Hiilivapaa Suomi -viestintätapaaminen ma 5.2. klo 17

Viestintäryhmä

Haluatko vaikuttaa ilmastonmuutoksen torjumiseen viestinnän keinoin? Tule mukaan tapaamiseemme!

Hiilivapaa Suomi -viestintäryhmä kokoontuu suunnittelemaan niin perinteisen kuin sosiaalisen median viestintää.

Uudet toiminnasta kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan! Kokoukseen voi osallistua myös skypellä.

Tapaamme toimistotiloissa Helsingin kantakaupungissa – ilmoittaudu, niin viestimme sinulle tarkemman esityslistan ja tapaamispaikan!

Lisätiedot ja ilmoittautumiset:

Kivihiilikielto aikaistettava vuoteen 2025

Fossiilivoimaloiden aika on ohi

Hallitus linjasi vuoden 2016 lopussa, että kivihiilen käyttö kiellettäisiin Suomessa vuoteen 2030 mennessä. Energia-, ympäristö- ja asuntoministeri Kimmo Tiilikainen ilmoitti viime viikolla käynnistävänsä selvityksen, voisiko kieltoa aikaistaa viidellä vuodella.

Hiilivapaa Suomi -kampanja on ottanut uutisen ilolla vastaan. Ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää välittömiä päästövähennyksiä, minkä vuoksi kaikkein haitallisimmista polttoaineista pitäisi päästä eroon lähivuosina. Tämän vuoksi kivihiilen polttoa ei pitäisi pitkittää yhtään vuotta 2025 pitemmälle.

Energiateollisuus on arvioinut, että kivihiilikielto saattaa kasvattaa energiantuotannon kustannuksia ja sitä myöten kuluttajan maksamaa laskua. Kivihiilen ja sen vaihtoehtojen hintojen kehitys 2020-luvulla on kuitenkin vielä arvoitus ja siksi kustannuksia on vaikea arvioida. Toisaalta tuoreen Ylen kyselyn mukaan 89 % suomalaisista pitää ilmastonmuutosta erittäin tai melko vakavana uhkana, ja kampanjan teettämän kyselyn mukaan noin kaksi kolmesta pääkaupunkiseudun asukkaasta tahtoo kotikaupungin irtautuvan hiilestä lähitulevaisuudessa.

Ilmoituksen yhteydessä Tiilikainen totesi, että lyhyellä aikavälillä kivihiiltä voidaan korvata maakaasulla. Tällä hetkellä Suomessa on halvempaa polttaa kivihiiltä kuin maakaasua. Polttoaineiden hintoihin vaikuttavat niiden maailmanmarkkinahinnat, päästöoikeuden hinta sekä kotimainen verotus. Ministeri esittää, että maakaasun käyttöä voitaisiin edistää muuttamalla verotusta enemmän maakaasua suosivaksi. Onkin kannatettavaa, että parannetaan vähäpäästöisemmän maakaasun kilpailukykyä suhteessa kivihiileen. On kuitenkin muistettava, että myös maakaasu on ilmastolle vahingollinen fossiilinen polttoaine. Lisäksi sen päästöt eivät rajoitu pelkästään polton aikaisiin päästöihin, vaan tuotantoketjun eri vaiheissa (poraus, käsittely, jakelu ja käyttö) syntyy metaanipäästöjä (lue lisää Kestääkö ilmasto Euroopan riippuvuuden kaasusta –raportista).

Suomessa kannattaakin ensisijaisesti  suunnata resurssit pitkän ajan ratkaisujen kehittämiseen ja käyttöönottoon. Pitkän aikavälin kestäviä ratkaisuja ovat muun muassa energiatehokkuus, hukkalämpöjen hyödyntäminen, lämpöpumput, geoterminen lämpö ja aurinkoenergia.

Uutisoinnin yhteydessä on puhuttu mahdollisista korvauksista energiayhtiöille. Ministeri Tiilikainen on todennut tiukasti, että yhtiöille ei tipu korvauksia, mikä on oikein. Ilmastopolitiikassa täytyy päteä “saastuttaja maksaa”, ei “saastuttajalle maksetaan” -periaate. Energiayhtiöiden onkin nyt aika alkaa laatia suunnitelmia kivihiilen korvaamiseksi 2025 mennessä mahdollisten korvausten odottamisen sijaan.

Hiilivapaa Suomi -viestintätapaaminen ti 16.1.2018

Kampanjan aktiiveja Fortumin Suomenojan voimalaitoksella.

Haluatko vaikuttaa ilmastonmuutoksen torjumiseen viestinnän keinoin? Tule mukaan vuoden ensimmäiseen tapaamiseemme!

