikan hidastamiseksi sekä verorahojen nyhtämiseksi. Fortumin omistama Uniper on jo uhannut haastaa Hollannin välimiesoikeuteen, mikäli hiilikieltolaki tulee voimaan”, sanoo Greenpeacen ilmasto- ja energia-asiantuntija Olli Tiainen.

“Meillä on kotimainen varoittava esimerkki siitä, miten yhtiöt käyttävät ECT-sopimuksen tuomia laajoja oikeuksia ilmastopolitiikan hidastamiseksi sekä verorahojen nyhtämiseksi. Fortumin omistama Uniper on jo uhannut haastaa Hollannin välimiesoikeuteen, mikäli hiilikieltolaki tulee voimaan”

Hollannin senaatti tulee mitä luultavimmin hyväksymään hiilikieltolain tänään. Fortum/Uniperilta on siis pian odotettavissa maan vastaisia oikeustoimia.

“Sen lisäksi, että ECT-sopimus uhkaa tehokkaita ilmastotoimia, on se myös lähtökohtaisesti epäreilu ja uhka demokratialle. Fossiilifirmoille on luotu oikeudellinen ohituskaista, jota kansalaisilla ei ole käytössä. Ja nyt esimerkiksi Fortumin tuleva tytäryhtiö yrittää käyttää tätä mahdollisuutta hyväksi”, jatkaa Maan ystävien kampanjakoordinaattori Vera Kauppinen.

“Sen lisäksi, että ECT-sopimus uhkaa tehokkaita ilmastotoimia, on se myös lähtökohtaisesti epäreilu ja uhka demokratialle. Fossiilifirmoille on luotu oikeudellinen ohituskaista, jota kansalaisilla ei ole käytössä. Ja nyt esimerkiksi Fortumin tuleva tytäryhtiö yrittää käyttää tätä mahdollisuutta hyväksi”

ECT-sopimus antaa energiayhtiöille hyvin laajat oikeudet vaatia valtioilta korvauksia fossiilienergian alasajosta. Sopimus sisältää epäoikeudenmukaisen ISDS-mekanismin, jonka turvin ulkomainen energiayhtiö voi nostaa kanteita hallituksia vastaan rinnakkaisessa oikeusjärjestelmässä, eli välimiesoikeudessa, kansallisten tuomioistuinten sijaan. [1]

Kansalaisjärjestöjen ja ammattiliittojen vetoomuksessa on mukana seitsemän suomalaista järjestöä. Järjestöjen lisäksi myös Euroopan komissio pitää energiaperuskirjaa vanhentuneena erityisesti ilmastonmuutoksen ja uusiutuvan energian kannalta. [2]

Neuvottelut energiaperuskirjan uudistamiseksi aloitetaan tänään, kun sopimusosapuolet kokoontuvat vuosittaiseen konferenssiin Brysselissä 10.–11.12. Neuvottelut tulevat luultavasti kestämään vuosia, ja sopimuksen uudistaminen Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaiseksi edellyttää kaikkien 53 osapuolen suostumuksen. Suomessa ECT-sopimuksesta vastaa uusi elinkeinoministeri Mika Lintilä.

→ Lue järjestöjen kirje energiaperuskirjasta

→Katso video: Saastuttavat hiiliyhtiöt vs. Alankomaat

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Olli Tiainen, ilmasto- ja energia-asiantuntija
040 164 8606

Vera Kauppinen, kampanjakoordinaattori
044 576 9999

Mari Vaara, tiedottaja
041 460 9873

Taustaa:

[1] ISDS-mekanismi (Investor-state dispute settlement) tarkoittaa valtion ja sijoittajan välistä riidanratkaisua välimiesoikeudessa

[2] Komission neuvotteluohjeet  energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen uudistamisesta