Fossiilisia suojaava investointisopimus on nostettava julkiseen keskusteluun

Kuvassa pitkähiuksinen, silmälasipäinen ja valkoiseen takkiin pukeutunut nainen puhuu puhujanpöntössä. Naisen vieressä vaaleanpunaisella taustalla sitaattinosto: "Niin tärkeä asia kuin ECT-sopimus vaatii suurempaa julkista ja parlamentaarista keskustelua." Vera kauppinen, kampanja-asiantuntija.

Järjestimme seminaarin ECT-sopimuksen ristiriidoista suhteessa ilmastotoimiin sekä EU-lainsäädäntöön Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa 24.5. Lue kampanja-asiantuntijamme Vera Kauppisen pitämä puhe vanhentuneen sopimuksen ongelmakohdista sekä sopimuksen uudistusprosessin puutteista:

Hyvät kansanedustajat ja kansalaiset,

Tervetuloa Hiilivapaa Suomen puolesta seminaariin “Energiayhtiöiden investointisuoja – uhka ilmastolle?”, jonka järjestämme yhdessä pääkaupunkiseudun Eurooppanuorten ja kansanedustaja Satu Hassin kanssa. Kiitos, että olette täällä.

Viime vuosina Suomessa on tehty tärkeitä päätöksiä kestävän tulevaisuuden eteen: viime hallituskaudella päätettiin luopua kivihiilen energiakäytöstä ja nykyinen hallitus tavoittelee hiilineutraalia Suomea vuonna 2035. Kiitos, että teette työtä yli puoluerajojen fossiilivapaan hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseksi.

Mutta – fossiilivapaan hyvinvointiyhteiskunnan tiellä on monia esteitä ja hidasteita. Yksi este on energiaperuskirjasta tehty sopimus eli ECT-sopimus. Se on syy miksi me olemme täällä tänään ja se vaarantaa Suomen rohkeat ilmastotoimet.

Fossiilivapaan hyvinvointiyhteiskunnan tiellä on monia esteitä ja hidasteita. Yksi este on energiaperuskirjasta tehty sopimus eli ECT-sopimus.

Yksinkertaistaen ECT-sopimus on 90-luvulla tehty energia-alan investointisopimus, joka antaa ulkomaisille sijoittajille oikeuden nostaa korvauskanteita valtioita vastaan melkein mistä tahansa päätöksistä, jotka vähentävät sijoittajien voittoja. Sopimuksen juuret ovat kylmän sodan jälkeisessä maailmassa. Taustalla oli monet eri intressit. Länsi halusi päästä käsiksi entisen Neuvostoliiton maiden fossiilivarantoihin. Sijoittajat taas halusivat suojata itsensä poliittisilta riskeiltä, kuten yksityisomaisuuden kansallistamiselta.

Kanteet ratkaistaan suljettujen ovien takana kolmen välimiehen kesken ja ratkaisu perustuu ainoastaan investointisopimukseen. Välimiehet sivuuttavat muut seikat, kuten Pariisin ilmastosopimuksen tai maiden kansalliset ilmastotavoitteet. Sopimus antaa siis sijoittajille paljon oikeuksia ja oikeudellisen ohituskaistan, muttei yhtään vastuita.

Hyvä esimerkki siitä, miten ECT-sopimus torppaa ilmastotoimia, on Alankomaat. Alankomaat päätti luopua hiilen energiakäytöstä vuoteen 2030 mennessä, kuten Suomikin. Hienoa, eikö? Nyt energiayhtiöt ovat kuitenkin nostaneet miljardikanteet valtiota vastaan, koska niiden investoinnit ovat hiilikieltolain myötä vaarassa.

Me olemme täällä tänään keskustelemassa siitä, miten ECT-sopimus on ristiriidassa ilmaston ja EU-oikeuden kanssa.

Me olemme täällä tänään keskustelemassa siitä, miten ECT-sopimus on ristiriidassa ilmaston ja EU-oikeuden kanssa. Sopimusta on yritetty uudistaa viimeiset kaksi vuotta. EU haluaa muuttaa sopimuksen tukemaan ilmastotavoitteita ja puhdasta energiasiirtymää. Osa maista taas ei halua muuttaa mitään, joten lähtökohdat on haastavat. Viimeiseksi suunniteltu neuvottelukierros oli viime viikolla, mutta sopimuksessa mukana olevat maat eivät edelleenkään päässeet yhteisymmärrykseen tärkeimmistä kohdista, joten neuvotteluja jatketaan vielä kesäkuussa. Tämän valossa sopimuksen uudistaminen näyttää epäonnistuvan tai lopputulos ei ainakaan tule täyttämään EU:n asettamaa neuvottelumandaattia.

Niin tärkeä asia kuin ECT-sopimus vaatii suurempaa julkista ja parlamentaarista keskustelua. Muuten uudistettu sopimus runnotaan läpi kaikessa hiljaisuudessa ilman että kansalliset parlamentit tai kansalaisyhteiskunta saa ääntään kuuluviin. Siksi me olemme täällä tänään.

Jos emme tee mitään, voi käydä kuin Alankomaissa, jossa siis Fortumin tytäryhtiö Uniper avasi hiilivoimalan vuonna 2016 ja haastaa nyt Alankomaat välimiesoikeuteen hiilikiellon takia. Tämä hiilivoimala oli tappiollinen ja menetti suuren osan arvostaan jo muutaman vuoden kuluttua kun se käynnistyi – huono investointipäätös siis. Silti Uniper voi saada siitä korvauksia.

Ydinkysymys on: onko meillä enää varaa tarjota tällaista erityiskohtelua fossiilisille polttoaineille?

Ydinkysymys on: onko meillä enää varaa tarjota tällaista erityiskohtelua fossiilisille polttoaineille? Ja tästä me kuulemme tänään monta kiinnostavaa puheenvuoroa.

 

Missasitko seminaarin? 

Ei hätää, voit katsoa kaikkien asiantuntijoiden puheenvuorot sekä eduskuntapuolueiden kommentit täältä!