Hiilivapaa Suomi -viestintäryhmä kokoontuu suunnittelemaan niin perinteisen kuin sosiaalisen median viestintää.

Uudet toiminnasta kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan! Kokoukseen voi osallistua myös skypellä.

Tapaaminen on klo 17-19. Tapaamme toimistotiloissa Helsingin kantakaupungissa – ilmoittaudu, niin viestimme sinulle tarkemman esityslistan ja tapaamispaikan!

Tapaaminen Facebookissa

Lisätiedot ja ilmoittautumiset: 

Hiilivapaa Vantaa tapaaminen 19.1.2018

Kampanjan aktiiveja Vantaan kaupungintalolla
Kampanjan aktiiveja Vantaan kaupungintalolla. Kuva: Tuuli Hongisto

Tervetuloa Vantaan paikallisryhmän vuoden ensimmäiseen kokoukseen pysäyttämään ilmastonmuutosta.

Noin puolet Vantaan energiantuotannosta edelleen erittäin saastuttavaa kivihiiltä. Me haluamme muuttaa asian. Hiilivapaa Vantaa -kampanja edistää energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa kansalaisvaikuttamisen keinoin Vantaalla. Tule mukaan!

Nyt potkaistaan liikkeelle aktiivinen ja vaikuttava vuosi 2018. Tapaamisessamme suunnitellaan tulevaa toimintaa, etenkin vaikuttamista kaupunginvaltuutettujen suuntaan. Lisäksi käydään läpi kampanjan viimeaikaiset tapahtumat ja taustat – uudet toiminnasta kiinnostuneet pääsevät siis hyvin kärryille mukaan!

Tapaamme pe 19.1 klo 18 Tikkurilan kirjaston ryhmätyötila Valtissa. Se on kirjaston toisessa kerroksessa Valvomon ja lukusalien vieressä.

Lisätiedot: puh. 044 5012524

Tervetuloa mukaamme vapauttamaan Vantaata hiilestä!

Hiilineutraali Vantaa 2030 vaatii energiantuotannon suurremonttia

Vantaan kaupunginvaltuustossa 11.12 hyväksytyssä strategiassa asetetaan tavoite hiilineutraalista Vantaasta vuoteen 2030 mennessä – hienoa! Hiilineutraaliustavoite on askel kohti vastuullista ilmasto- ja energiapolitiikkaa. Sen siivittämänä Vantaan kaupungille tarjoutuu mahdollisuus ottaa suunnannäyttäjän rooli jopa kansainvälisellä tasolla.

Sanojen lisäksi tarvitaan kuitenkin ennen kaikkea tekoja, ja nyt alkaa varsinainen työ. Liikenne aiheuttaa ison osan Vantaan kasvihuonepäästöistä, ja liikennettä onkin jo huomioitu strategiassa: esimerkiksi joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä kehitetään. Liikenteen ohella toinen suurimmista päästöjen lähteistä on kaukolämmön tuotanto. Strategiassa energiantuotanto kuitenkin suorastaan loistaa poissaolollaan. Miksi?

Kivihiili ja turve pois energiapaletista

Vantaan kohdalla ei ole kyse siitä, etteikö kaupunki pystyisi vaikuttamaan energiantuotantoon: Vantaan kaupunki (60 %) omistaa Vantaan Energian yhdessä Helsingin kaupungin (40 %) kanssa. Valtuutetuilla on valta ohjata Vantaan Energiaa haluamaansa suuntaan, ja tätä valtaa heidän  tulisi myös käyttää. Vuonna 2016 Vantaan Energian kaukolämmöstä jopa 43 % tuotettiin kivihiilellä, joka on turpeen ohella ilmastolle kaikkein vahingollisin polttoaine. Näistä ilmaston kannalta kaikkein pahimmista polttoaineista tulisi päästä eroon välittömästi, viimeistään 2020-luvun alussa. Vantaan istuvan kaupunginvaltuuston tärkeimpiin tehtäviin kuuluukin asettaa kivihiilen poltolle takaraja ja laatia yhteistyössä Vantaan Energian kanssa suunnitelma kivihiilen korvaamiseksi aikatauluineen ja investointeineen.

Puhtaat ratkaisut ovat olemassa

Kivihiilestä luopuminen on realismia. Esimerkiksi marraskuussa 2017 julkaistun Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman, Smart Energy Transition -hankkeen ja Sitran Hiilineutraali kiertotalous -teeman tuottaman Uusia näkymiä energiamurroksen Suomeen –raportin keskeinen viesti on, että ratkaisut kivihiilen korvaamiseen ovat jo olemassa; tarvitaan vain poliittinen tahto ottaa ne käyttöön.

