Kampanjan viestintäryhmä kokoontuu suunnittelemaan niin perinteisen kuin sosiaalisen median viestintää. Tällä kertaa asialistalla on ainakin kampanjan nettisivujen kehittäminen ja kuntavaaleihin liittyvä viestintä. Myös uudet toiminnasta kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan!
Aika: maanantai 12.12. klo 9-11
Paikka: Helsingin kantakaupungissa – ilmoittaudu, niin viestimme sinulle tarkemman esityslistan ja tapaamispaikan!
Ei hiilelle, ei turpeelle -mielenilmaus 30.11.2016. Kuvaaja: Tuuli Hongisto.
Vapaa julkaistavaksi 30.11.
Hiilivapaa Suomi -kampanja kritisoi eduskunnassa 30.11. käsiteltävää hallituksen energia- ja ilmastostrategiaa välinpitämättömyydestä ilmastonmuutoksen etenemistä kohtaan. Torstaina 24.11. julkaistu strategia ei sisällä riittäviä avauksia uusista ohjauskeinoista, jotka johtaisivat päästöjen laskuun tarvittavalla vauhdilla.
Suomi on osana muuta maailmaa sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksessa tavoittelemaan ilmaston lämpenemisen rajoittamista alle 1,5 asteeseen. Arvostetun Potsdamin ilmastotutkimuslaitoksen mukaan Pariisin tavoitteet tarkoittavat käytännössä sitä, että hiilen polton pitäisi loppua kaikkialla maailmassa jo vuonna 2025. [1] Tavoite on monille maille erittäin haastava, ja sen saavuttaminen edellyttää teknologisesti edistyksellisempien maiden edelläkävijyyttä. Hiilivapaa Suomi -kampanjan mukaan käytännössä Suomessa hiilen poltosta olisi pystyttävä luopumaan siis lähempänä vuotta 2020.
Hiilivapaa Suomi -kampanja pitää hallituksen aikeita kivihiilen käytön kieltämiseksi kannatettavana, mutta täysin riittämättömänä toimena hiilenpolton vähentämiseksi. Kieltosuunnitelmaan nojautuva strategia ei esittele selkeitä, jo lähivuosina vaikuttavia uusia ohjauskeinoja, jotka vauhdittaisivat hiilenpolton vähentämistä. Nykyinen hallitus vieläpä myöhäisti päätöksellään takarajaa hiilestä luopumiselle: edellisen hallituksen energia- ja ilmastostrategian tavoiteaika hiilestä luopumiselle oli vuosi 2025. [2]
“Näyttää siltä, että hallitus on tekemässä lupauksia lähinnä oman toimikautensa ulkopuolelle. Konkreettisia lisätoimia hiilenpolton alasajamiseksi tarvitaan nyt, ei vasta yli vuosikymmenen päästä”, toteaa Hiilivapaa Suomi -kampanjan koordinaattori Hanna Hakko.
Hiilivapaa Suomi -kampanja on myös tyytymätön hallituksen turvelinjaan. Vaikka turpeen käyttäminen energiantuotannossa aiheuttaa kivihiilen tasoiset ilmastopäästöt [3], strategiaan ei ole kirjattu selkeitä suuntaviivoja sen käytön vähentämiseen, vaan linjaukset pyrkivät verotuksella turpeen kilpailukyvyn säilyttämiseen.
“Strategian turvelinja vesittää hallituksen ilmastotavoitteiden uskottavuuden. Jos hallitus olisi tosissaan ilmastonmuutoksen torjumisessa, energia- ja ilmastostrategiassa olisi selvät tavoitteet ja ohjauskeinot myös turpeenpolton lopettamiselle”, sanoo kampanjakoordinaattori Hakko.
