Otimme suurennuslasin alle maailman suurimmat terästä tuottavat yhtiöt. Tällä kertaa tutkimme ilmastotoimien lisäksi myös sitä, miten ne kohtelevat työntekijöitään, paikallisluontoa ja alkuperäiskansoja. Tulokset ovat karmivia. Sinunkin pankkisi ja eläkeyhtiösi saattaa rahoittaa näitä saastuttavia ja epäeettisiä suuryhtiöitä.
Kaikilla kolmella tarkastelemallamme yhtiöllä on nettonollatavoite vuodelle 2050. Tästä huolimatta ne rakentavat uusia kivihiiltä käyttäviä terästehtaita lukittautuen siten saastuttavaan tekniikkaan vuosikymmeniksi eteenpäin. Teräsjättien tehtaat myös myrkyttävät vesistöjä, suhtautuvat välinpitämättömästi kuolemaan johtaneisiin työtapaturmiin ja rahoittavat väkivaltaista sotilasjunttaa.
Teräsyhtiöillä on keskeinen merkitys päästöjen vähentämisessä, sillä terästuotanto aiheuttaa teollisuussektorin suurimmat ilmastopäästöt. Lisäksi teräksen kysyntä globaalissa Etelässä kasvaa merkittävästi tulevina vuosikymmeninä. Suursijoittajat, kuten suomalaiset pankit ja eläkeyhtiöt, voivat vaikuttaa yhtiöiden toimintaan monin eri tavoin. Suursijoittajien on vaadittava teräsyhtiöitä aikataulutettuja ja tieteeseen perustuvia päästövähennyssuunnitelmia. Lisäksi niiden tulee edellyttää, etteivät yhtiöt investoi uusiin kivihiiltä käyttäviin teräksen tuotantolaitoksiin tai pidennä niiden käyttöikää. Suursijoittajien tulee myös vaatia yhtiöiltä huolellisuusvelvoitteen noudattamista: teräsyhtiöiden on kartoitettava arvoketjujensa ihmisoikeus- ja ympäristöriskit sekä vältettävä ja vähennettävä niitä.
ArcelorMittal – myrkkypäästöjä vesistöihin, kuolettavia työtapaturmia ja alkuperäisasukkaiden oikeuksien polkemista
Jos sinulla on rahaa Nordeassa tai Danske Bankissa, sinulla on yhteys maailman toiseksi suurimpaan teräksen tuottajaan ArcelorMittaliin. Myös työeläkeyhtiö Elolla on yhtiön osakkeita.
Luxemburgilaisella ArcelorMittalilla on tällä hetkellä 31 terästehdasta 15 eri maassa, ja jopa 81 prosenttia sen tuotantokapasiteetista perustuu kivihiileen. Vuodesta 2013 lähtien yritys on saanut peräti 392 miljoonaa euroa julkista rahoitusta, vaikka se on jatkuvasti rikkonut ympäristösäännöksiä ja saanut useita tuomioita saastuttamisesta (1, 2, ja 3).
ArcelorMittal ajaa kaksilla rattailla: vaikka yhtiö tekee investointeja vähäpäästöiseen tuotantoon, kuten vihreällä vedyllä pelkistettyyn rautaan Euroopassa, se jatkaa muualla ilmastoa saastuttavia projektejaan. Intiassa ArcelorMittal on suunnittelee uusien teräksen sulattamiseen käytettävien kivihiilimasuunien rakentamista yhdessä japanilaisen Nippon Steelin kanssa. Yhtiö on aktiivisesti lobannut EU:n ilmastosäädöksiä vastaan. Vuonna 2022 ArcelorMittal nimettiinkin 25:n maailmanlaajuisesti vaikutusvaltaisimman yrityksen joukkoon, jotka hidastavat ja vastustavat ilmastopolitiikkaa.
Lisäksi tämä Pariisin olympialaisten kumppani on ollut viime aikoina otsikoissa, kun sen omistamalla rautamalmikaivoksella Kazakstanissa kuoli 46 ihmistä. Onnettomuudet ovat olleet ArcelorMittalin tehtailla arkea jo pitkään. Kazakstanin tehtailla on 20 vuodessa kuollut yhteensä lähes 200 työntekijää. Kuolleisuus on jopa 66-kertainen verrattuna samanlaisiin kaivoksiin Yhdysvalloissa. Kazakstanin viranomaiset ovatkin nyt päättäneet heittää ArcelorMittalin ulos maastaan. Valitettavasti Kazakstan ei ole mikään poikkeus: ArcelorMittalin tehtailla on ollut kuolemantapauksia myös Ukrainassa, Puolassa, Espanjassa sekä Etelä-Afrikassa.
Työtapaturmien taustalla on yrityksen piittaamattomuus: valvonta on riittämätöntä ja työvälineet vanhentuneita ja heikkolaatuisia. Tapaturmien sattuessa yritys tarjoaa tehtaiden työntekijöille vain pieniä rahallisia kompensaatioita.
