Euroopan unionin tuomioistuimen linjaus tarjoaa EU-maille mahdollisuuden irtautua ilmastotoimia hidastavasta investointisopimuksesta. Linjaus lähettää myös vahvan viestin fossiiliyhtiöille, jotka yrittävät maksattaa virheinvestointejaan kansalaisilla.
Euroopan unionin tuomioistuin totesi 2. syyskuuta 2021 antamassaan tuomiossa, että energiaperuskirjasta tehdyn ECT-sopimuksen sijoittajan ja valtion välistä riidanratkaisua koskevaa lauseketta ei voi soveltaa EU:n sisäisiin investointiriitoihin. Päätös ei ole vielä sitova, mutta sen odotetaan muuttuvan sitovaksi vuoden 2022 aikana.
1990-luvulta peräisin oleva energia-alan investointisopimus on antanut energiayhtiöille hyvin laajat oikeudet vaatia valtioilta korvauksia fossiilienergian alasajosta. Fossiiliyhtiöt ovatkin käyttäneet hämärän sopimuksen epäoikeudenmukaista ISDS-menettelyä nostaakseen miljardikanteita hallituksia vastaan niiden välttämättömistä ilmastotoimista.
| Mikä ISDS? ISDS-menettely (Investor-state dispute settlement) tarkoittaa valtion ja sijoittajan välistä riidanratkaisua välimiesoikeudessa. Sen avulla sijoittaja, kuten ulkomainen fossiiliyhtiö, voi nostaa kanteita hallituksia vastaan rinnakkaisessa oikeusjärjestelmässä eli välimiesoikeudessa. ISDS-haasteet ratkaistaan kolmen yksityisen asianajajan eli välimiehen sovittelussa, julkisen oikeuslaitoksen ulkopuolella ja usein piilossa julkisuudelta. |
Keväällä 2021 ECT-sopimus nousi otsikoihin, kun Suomen valtionyhtiö Fortumin omistama Uniper haastoi Alankomaat oikeuteen vaatien jättikorvauksia maan asettamasta hiilikieltolaista.
Tuomioistuimen näkemys on merkittävä, sillä sen mukaan kanteet, joissa EU:sta kotoisin oleva yhtiö haastaa toisen unionin jäsenvaltion ovat EU:n lainsäädännön vastaisia. Päätöksen merkittävyyttä korostaa se, että 60% kaikista ECT-sopimuksen nojalla nostetuista korvauskanteista ovat olleet juuri EU:sta kotoisin olevien yhtiöiden toisia EU-valtioita vastaan nostamia kanteita.
SUOMI ASETTUNUT VASTAHANKAAN ECT-SOPIMUKSESTA IRTAUTUMISESSA
Tuomio on myös linjassa vuonna 2018 annetun ns. Achmea-tuomion kanssa, jossa unionin tuomioistuin totesi, ettei sijoittajan ja valtion välisen riidanratkaisun (ISDS) käyttö jäsenmaiden keskinäisissä investointiriidoissa ole yhteensopiva EU-lainsäädännön kanssa. Achmea-tuomion jälkeen EU-maat päättivät yhteisellä sopimuksella lopettaa jäsenvaltioiden väliset kahdenväliset investointisopimukset yhteisellä sopimuksella.
Suomi on kuitenkin asettunut investointisopimuksia koskevissa kysymyksissä niiden EU-maiden leiriin, jotka puolustavat tätä energiasiirtymälle haitallista sopimusta. Suomi jätti allekirjoittamatta tuomion jälkeisen yhteisen sopimuksen, eikä se myöskään allekirjoittanut 22 jäsenvaltion julistusta, jossa Achmea-tuomion tulkittiin ulottuvan myös ECT-sopimuksen alaisiin EU:n sisäisiin investointiriitoihin.