Strategian näkemys fossiilisten polttoaineiden korvaajista on niin ikään näköalaton. Strategian mukaan fossiilisia polttoaineita korvataan ensisijaisesti metsähakkeella ja metsäteollisuuden sivutuotteilla. Hiilivapaa Suomi -kampanja huomauttaa, että vaikka bioenergia voi olla maltillinen osa energiapalettia esimerkiksi talvien lämmöntarpeen kattamiseksi lähivuosikymmeninä, kaiken fossiilisen energian korvaamiseen se ei ole ilmaston tai luonnon kannalta kestävä ratkaisu. On myös kyseenalaista riittääkö metsäenergia kaikille nyt suunnitelluille käyttökohteille.
Kampanjan mielestä bioenergian sijaan etusijalle tulee nostaa energiatehokkuuden parantaminen ja aidosti päästöttömät uusiutuvat lähteet, kuten geoterminen energia, suuret lämpöpumput, kiinteistökohtaiset maa- ja ilmalämpöpumput, hukkalämmön talteenotto ja aurinkolämpö yhdistettynä lämmön kausivarastointiin, yhteisöenergiaratkaisuihin, kaksisuuntaisiin kaukolämpöverkkoihin, älykkääseen kysyntäjoustoon ja muihin uusiin ratkaisuihin.
– –
Hiilivapaa Suomi -kampanja järjesti keskiviikkona 30.11. klo 13–13:30 mielenilmauksen energia- ja ilmastostrategiaan liittyen Pikkuparlamentin edustalla. Tapahtuman osallistujat muodostivat kirjainkylteillä viestin “ei hiilelle, ei turpeelle”.
Hiilivapaa Suomi -kampanja toimii kansalaisvaikuttamisen keinoin etenkin paikallistasolla fossiilivoimaloiden korvaamiseksi energiatehokkuudella ja uusiutuvalla energialla. Lisätietoja kampanjan toiminnasta ja linjauksista: http://hiilivapaasuomi.fi/
Suomen uusi energia- ja ilmastostrategia ei ota ilmastonmuutosta riittävän vakavasti:
Kivihiilestä ollaan luopumassa vasta vuoteen 2030 mennessä – siis 13 vuoden päästä. Jos Pariisin sopimuksen 1,5 asteen tavoite halutaan saavuttaa, tulisi Potsdamin ilmastotutkimuslaitoksen mukaan hiilenpolton loppua koko maailmassa viimeistään vuonna 2025. Strategia ei myöskään ole asettamassa turpeen poltolle rajoitteita, vaikka sen käyttö energiantuotannossa aiheuttaa kivihiilen tasoiset ilmastopäästöt.
Eduskunta keskustelee strategiasta keskiviikkona 30.11. iltapäivällä klo 14 alkavassa täysistunnossa. Tule mukaan kertomaan päättäjillemme, että fossiilisesta energiasta tulee luopua nyt! Mielenilmauksessa muodostamme kirjainkylteillä viestin “Ei hiilelle, ei turpeelle” ja otamme viestistämme kuvan.
Hiilen ja turpeen sijaan meidän on suosittava aidosti päästöttömiä vaihtoehtoja ja kotimaisia teknologioita – nyt heti, ei ensi vuosikymmenen lopulla!
Tervetuloa marraskuun Hiilivapaa Vantaa -tapaamiseen 29.11. klo 17:00! Tapaamisessa suunnitellaan kampanjan tulevaa toimintaa, etenkin kuntavaalivaikuttamista. Tapaamisessa käydään läpi kampanjan viimeaikaiset tapahtumat ja taustat – uudet toiminnasta kiinnostuneet pääsevät siis hyvin kärryille mukaan!
Tapaamme Myyrmäen kirjaston ryhmätyötilassa, kirjaston 2. kerroksessa (Portaat ylös ja portaiden jälkeen vasemmalle liukuovista käytävään. Ryhmätyöhuone on käytävän perällä, ennen lukusalia.) Jos sinulla on vaikeuksia löytää tila, kysy neuvoa tiskiltä tai soita Eijalle, 0400-600919.
Taloussivuilla (HS 21.11.) kerrottiin kivihiilen alamäestä ja nostettiin keskusteluun Helsingin Salmisaaren hiilivoimalan kohtalo.
