Arvoisa ministeri Lintilä,
Me allekirjoittaneet olemme erittäin huolissamme yhteisen ilmastomme tulevaisuudesta ja EU-maiden hallitusten mahdollisuuksista edistää oikeudenmukaista energiasiirtymää, jolle energiaperuskirjasta tehty sopimus (Energy Charter Treaty, ECT) on merkittävä este. Euroopan komissio, EU-jäsenvaltiot ja muut ECT-sopimuksen sopimusosapuolet ovat viimeistelemässä uudistamisprosessia, jonka tarkoituksena on tuoda ECT-sopimus linjaan eurooppalaisten ja kansainvälisten ilmastotavoitteiden kanssa. Siksi haluaisimme keskustella kanssanne sopimuksen ja sen uudistamisprosessin ongelmakohdista etätapaamisessa toukokuussa.
Tähän mennessä ECT-sopimuksen uudistamiseksi on pidetty 11 neuvottelukierrosta, joiden aikana Suomen hallitus on epäilemättä tehnyt diplomatian puitteissa voitavansa muuttaakseen sopimusta parempaan suuntaan. Kahden vuoden jälkeen on kuitenkin aika arvioida, onko EU:n ja sen jäsenvaltioiden ylipäänsä mahdollista saavuttaa neuvotteluille asettamansa tavoitteet tämän prosessin kautta. Tähän mennessä saatavilla oleva tieto viittaa siihen, ettei sopimuksen tärkeimpien kohtien suhteen ole edistytty paljoakaan.
Fossiilisten polttoaineiden investointeja suojellaan jatkossakin ECT-sopimuksen puitteissa energiasiirtymän kannalta kriittisten vuosien ajan.
Ensinnä neuvotteluissa ei ole juurikaan edistytty sen suhteen, että ECT-sopimus saataisiin linjaan Pariisin sopimuksen tai Euroopan vihreän kehityksen ohjelman (EU Green Deal) ilmastotavoitteiden kanssa. Fossiilisten polttoaineiden investointeja suojellaan jatkossakin ECT-sopimuksen puitteissa energiasiirtymän kannalta kriittisten vuosien ajan. EU:n oma ehdotus energia-alan taloudellisen toiminnan määritelmän muokkaamiseksi olisi suojellut nykyisiä fossiilisia investointeja 2030-luvun puoliväliin ja jopa uusia investointeja kaasuinfrastruktuuriin 2040-luvulle asti. ECT-sopimuksen muiden osapuolien hylättyä ehdotuksen EU laski kunnianhimon tasoa entisestään näyttämällä vihreää valoa “joustavalle suhtautumiselle” (nk. “flexibility approach”). Sen toteutuessa monet maat voisivat jatkaa fossiilisten polttoaineiden investointien suojelemista määrittelemättömän ajan ja EU joutuisi soveltamaan alueellaan alkuperäistä ja riittämätöntä ehdotustaan. Tämä ei riitä rajoittamaan ilmaston lämpenemistä 1,5 asteeseen. Jotta ECT-sopimus saataisiin linjaan Pariisin ilmastosopimuksen kanssa, kaikkien ECT:n sopimuspuolten tulisi poistaa investointisuoja fossiilisilta polttoaineilta välittömästi.
Toiseksi, EU:n kauppapolitiikasta vastaava komissaari Malmströmin vuonna 2018 “kuoppaamaa” sijoittajan ja valtion välistä riitojenratkaisumenettelyä (investor-state dispute settlement, ISDS) ei ole edes sisällytetty ECT-sopimuksen uudistussuunnitelmiin. Tämä on hyvin ongelmallista, sillä menettely on ristiriidassa EU:n hallitusten lupausten kanssa siitä, etteivät ne enää allekirjoita vanhanaikaisia ISDS-ehtoja sisältäviä sopimuksia. ISDS-menettelyn säilyttäminen entisellään ei myöskään ole linjassa niiden EU:n tuomioistuimen asettamien laillisten vaatimusten kanssa, joiden on tarkoitus vahvistaa unionin oikeusjärjestyksen oikeudellista ja sääntelyllistä itsenäisyyttä (CETA:a koskeva lausunto 1/17).
Euroopan energiaperuskirjaa käsittelevässä konferenssissa (Energy Charter Conference) sovittiin, että uudistusneuvotteluiden pääkohdat hyväksyttäisiin kesäkuuhun 2022 mennessä. Tämä aikataulu ei jätä sijaa perinpohjaisille julkisille kuulemisille tai julkiselle keskustelulle kansallisella tai koko Euroopan tasolla. Prosessi ei myöskään ole ollut tarpeeksi läpinäkyvä: keskeisiä asiakirjoja käynnissä olevista neuvotteluista tai fossiilisten polttoaineiden asteittaista käytöstä luopumista koskevista kompromissivaihtoehdoista ei ole saatavilla. Avoin päätöksenteko on keskeinen osa toimivaa demokratiaa. Se mahdollistaa kansalaisten osallistumisen demokraattisiin prosesseihin, kasvattaa luottamusta saavutettuihin politiikkoihin, sekä edistää julkisten laitosten vastuullisuutta.
Euroopan unioni on ilmoittanut perehtyvänsä uudistamisprosessin tuloksiin ja päättävänsä sitten jatkotoimenpiteistä. Tästä on vedettävissä selkeä johtopäätös: uudistamisprosessilla ei tulla saavuttamaan EU:n omia tavoitteita. EU:n kollektiivinen irtautuminen ECT-sopimuksesta (tai vähintään koordinoitu yksipuolinen sopimuksesta irtautuminen samanmielisten jäsenmaiden kesken) on ainoa keino varmistaa ettei ilmastopolitiikkoja heikennetä ja EU:n lakeja kierretä. Samalla tulisi neutralisoida nk. raukeamislauseke (ECT-sopimuksen 47 artikla, 3 kohta), jonka nojalla osapuolet voidaan haastaa oikeuteen vielä 20 vuoden ajan irtautumisen jälkeen. Tämä voitaisiin toteuttaa muokkaamalla raukeamislauseketta keskinäisellä sopimuksella ennen ECT-sopimuksesta irtautumista.
EU:lla ja Suomen hallituksella on mahdollisuus osoittaa, että ne ymmärtävät nykyajan haasteet ja kykenevät sellaiseen johtajuuteen, joka jättää fossiilisen polttoaineisiin perustuvan järjestelmän rippeet menneisyyteen.
EU:lla ja Suomen hallituksella on mahdollisuus osoittaa, että ne ymmärtävät nykyajan haasteet ja kykenevät sellaiseen johtajuuteen, joka jättää fossiilisen polttoaineisiin perustuvan järjestelmän rippeet menneisyyteen. Välitön sopimuksesta irtautuminen ja raukeamislausekkeen neutralisoiminen pienentää kalliiden välimiesmenettelyiden riskiä huomattavasti. Tämä koskee erityisesti niitä yhteiskunnan sektoreita, jotka ovat keskeisiä oikeudenmukaisen energiasiirtymän toteuttamisessa.
Pyydämme tapaamista kanssanne keskustellaksemme ECT-sopimuksesta ja mahdollisista vaihtoehdoista turvata ihmisten ja planeettamme hyvinvointi. Ohessa kattava yhteenveto ECT-sopimuksen uudistamisprosessista.
Ystävällisin terveisin,
Creatura Think & Do Tank
Hiilivapaa Suomi
Luonto-Liitto
Maan ystävät ry
Parecon Finland
Suomen Luonnonsuojeluliitto ry
Tekniikka elämää palvelemaan ry
TTIP-verkosto