Syyskuussa suomalaiset kansalaisjärjestöt välittivät elinkeinoministeri Mika Lintilälle yli 400 kansalaisjärjestön kirjeen, jossa Suomen hallitusta pyydettiin vetäytymään ECT-sopimuksesta.
PÄÄTÖKSESTÄ ODOTETAAN SITOVAA VUODEN 2022 AIKANA
Koska tuomioistuin ilmaisi näkemyksensä sivuhuomautuksena osana toista tuomiota, ei päätös vielä ole sitova. Se antaa kuitenkin selkeän osoituksen siitä, minkälainen tuomioistuimen päätöksen odotetaan olevan: vuoden 2022 aikana tuomioistuin tulee antamaan Belgian pyytämän oikeudellisen selvityksen ECT-sopimuksen ISDS-mekanismin soveltamisesta EU:n sisäisissä investointiriidoissa.
Sitovien päätösten myötä Euroopan komissio ja EU:n jäsenvaltiot olisivat oikeudellisesti velvollisia ryhtymään konkreettisiin toimiin, jotta EU:n sisäiset investointiriidat ECT-sopimuksen alla lopetetaan.
Sitovakaan päätös ei kuitenkaan todennäköisesti johtaisi ECT:n nojalla nostettujen kanteiden loppumiseen, sillä yhtiöt voisivat pyrkiä saamaan investointiriitansa käsittelyyn EU:n ulkopuolisiin välimiesoikeuksiin. Lisäksi se voi johtaa tilanteeseen, jossa fossiiliyhtiöt järjestelevät liiketoimintansa uudelleen, jotta ne voisivat haastaa EU-valtioita EU:n ulkopuolisina sijoittajina.
| EU-oikeus ja investointisopimukset törmäyskurssilla Euroopan unionin tuomioistuimen ja välimiesoikeuksien näkemykset ECT-sopimuksen tuomiovallasta ovat ristiriidassa. Kansallisessa ja EU-oikeudessa on huomioitu oikeus puhtaaseen ympäristöön. Investointisopimuksissa on perinteisesti otettu huomioon vain sijoittajien oikeudet ja heidän taloudelliset intressinsä. Välimiesoikeudet tekevät päätöksensä ainoastaan investointisopimukseen perustuen eivätkä huomioi yhteiskunnan yleistä etua. Pohjimmiltaan kyse on siis valinnasta sen välillä, laitetaanko etusijalle sijoittajien voiton tavoittelu vai valtioiden oikeus toteuttaa tarvittavat ilmastotoimet energia-alalla ilman suurten korvausvaatimusten uhkaa. |
VÄLTTÄMÄTTÖMILLE ILMASTOTOIMILLE HAITALLISESTA ECT-SOPIMUKSESTA IRTAUDUTTAVA
Energiasiirtymän ja EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta ainoa kestävä vaihtoehto on ECT-sopimuksesta irtautuminen yhdessä EU-jäsenmaiden kesken. Irtautumisen yhteydessä elintärkeää on sopimuksen raukeamislausekkeen kumoaminen, joka antaisi sijoittajille mahdollisuuden nostaa kanteita olemassa olevista sijoituksistaan jopa 20 vuotta sopimuksen loppumisen jälkeen.
Unionin tuomioistuimen päätökset osoittavat selkeästi ECT-sopimuksen riidanratkaisumenettelyn yhteensopimattomuuden EU-lainsäädännön kanssa. Tämä myös lähettää selkeän viestin Fortumin kaltaisille fossiiliyhtiöille, jotka oikeustoimillaan aiheuttavat merkittävän esteen EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamiselle, ja yrittävät maksattaa tästä aiheutuvat kustannukset EU-kansalaisilla.
EU-jäsenmaiden ja päättäjien onkin käytettävä tuomioistuimen ensi vuoden sitovaa päätöstä tilaisuutena irtautua ECT-sopimuksesta ja estettävä sen laajeneminen uusiin maihin. On aika jättää tehokkaita ilmastotoimia estävä investointisopimus historiaan.