Nykyinen valtuusto päätti Hanasaaren hiilivoimalan sulkemisesta. Jos haluamme tosissamme torjua ilmastonmuutosta, myös Salmisaaren voimala on suljettava. Seuraavan valtuuston täytyy päättää, milloin hiilenpoltto Helsingissä loppuu kokonaan.
Jutun mukaan vaihtoehdot hiilelle ovat vain puu ja turve. Vaihtoehtoja on kuitenkin paljon enemmän: muun muassa energiatehokkuuden parantaminen kiinteistöissä, hukkalämmön talteenotto, geoterminen energia, maa- ja ilmalämpöpumput, aurinkolämpö ja lämmön kausivarastointi. Hiilen ja puun sijaan voimme valita aidosti kestäviä ja kotimaisia teknologioita.
Ansku Holstila Hiilivapaa Suomi -kampanjan aktiivi Helsinki
Vantaalaisia poliitikkoja Tulevaisuuden energiaa Vantaalle -keskustelutilaisuudessa 17.11.2016.
Marrakechin ilmastoneuvotteluiden ollessa loppusuoralla Vantaalla on herännyt keskustelua ilmastosopimuksen vaikutuksista paikalliseen energiantuotantoon. Hiili- ja turvevoimaloiden sulkemista tavoitteleva Hiilivapaa Suomi -kampanja järjesti 17.11. keskustelutilaisuuden Vantaan Martinlaakson kivihiilivoimalan tulevaisuudesta.
Vantaan Energian kaukolämmöntuotannon polttoainejakaumaa hallitsivat vuonna 2015 kivihiili ja jätteet. Yhtiön yhteiskuntavastuuraportin mukaan yhtiö käytti lämmöntuotannossa 45 % kivihiiltä, 43 % jätettä, 10 % maakaasua ja 2 % öljyä. [1]
Tilaisuudessa puhuneen Vantaan Energian myyntijohtaja Ilkka Rekon mukaan Vantaan Energia pyrkii pudottamaan kivihiilen ja maakaasun osuuden neljännekseen kaukolämmön tuotannossaan vuonna 2018. Tavoitteen toteuttamiseksi yksi Martinlaakson voimalaitosyksiköistä vaihdettaisiin biokäyttöiseksi.
Suomen hallituksen on uutisoitu harkitsevan kivihiilen käytön kieltämistä lailla vuoden 2030 jälkeen. Tavoite on myöhäinen verrattuna ilmastotietelijöiden suosituksiin sille, kuinka pian maailman on luovuttava kivihiilen käytöstä. Arvostetun Potsdam Institute for Climate Impact Research -tutkimuslaitoksen mukaan hiilenpoltosta tulisi luopua koko maailmassa jopa vuonna 2025, mikäli Pariisin ilmastosopimuksen tavoite alle 1,5 asteen lämpenemisestä halutaan saavuttaa. [2]
Hiilivapaa Suomi -kampanjan koordinaattori Hanna Hakko sanoo maailmalla olevan nyt paljon epävarmuutta ilmastotoimien lähitulevaisuudesta Donald Trumpin vaalivoiton ja hänen kivihiilimyönteisten linjaustensa vuoksi. “Osa maista tulee mahdollisesti käyttämään tilannetta syynä myös omien toimiensa viivyttelyyn. Siksi Suomen kaltaisilla teknologisesti kehittyneillä mailla on entistä vähemmän varaa hidasteluun. Kivihiilestä on luovuttava niin nopeasti kuin mahdollista, ja se tarkoittaa myös Vantaan Martinlaakson kivihiilivoimalan pikaista korvaamista.”