Ei ole yhdentekevää, miten kivihiili korvataan. On tärkeää, että Vantaan Energia nojaa fossiilisista irtautuessaan moderneihin ja aidosti päästöjä vähentäviin ratkaisuihin. Tähän asti Vantaan Energian suunnitelmat kivihiilen korvaamiseksi ovat perustuneet pääasiassa biomassaan ja turpeeseen, mikä on ongelmallista. Tutkijoiden mukaan metsien käytön lisäämisellä ei saavuteta ilmastohyötyjä useisiin vuosikymmeniin eikä mahdollisesti edes tämän vuosisadan aikana. Miten Vantaan Energia aikoo taata biomassan kestävyyden ja riittävyyden? Turve taas on kivihiiltäkin pahempi ilmastopäästöjen lähde. Tämän vuoksi kivihiiltä tulee korvata ensisijaisesti muilla keinoilla.

Kivihiiltä ei voida siis korvata vain vaihtamalla kattilan sisältö yksinkertaisesti hiilestä puuhun ja turpeeseen. Kivihiilen korvaaminen uusiutuvalla energialla edellyttää monipuolisia ratkaisuja. Niihin kuuluvat muun muassa  energiatehokkuus, uusiutuva energia, energian varastointi, kysyntäjoustot sekä kaksisuuntainen kaukolämpöverkko ja matalalämpöverkot.

Hiilivapaa Vantaa on mahdollisuus

Vantaalla on mahdollisuus asemoitua yhdeksi uusia innovaatioita vauhdittavan energiamurroksen johtajista. Siitä voi tulla kaupunki, joka edesauttaa globaalien ratkaisujen kehittymistä – tai vitkastelija, joka näpertelee kivihiilen, turpeen ja puun polton kanssa.

Siis minne meet Vantaa? Pystytkö olemaan yksi johtajista? Toivottavasti strategian aukot energiantuotannon ja -kulutuksen suhteen paikataan keväällä 2018 laadittavassa Resurssiviisauden tiekartassa. Se on seuraava paikka tehdä hyviä päätöksiä kivihiilen, turpeen sekä uusiutuvan energian, energiatehokkuuden ja älykkään energiajärjestelmän suhteen.

Hiilivapaa Helsinki -tapaaminen 13.12. PERUTTU, SIIRTYY TAMMIKUULLE!

HUOM! Tämä joulukuulle suunniteltu kokous perutaan ja pidetään sen sijaan tammikuussa! Kokouksen uusi ajankohta ilmoitetaan nettisivuilla heti, kunhan se on tiedossa!

Tervetuloa mukaan Hiilivapaa Helsinki -ryhmään! Helpoin tapa tulla mukaan on osallistua tapaamisiimme, joissa suunnittelemme toimintaa ja jaamme tehtäviä.

Tämän kertaisessa tapaamisessa käsittelemme erityisesti tulevaan päästövähennysten toimenpideohjelmaan liittyvää vaikuttamista

Käymme lisäksi tapaamisessa lyhyesti läpi kampanjan aiemmat käänteet, joten uudetkin toimijat pääsevät hyvin mukaan.

Lisätiedot: ansku.holstila@hiilivapaasuomi.fi

Salmisaaren sulkemisesta puhutaan – aikataulu kusee yhä

Salmisaaren kivihiilivoimala. Kuva: Miikka Niemi

“Hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä vaatii Salmisaaren energiantuotannon korvaamisen”, totesivat sekä kaupungin että Helenin edustajat keskiviikkona Helsingin kaupunkiympäristön järjestämässä keskustelutilaisuudessa Helsingin tulevasta päästövähennysohjelmasta. Minä ja muut paikalla olleet ilmastotoimijat ilahduimme, koska Helsingin Salmisaaren kivihiilivoimalan sulkemisen välttämättömyys nostettiin vihdoin esiin.

Edelleen on kuitenkin valitettavaa, että keskitetyn energian toimet, kuten juuri kivihiilivoimaloiden korvaaminen, eivät sisälly nyt käsiteltävään päästövähennysohjelmaan. Ohjelma keskittyy muun muassa liikenteeseen ja energiatehokkuuteen. Energiatehokkuuden parantaminen on myös Hiilivapaa Helsinki -kampanjan tavoitteena, ja energiatehokkuuden parannuksilla on suuri potentiaali fossiilisten polttoaineiden korvaamisessa. Onnistuessaan päästövähennysohjelma mahdollistaa kunnianhimoiset energiatehokkuustavoitteet sekä monipuoliset kannustimet ja ohjauskeinot niiden saavuttamiseksi. Lisäksi ohjelmaan kaavailtu uudisrakennusten uusiutuva sähköntuotanto sekä erillistalojen öljylämmityksen kielto ovat hienoja avauksia.  