ArcelorMittalin tehtaat aiheuttavat myös merkittäviä paikallispäästöjä, jotka vaarantavat lähialueiden asukkaiden terveyden. Yhtiö on haastettu viime vuosina oikeuteen ilmansaasteita koskevien säännösten rikkomisesta sekä myrkyllisten jätteiden päästämisestä vesistöihin. Yrityksen kahdessa tärkeimmässä ranskalaisessa tehtaassa, Dunkerquessa ja Fos-sur-Merissä, rikottiin toistuvasti päästörajoja vuoteen 2022 asti ja päästömääriä on yritetty järjestelmällisesti vääristellä. Samanaikaisesti Fos-sur-Merin ja naapurikunnan asukkailla on todettu tavallista enemmän kroonisia sairauksia, kuten astmaa, diabetesta ja syöpäsairauksia. Kazakstanilaisen terästehtaan lähialueilla lumi taas värjääntyy usein mustaksi. ArcelorMittal ei ole kieltänyt mustan lumen yhteyttä tehtaaseensa. Viime vuosina tehtaan päästämät ilmansaasteet ovat ylittäneet moninkertaisesti sallitut raja-arvot.
Alkuperäiskansojen oikeuksistakaan yritys ei piittaa. Se suunnittelee kaksinkertaistavansa Kanadassa inuiittien asuinalueella sijaitsevan rautakaivoksen tuotannon. Laajennus voisi merkitä katastrofaalisia seurauksia arktiselle ympäristölle ja eläimille sekä niistä riippuvaiselle inuiittiyhteisölle. Laajennusehdotusta viedään eteenpäin huolimatta inuiittien selkeästä vastustuksesta.
POSCO – sademetsien hakkuita, karsinogeenista tehdaspölyä ja väkivaltaisen armeijahallinnon rahoittamista
Etelä-Korealainen POSCO on yksi maailman suurimmista teräsyhtiöistä. Ylevistä puheistaan huolimatta POSCO ei ole juuri onnistunut vähentämään hiilidioksidipäästöjään tuottamaansa teräsmäärää kohden viimeisten kuuden vuoden aikana. Nettonollatavoitteensa kiristämisen sijaan yritys jopa yritti siirtää kaikessa hiljaisuudessa päästövähennyksia pidemmälle tulevaisuuteen. POSCOn osakkeita löytyy OP Ryhmältä.
POSCO on saanut suuria summia valtiollista rahoitusta tuotantonsa hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Tästä huolimatta yhtiö suunnittelee korjaavansa vanhoja kivihiilimasuuneja sen sijaan, että korvaisi niitä uudella vähäpäästöisellä tekniikalla. Niinpä POSCOn saama valtiontuki vapauttaa pääomaa ilmastolle haitallisiin investointeihin, sen sijaan että se vähentäisi teräsjätin päästöjä. Tässä on selvä ristiriita.
Valtavien päästöjen lisäksi POSCOn toimintaa varjostavat ainutlaatuisten sademetsien hakkuut, työntekijöiden kuolemat tehtailla ja väkivaltaisen armeijahallinnon rahoittaminen.
POSCOn tehtaat aiheuttavat välitöntä terveysuhkaa niiden lähialueilla asuville Etelä-Koreassa. Karsinogeenisen tehdaspölyn määrä on jopa kasvanut viime vuosina Gwangyangin terästehtaalla. Kahden kilometrin päässä tehtaalta asukkaiden elimistössä havaittiin suuria määriä raskasmetalleja, kuten kadmiumia, elohopeaa ja lyijyä. Kylän asukkaat ovat raportoineet, että tehtaan pöly hankaloittaa jo normaaleja päivittäisiä toimia. Vuonna 2021 kivihiilimasuunien aiheuttamat saasteet ovat mallinnusten mukaan aiheuttaneet noin 506 ennenaikaista kuolemaa alueella.
Vuonna 2011 POSCO aloitti tytäryhtiönsä PT Bio Inti Agrindon (BIA) kautta laajan palmuöljyviljelyn Papuan sademetsäalueella. Papuan sademetsä on maailman kolmanneksi laajin sademetsä ja äärimmäisen tärkeä mm. biodiversiteetin ja ilmastoa viilentävän vaikutuksensa takia. BIA raivasi vuosina 2012–2018 yhteensä 270 neliökilometriä sademetsää istutuksiaan varten, mikä vastaa 80 prosenttia toimialueen kokonaispinta-alasta. Samalla se vei maata paikallisilta alkuperäisheimoilta. Painostuksen jälkeen POSCO lupautui jatkossa välttämään hakkuita alueilla, joilla on korkea suojeluarvo ja jotka toimivat suurena hiilivarastona sekä kunnioittavansa vastedes paikallisten alkuperäisyhteisöjen oikeuksia.
