Fortum eurooppalaisen energiamurroksen hidastajana?

Miten Uniperin pyrkimys avata uusi hiilivoimala Saksaan ja oikeusjuttu Hollannin valtiota vastaan sopivat yhteen Fortumin puhtaan energian vision ja Suomen hallituksen hiilineutraaliustavoitteen 2035 kanssa? Näistä kysymyksistä keskusteltiin tiistaina 11.2. Eduskunnan pikkuparlamentissa “Fortum eurooppalaisen energiamurroksen hidastajana?” -seminaarissa yhdessä kansainvälisten ja suomalaisten asiantuntijoiden sekä hallituspuolueiden kansanedustajien kanssa. 

YK:n tuoreen Emissions Gap -raportin mukaan tilanne on hälyttävä ja 1,5 asteen tavoite on luisumassa käsistä. Ilmoittamalla hylkäävänsä Datteln 4 -voimalan ja oikeusjutun Hollannin valtiota vastaan Fortum voisi lähettää selkeän viestin maailmalle siitä, että hiilivoimaloiden aika on ohi, totesivat Urgewald -järjestön asiantuntijat Heffa Schücking ja Sebastian Rötters. He muistuttivat myös, että Uniperin ostaminen oli Suomen valtion strategiselta rahoituskohteelta Fortumilta tietoinen päätös. Osake-enemmistö tarkoittaa myös vastuuta Uniperin toimista ja päästöistä. 

Saksassa ei tarvita eikä haluta Datteln 4 -voimalan hiilisähköä

Thomas Kräemerkämper BUND-järjestöstä muistutti siitä, että Saksassa kivihiilen käyttö on puolittunut viiden viime vuoden aikana markkinaehtoisesti. Datteln 4 -hiilivoimalan avaaminen tässä tilanteessa katkaisisi tämän hyvän kehityksen ja pitkittäisi Saksan kivihiiliriippuvuutta ainakin vuoteen 2033 asti. BUND kertoi myös, että Datteln 4 -voimalan suurimmat asiakkaat ovat energiayhtiö RWE ja rautatieyhtiö Deutsche Bahn, jotka molemmat yrittävät parhaillaan päästä irti vanhoista Datteln-sopimuksistaan, jotka pakottavat ne ostamaan Dattelnin tuottamaa hiilisähköä.

Kuvassa on grafiikka, jossa esitetään Uniperin kivihiilivoimaloiden kapasiteetti 2,832 megawattia, josta 2019 oli käytössä 20,8% sekä Uniperin kaasuvoimaloiden kapasiteetti 3,123 megawattia, josta 2019 käytössä oli vain 1,1,%.
Uniper käytti kivihiilikapasiteetistaan vuonna 2019 vain 20,8%. Halutessaan nopeita päästövähennyksiä, Uniper voisi tuottaa vastaavan määrän energiaa kaasukapasiteetillaan, josta on nyt käytössä vain 1,1% ja siirtyä kaasusta seuraavan vuosikymmenen aikana uusiutuvaan energiaan.

Uniper ja Fortum haluavat maksattaa huonon investointinsa veronmaksajilla

Uniper syyttää Alankomaita epäoikeudenmukaisesta kohtelusta kivihiilikieltolain lopettaessa hiilivoiman käytön maassa viimeistään vuonna 2030 ja on uhannut haastaa Alankomaiden valtion välimiesoikeuteen (ISDS). Corporate Europe Observatory -järjestön Pia Eberhardt nosti esiin, että EU-maiden väliset kiistat, kuten tämä, voitaisiin välimiesmenettelyn sijaan ratkoa kansallisissa oikeusistuimissa, jolloin prosessi olisi avoin ja demokraattinen. Alankomaissakaan hiilisähkö ei ole enää menestynyt markkinaehtoisesti entisen lailla. Corporate Europe Observatoryn analyysi tilanteesta onkin, että Uniper ja Fortum haluavat maksattaa huonon investointinsa ja puutteellisen riskiarvionsa Alankomaiden veronmaksajilla. Oikeusjutun uhka vaikuttaa myös Alankomaiden ulkopuolella sillä se luo pelotteen vastaavista haasteista maille, jotka vasta harkitsevat hiilikieltoja.

Valtionyhtiöiden toiminnan tulisi tähdätä yhteiskunnallisen arvon maksimointiin

Finnwatchin Lasse Leipola muistutti, että valtionyhtiöiden toiminta katsotaan esimerkiksi YK:n yritysvastuuperiaatteissa omistavan valtion toiminnaksi, joten valtion poliittisten linjojen, kuten nyt Suomen hiilineutraaliustavoitteen 2035, tulisi näkyä myös valtionyhtiöiden toiminnassa. OECD:n ohjeistus omistajaohjaukseen muistuttaa, että yhtiöillä on operatiivinen vapaus määrittää, miten asetetut tavoitteet toteutetaan, mutta tavoitteiden asettaminen on mitä suurimmassa määrin omistajan asia. Saman ohjeen mukaan valtio-omistuksen ensisijainen päämäärä on yhteiskunnallisen arvon maksimointi, ei siis taloudellisen arvon tai osakkeenomistajan arvon. Valtio-omisteisten yhtiöiden tehtävä on myös etunojassa ja ennakoiden välttää vakavia ympäristöhaittoja.

Hallituspuolueiden kansanedustajat Hussein al-Taee (SDP), Petri Honkonen (Kesk.), Satu Hassi (Vihr.) ja Mai Kivelä (Vas.) saivat tilaisuuden kommentoida asiantuntijapuheenvuoroja. Toisen EU-maan haastamista välimiesoikeuteen pidettiin kiusallisena Suomen maineen kannalta ja muistutettiin, että Fortumin visio hiilineutraalin yhteiskunnan rakentamisesta todellakin vaatii hiilestä luopumista. Viimeisenä puhunut Mai Kivelä toi terveisiä myös edellisellä viikolla pidetystä hallituksen ilmastokokouksen yritysvastuun ja omistajaohjauksen työryhmästä, jossa kaikkien hallituspuolueiden tahtotila oli, että hallitusohjelman mukaiset linjaukset ilmastotavoitteista käydään läpi jokaisen valtionyhtiön kanssa. 

 

Urgewald -järjestön asiantuntijat Heffa Schücking ja Sebastian Rötters pitivät puheenvuoron Eduskunnan Pikkuparlamentissa 11.2.2020.