Hiilivapaa Suomi peräänkuuluttaa korvaavalta energiantuotannolta kestävyyttä. Kampanja suosittelee Vantaata nojautumaan esimerkiksi energiatehokkuuden parantamiseen kiinteistökannassa, hukkalämmön talteenottoon, geotermiseen energiaan, maa- ja ilmalämpöpumppuihin, aurinkolämpöön ja lämmön kausivarastointiin. Bioenergiaa kampanja ei sen ilmasto- ja luontovaikutusten vuoksi suosittele kuin korkeintaan viimesijaisena vaihtoehtona.
”Useat kaupungit Suomessa ovat jo kääntyneet bioenergian puoleen fossiilien korvaamisessa. Raja metsien sietokyvyssä tulee ennen pitkää vastaan, ja luonnon monimuotoisuus on jo nyt koetuksella. Vantaan energiaratkaisuissa täytyy ottaa käyttöön kestävämpiä ratkaisuita eikä lisätä painetta metsäluonnolle”, Hakko painottaa.
Hiilivapaa Suomi -kampanjan tavoite on, että Vantaalla otetaan konkreettisia askeleita Martinlaakson voimalan kihiviilenkäytön korvaamiseksi valtuustokauden 2017-2021 aikana. Kampanja ehdottaa päättäjille kolmiportaista etenemistapaa:
Kuntavaalien jälkeen laadittavassa valtuustostrategiassa asetetaan tavoiteaikataulu kivihiilestä luopumiselle.
Kaupunki yhdessä energiayhtiönsä kanssa teettää selvityksen energiansäästötoimien ja uusiutuvan energian paikallisista potentiaaleista.
Selvityksen tulosten pohjalta laaditaan konkreettinen tiekartta, jossa suunnitellaan tarvittavat investoinnit ja muut toimet kivihiilen korvaamiseksi.
17.11. keskustelutilaisuudessa kuultiin myös kuntavaaleihin valmistautuvien paikallisten poliitikkojen näkemyksiä Vantaan energiaratkaisuista. Paneelikeskusteluun osallistuivat Tapani Mäkinen (kok.), Kimmo Kiljunen (sdp.), Timo Juurikkala (vihr.), Irja Ansalehto-Salmi (kesk.), Jouko Jääskeläinen (kd.) ja Kristian Rehnström (r.). Paneeli oli yksimielinen siitä, että kivihiilestä tullaan pyrkimään Vantaalla eroon, mutta mielipiteet parhaista hiilen korvaajista ja toimien aikataulusta vaihtelivat.
Ilmastonmuutos ja ilmastopolitiikka (ppt) – Jyri Seppälä, johtaja, Suomen ympäristökeskus Vantaan kaupungin ilmastotavoitteet (pptx) – Leena Maidell, ympäristöpäällikkö, Vantaa Vantaan Energian ilmastotoimet (pptx) – Ilkka Reko, myyntijohtaja, Vantaan Energia Kohti hiilivapaata Vantaata (pptx) – Hanna Hakko, kampanjakoordinaattori, Hiilivapaa Vantaa -kampanja
Hallitus suunnittelee uutisoinnin (HS 7.11.) mukaan turpeenpolton lisäämistä. Kivihiilen käyttö sen sijaan aiotaan lopettaa vuoteen 2030 mennessä tarvittaessa lailla kieltämällä.
Jos ilmastonmuutoksen torjunnasta ja Pariisin sopimuksesta halutaan pitää kiinni, kivihiilen ohella myös turpeesta pitää luopua. Muutoksen tulisi useiden ilmastotieteilijöiden mukaan myös tapahtua selvästi nopeammalla tahdilla. Turpeen ilmastopäästöt ovat samaa tasoa hiilen kanssa, ja sen nostaminen aiheuttaa paikallisia ympäristöhaittoja. Kummastakin on päästävä eroon, ja siirryttävä aidosti kestävään energiantuotantoon. Edistämällä turpeen polttamista hallitus vesittää täysin hyvätkin ilmastotavoitteensa.
Hanna Hakko Kampanjakoordinaattori Hiilivapaa Suomi
[Teksti lähetettiin 7.11. Helsingin Sanomiin, mutta ei tullut julkaistuksi.]