POSCOn Pohangin ja Gwangyangin tehtailla Etelä-Koreassa on viime vuosina kuollut lukuisia työntekijöitä. Työntekijät ovat saaneet surmansa muun muassa tukehtumalla, räjähdyksissä, tulipaloissa ja putoamalla. Korean metallityöntekijöiden liitto arvioi, että onnettomuudet johtuvat vanhentuneista tiloista ja laitteista. POSCO on kieltänyt työntekijöiden liiton turvallisuusasiantuntijoita osallistumasta onnettomuustutkintaan eikä ole paljastanut onnettomuuksien tarkkoja syitä.
Entäs sitten se armeijahallinnon rahoittaminen? POSCO on tosiaan rahoittanut Myanmarin hirmuvaltaista armeijaa, joka syyllistyy jatkuvasti murhiin ja ihmisoikeusloukkauksiin. Vuoden 2021 helmikuun vallankaappauksen jälkeen sotilaat ovat tappaneet yli 4 000 ihmistä ja pidättäneet yli 25 000 mielenosoittajaa. Suurimman osan rahoistaan armeija saa alueella toimivilta fossiilisia polttoaineita käyttäviltä yrityksiltä, kuten POSCOlta.
Nippon Steel – jätevettä ja myrkyllistä syanidia vesistöihin sekä uusia saastuttavia tehtaita ulkomaille
Japanilainen Nippon Steel on kansainvälisesti neljänneksi suurin teräksen tuottaja. Yritys suhtautuu kielteisesti käytännöllisesti katsoen kaikkiin ilmastopolitiikan osa-alueisiin lukuun ottamatta julkisin varoin rahoitettua, uutta hiiletöntä teräksentuotantotekniikkaa. Japanilaiset ja eteläkorealaiset teräsalan yritykset ovatkin sitoutuneet kansainvälisesti huonoimmin Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin. Suomalaisten rahoilla yrityksen toimintaa rahoittaa niin ikään Nordea, Danske Bank ja työeläkeyhtiö Elo.
Samaan aikaan kun yhtiö on pyytänyt Japanin hallitukselta vähintään 17 miljardin Yhdysvaltain dollarin suuruisia tukia hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen, se rakentaa uusia saastuttavia teräksentuotantolaitoksia ulkomaille, kuten Intiaan, sekä suunnittelee uusia sijoituksia koksihiilikaivoksiin Australiaan.
Myös Nippon Steel on aiheuttanut merkittäviä ympäristö- ja terveyshaittoja tehtaiden lähialueilla. Itä-Japanissa olevan tehtaan havaittiin päästäneen myrkyllistä syanidia läheiseen vesistöön ainakin 59 kertaa vuosien 2017 ja 2022 välillä. Sisäisessä tarkastuksessa paljastui, että yhtiön mittausten syanidipitoisuudet olivat korkeammat kuin viranomaisille ilmoitetut pitoisuudet. Yhtiö ei kuitenkaan tehnyt ilmoitusta asiasta, vaan teki vesitarkastukset uudelleen siten, että vain vaatimukset täyttävät tulokset kirjattiin. Syanidipäästöt ovat haitallisia ihmisten ja eläinten terveydelle. Päästöjen takia vesi muuttui punaiseksi ja tappoi suuren määrän vesieliöitä.
Intiassa ArcelorMittalin ja Nippon Steelin yhteinen tehdas laski läheiseen jokeen laittomasti teollisuusjätevesiä, jotka sisälsivät muun muassa happoja, raskasmetalleja ja fenoliyhdisteitä. Päästöt vahingoittavat kalojen lisääntymistä ja aiheuttavat laajamittaista veden pilaantumista. Gujaratin ympäristönsuojelulautakunta on antanut ArcelorMittalille ja Nippon Steelille viimeisten viiden vuoden aikana ainakin neljä huomautusta jäteveden laittomasta päästämisestä mereen. Toistuvaa saastuttamista on tapahtunut siitä huolimatta, että yritys oli sitoutunut jätevesipäästöjen nollapäästöpolitiikkaan.
Lisäsikö tieto tuskaasi? Lähetä suomalaisille suursijoittajille viesti, ja vaadi heiltä vastuullista teräspolitiikkaa sijoituksissaan:
Lähetä viesti suursijoittajalle
Lue blogisarjan ensimmäinen osa, joka paljastaa mikä yhteys on sinulla ja hiilenmustalla terästuotantolla.
🔎 Oikaisu: Jutussa väitettiin alunperin virheellisesti, että Nordealla olisi suoria sijoituksia eteläkorealaisessa teräsyhtiö POSCO:ssa. Todellisuudessa Nordealla ei ole ollut omistuksia POSCO:ssa vuoden 2021 jälkeen. Se sijaan POSCOn osakkeita löytyy OP Ryhmältä.