Vaikka päästövähennysohjelman toimet kattavat suuren osan hiilineutraaliustavoitteen vaatimista päästövähennyksistä, sekä ilmaston että kuntalaisten osallisuuden kannalta on ongelmallista että Salmisaaren tulevaisuus jää ohjelman ulkopuolelle. Päästövähennysohjelma tulee keväällä poliittiseen päätöksentekoon, ja kansalaisten on mahdollista kommentoida ohjelmaa valmisteluvaiheessa. Salmisaaren kohtalo puolestaan käsitellään todennäköisesti Helenin kehitysohjelmassa. Kehitysohjelman suhteen on epäselvää, koska sitä käsitellään ja miten avoimesti. On tärkeää varmistaa, että isot päätökset energiantuotannosta tulevat kaupunginvaltuuston käsittelyyn. Yhtiönä Helen pyrkii maksimoimaan voittonsa, mutta demokraattisella omistajaohjauksella sille voidaan asettaa muita kestävämpiä tavoitteita. Hiilivapaa Suomi -kampanjan keväällä teettämän selvityksen mukaan 67 % helsinkiläisistä  toivoo päätöstä kivihiilestä luopumisesta jo lähivuosina. Kuntalaisten toiveissa ei siis ole polttaa kivihiiltä niin pitkään kuin se on laillista.

Laillisuudesta päästäänkin huolestuttavaan kysymykseen aikataulusta. Helsingin kaupungin ympäristötarkastaja Jari Viinanen kertoi tilaisuuden alussa, että ”Helsinki varautuu valtion päätökseen kivihiilen kieltämisestä”. Tästä ei ehditty käydä enempää keskustelua. Tulkitsen kuitenkin, että viesti on edelleen sama, mistä kerroimme jo alkusyksystä, eli Helen ei tule luopumaan kivihiilen käytöstä edes vuoteen 2030 mennessä muuten kuin pakkolain kautta? Miksi Helsinki tähtäisi ilmastopolitiikassa kansalliseen minimitasoon eikä  edelläkävijyyteen? Ilmastotieteen valossa valtion asettama 2030 tavoite tulee kuitenkin ihan liian myöhään. 

Hiilivapaa Suomi -viestintätapaaminen ma 4.12. klo 17

Kampanjan vapaaehtoisia
Hiilivapaa Suomi -kampanjan vapaaehtoisia.

Haluatko vaikuttaa ilmastonmuutoksen torjumiseen viestinnän keinoin? Tule mukaan tapaamiseemme!

Hiilivapaa Suomi -viestintäryhmä kokoontuu suunnittelemaan niin perinteisen kuin sosiaalisen median viestintää.

Uudet toiminnasta kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan!

Tapaamme Helsingin kaupunginmuseon ala-aulassa.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset:

Hiilivapaa Espoo -tapaaminen 27.11 klo 17

Suurin osa Espoon kaukolämmöstä tuotetaan edelleen kivihiilellä, vaikka ilmastonmuutoksen uhka tiedetään. Tarvitsemme nopeita toimia hiilen korvaamiseksi kestävämmillä vaihtoehdoilla.

Tervetuloa mukaan Hiilivapaa Espoo -ryhmän tapaamiseen, jossa suunnitellaan viestintää ja vaikuttamista Espoon vapauttamiseksi hiilestä!

Käymme tapaamisessa lyhyesti läpi kampanjan aiemmat käänteet, joten uudetkin toimijat pääsevät hyvin mukaan.

Tapaamme 27.11. klo 17 Marian Konditoriassa Sellossa. Kahvila sijaitsee Sellon kirjaston yhteydessä.

Lisätiedot: , 044 576 9999.

In English:
The Coal-free Espoo group meets to plan upcoming communication and advocacy to move Espoo beyond coal. We’ll use English if non-Finnish speakers are present. Welcome!

Salon paikallisryhmä on perustettu – tule mukaan tapaamiseen 24.11.!

Salo
Salo. Kuva: Kaj Carlson

Tule mukaan vapauttamaan Salo fossiilisista polttoaineista!

Hiilivapaa Salo -ryhmän ensimmäinen kokous pidetään perjantaina 24.11. Salon kaupungintalon Kataja-huoneessa klo 15:15-17:15. Tapaamisessa tutustutaan Salon tilanteeseen, kampanjan toimijoihin ja toimintatapoihin sekä suunnitellaan tulevaa toimintaa. Hiilivapaa Suomi -kampanjaa esittelee Leena Lahti. Salon paikallisryhmä on juuri perustettu, joten nyt on hyvä hetki liittyä mukaan!

Lisätietoja: Paula Hartman,