Kampanjan viestintäryhmä kokoontuu suunnittelemaan niin perinteisen kuin sosiaalisen median viestintää. Tällä kertaa asialistalla on ainakin kampanjan nettisivujen kehittäminen ja kuntavaaleihin liittyvä viestintä. Myös uudet toiminnasta kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan!
Aika: maanantai 21.11. klo 9-11
Paikka: Helsingin kantakaupungissa – ilmoittaudu, niin viestimme sinulle tarkemman esityslistan ja tapaamispaikan!
Suomi ja muut maailman maat sitoutuivat Pariisin sopimuksessa ilmastonmuutoksen tehokkaaseen hillitsemiseen. Tavoitteen saavuttamiseksi kaupunkien on vähennettävä ilmastopäästönsä murto-osaan nykyisestä.
Mitä Vantaa tekee ilmastonmuutoksen torjumiseksi? Mitä tapahtuu Martinlaakson kivihiilivoimalalle? Mitä tiedemaailma suosittelee ja mitä kansalaisyhteiskunta tavoittelee?
Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan, miten Vantaan osuus ilmastohaasteesta ratkaistaan!
Aika: torstai 17.11.2016 klo 17:30-19:30 Paikka: Martinlaakson kirjasto, Laajaniityntie 3
Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille kiinnostuneille.
OHJELMA
Alustukset: Ilmastonmuutos ja ilmastopolitiikka – Jyri Seppälä, johtaja, Suomen ympäristökeskus Vantaan kaupungin ilmastotavoitteet – Leena Maidell, ympäristöpäällikkö, Vantaa Vantaan Energian ilmastotoimet – Ilkka Reko, myyntijohtaja, Vantaan Energia Kohti hiilivapaata Vantaata – Hanna Hakko, kampanjakoordinaattori Hiilivapaa Vantaa -kampanja
Paneelikeskustelu: Tulevaisuuden energiaa Vantaalle Keskustelemassa vantaalaisia kaupunginvaltuutettuja. Mukaan ovat tulossa mm. Tapani Mäkinen (kok.), Kimmo Kiljunen (sdp.), Timo Juurikkala (vihr.), Irja Ansalehto-Salmi (kesk.), Jouko Jääskeläinen (kd.) ja Kristian Rehnström (r.).
Paneelikeskustelun yhteydessä myös yleisöllä on mahdollisuus esittää kysymyksiä ja kommentteja.
Tilaisuuden juontaa Antti Lippo Demos Helsingiltä.
Saapuminen: kirjasto sijaitsee lähellä Martinlaakson lähijuna-asemaa, jolle kulkevat lähijunat P ja I. Lisäksi lähistölle tulevat bussit 335, 335B, 415N, 421, 431N, 432, 433, 433K, 435, 436, 436K, 510, 565, 566, 571, 572, 572K, 574, 575 Aikataulut: www.reittiopas.fi.
Käytämme evästeitä parantaaksemme sivuston käytettävyyttä ja seurataksemme palveluiden käyttöä. Voit hyväksyä evästeet painamalla ”Hyväksy” tai muuttaa niitä kohdasta ”Näytä asetukset”. Evästeiden kieltäminen saattaa vaikuttaa sivuston toiminnallisuuksiin.
Välttämättömät Aina aktiivinen
Välttämättömät evästeet varmistavat sivuston perustoiminnot ja turvallisuuden. Näiden evästeiden avulla verkkosivustomme myös muistaa aiemmin tehdyt valinnat kuten kieliasetuksen.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Kävijätilastojen avulla ymmärrämme, miten käyttäjä on vuorovaikutuksessa sivuston kanssa. Nämä evästeet tarjoavat tietoa kävijämääristä, poistumisprosentista, liikennelähteistä jne.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Markkinointivästeitä käytetään tarjoamaan vierailijoille sopivia mainoksia. Nämä evästeet jäljittävät vierailijoita ja keräävät tietoa räätälöityjä mainoksia varten.